Vedenottamon käytettävyysselvitys

Pääsin tekemään opinnäytetyöni Ruoveden kunnan vesihuoltolaitokselle. Opinnäytetyöni aiheena oli Ruhalan vedenottamonsa käytettävyyden selvitys. Tässä blogikirjoituksessa avaan, mitä tutkin, miten toteutin sen sekä mitä opin opinnäytetyön teon yhteydessä.

TEKSTI | Matilda Kaile ja Irma Hyry
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026040926066

Mistä on kyse?

Opinnäytetyössä tutkin Ruhalan pohjavesialuetta (kuva 1) ja siellä sijaitsevaa Ruoveden kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamoa. Vedenottamo on ollut pois käytöstä vuoden 2023 jälkeen mutta selvää syytä käytöstä poistoon ei ole. Vedenottamon vedenlaadusta ja toiminnasta on kerrottu monenlaisia arvioita. Tästä syystä sain lähteä tutkimaan aihetta syvällisemmin.

Ruhalan pohjavesialueesta kartta, joka on tehty paikkatietosovelluksella. Pohjavesialue sijoittuu Ruovedelle Ruhala nimiseen kylään. Kartalla on esitetty pohjavesialueen ja sen muodostumisalueen raja sekä pohjavesialue. Taustakarttana on Maanmittauslaitoksen taustakartta ja Suomenympäristökeskuksesta saadut pohjavesialueenrajaukset.
Kuva 1. Ruhalan pohjavesialueen sijainti (Taustakartta Maanmittauslaitos, pohjavesialueenrajaukset Suomen ympäristökeskus 2026).

Miten toteutin opinnäytetyöni?

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kerätä yhteen kaikki olemassa oleva tieto ja sen perusteella miettiä puutteita tiedoissa, joita vesihuoltolaitos tarvitsee vedenottamon tulevaisuuden määrittelyä varten. Suurin kysymys on, pitääkö vedenottamo sulkea kokonaan vai voiko sen ottaa jälleen käyttöön. Opinnäytetyössä ehdotin tutkimusmenetelmiä, joilla tiedonpuutteet saataisiin täytettyä. Kävin läpi lukuisia lähteitä selvittäessäni eri menetelmien soveltuvuutta Ruhalan pohjavesialueelle. Annoin vesihuoltolaitokselle myös käytännön toimenpidesuosituksia, joita opinnäytetyöni aikana kertyi.

Mitä nousi tutkittaviksi kysymyksiksi ja miksi?

Opinnäytetyötä tehdessäni esiin nousi, millaisia jatkotutkimuksia tulisi tehdä, jotta saataisiin selvitettyä mahdollinen rantaimeytyminen ja kromin kulkeutumisen vedenottamolle sekä rautapitoisuuksien hallinta ja vaihtoehtoiset vedenhankintaratkaisut. Olemassa olevien tietojen pohjalta ei voida sanoa varmaa vastausta näihin aiheisiin. Esimerkiksi haastatteluissa tuli esille, että vedenottamolla olisi ollut korkeita rauta- ja mangaanipitoisuuksia, mutta vedenottamon raakavesituloksissa vuosien 2011–2024 välillä arvot ovat pysyneet aina talousveden laatusuositusten mukaisina.

Mainitsemieni jatkotutkimusten tekeminen on erityisen tärkeää varautumisen näkökulmasta. Jos riskit todetaan tutkimusten perusteella korkeiksi, pitäisi vedenottamo poistaa käytöstä asianmukaisesti. Jos vedenottamo otettaisiin taas käyttöön, sen pitää perustua tutkittuun tietoon. Opinnäytetyössäni kartoitin, mitä asioita tulisi selvittää Ruhalan vedenottamosta ja pohjavesialueesta, jotta voidaan arvioida vedenottamon käytettävyys. Kirjasin myös käytännön toimenpidesuosituksia vesilaitoksen perustehtäviin liittyen, esimerkiksi vesinäytteiden oton yhteyteen tulisi lisätä pH-arvon sekä lämpötilan mittauksia.

Miksi aihe on tärkeä?

Aihe on hyvin ajankohtainen ja haastava monille pienille vesihuoltolaitoksille. Vesihuoltolaitosten, jotka käyttävät lähes käsittelemätöntä pohjavettä, tulisi havahtua aiheen ajankohtaisuuteen. Lainsäädännön tiukkeneminen sekä ilmastonmuutoksen tuomat lisääntyneet riskit tekevät aiheesta koko ajan ajankohtaisemman. Varautuminen ei ole vain varautumista tuleviin häiriötilanteisiin, vaan se on jokapäiväisen toimintavarmuuden elinehto. Vedenottamon käytettävyydestä päättämisen ei tulisikaan pohjautua kuulopuheisiin tai arvailuihin, vaan selvitettyyn tietoon, pitkäaikaiseen seurantaan sekä jatkuvaan havainnointiin.

Mitä opin opinnäytetyön aikana?

Opinnäytetyöprojektissa opin paljon pohjaveden laatuun vaikuttavista asioista sekä miten ne ovat sidoksissa toisiinsa. Havahduttavaa oli ymmärtää, kuinka rautapitoisuus voi kasvaa pohjavedessä. Esimerkiksi rantaimeytyminen ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelut voivat lisätä raudan määrää pohjavedessä. Rantaimeytymisen mukana kulkeutuvat orgaaniset aineet kuluttavat maaperästä happea, jolloin rautapitoisuus pohjavedessä nousee. Pohjavesi ei ole vain helppo tapa saada puhdasta talousvettä, vaan sen laatuun vaikuttaa niin ihmisen toiminta kuin sääolosuhteet.

Loppusanat

Nyt kun opinnäytetyöni on valmis, voin sanoa, että nautin jokaisesta hetkestä, vaikka alkuvaiheessa tiedon määrän vähäisyyden takia olikin haasteita. Työ oli ennen kaikkea erittäin opettavainen ja parasta työssä on, että siitä on konkreettista apua vesihuoltolaitokselle. Ruoveden kunnan vesihuoltolaitos on edennyt merkittävästi vedenottamon käytettävyyden selvittämisessä, ja minä olen ottanut tärkeän askeleen omalla urapolullani. Haluan kiittää Ruoveden kuntaa mahdollisuudesta sekä vesihuoltolaitoksen työntekijöitä avusta. Erityiskiitos kuuluu ohjaajilleni Kaisa Korolle ja Irma Hyrylle. Kiitos teille, kun autoitte viemään opinnäytetyöni maaliin. Opinnäytetyöni pysyvä linkki on https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604065670.