Yhteistyö alkoi – niin kuin se usein oppilaitosten välillä tekee – opiskelijavaihdon mahdollisuuksien arvioinnilla. Kävimme tutustumassa aika suurella ryhmällä FHU:n toimintaan keväällä 1997. Mukana olivat lisäkseni Lotta Saarikoski, Marja Naaranoja, Andreas Walterman ja Mikko Katajisto. Huomasimme, että teemme aika lailla samoja asioita ja melko samalla tavalla. Vaasassa oli siihen aikaan tarjolla englanninkielistä kone- ja tietotekniikan koulutusta, jota voisi tarjota myös saksalaisille vaihto-opiskelijoille. Myös ulmilaiset olivat aloittamassa englanninkielistä konetekniikan opetusta yhdessä amerikkalaisen yhteistyöyliopiston kanssa ja myöhemmin aika moni vaasalainen insinööriopiskelija kävikin vaihdossa Ulmissa.
Myös opettajanvaihtoa harjoitettiin. Kävin noin joka toinen vuosi Ulmissa puhumassa opiskelumahdollisuuksista Vaasassa ja samoin Ulmista käytiin VAMKissa pitämässä luentoja ja mainostamassa heidän englanninkielistä koulutustaan. Tein yhden reissun moottoripyörälläkin vuonna 1999 ja vein mukanani viisi pulloa kuohuviiniä. Olimme lyöneet Professori Winterin kanssa vetoa, että Autocadilla pystyy tekemään turbiinin pesän 3D-mallin. Eihän se tietenkään onnistunut ja veto täytyi maksaa. Henkilökunta Ulmissa oli varsin mielissään ja kehottivat lyömään vetoa useamminkin.
Vaihdelaatikoita alettiin tekemään vuonna 2009. Olimme Pekka Ketolan kanssa Ulmissa juhlimassa THU:n 50-vuotista taivalta ja sillä matkalla rupesimme professori Franz Böhmin kanssa ideoimaan jotain muutakin yhteistyötä kuin pelkkää opiskelija- ja opettajavaihtoa. Voisimmeko tehdä vaikka yhteisen suunnitteluprojektin niin, että molempien korkeakoulujen opiskelijat tekevät yhteistä projektia ja ryhmät kommunikoivat keskenään netin välityksellä? Vaasassa oli tehty yksinkertaisia vaihdelaatikoita jo vuosikymmeniä koneistustekniikan harjoitustöinä. Päätimme kokeilla yhteistä vaihdelaatikkoprojektia ulmilaisten kanssa ja siitä tuli suuri menestys.
Vaihdelaatikkoprojektissa ryhmille annetaan ohjeet ja lähtöarvot, joiden mukaan tehdään 3D-mallit ja piirustukset vaihdelaatikon komponenttien valmistamiseksi. Suunnittelun lopuksi ryhmät vaihtavat piirustuksia heille määrätyn peiliryhmän kanssa. Opiskelijat molemmissa oppilaitoksissa toimivat toistensa työn tarkastajina ja tekevät tarvittaessa muutosehdotuksia kuviin. Lopuksi komponentit valmistetaan peiliryhmän tekemien piirustusten mukaisesti, kootaan vaihdelaatikoksi ja koeajetaan. Viime vuonna projektia muutettiin niin, että suunnittelu tapahtui Vaasassa ja valmistus Ulmissa. Projektissa opiskelijat oppivat tekemään yksikäsitteisiä ja standardien mukaisia piirustuksia sekä kommunikoimaan englanniksi oman yhteistyökumppaninsa kanssa. Vaihdelaatikoita on tehty nyt yli kymmenen vuotta tällä yhteisprojektilla ja se tuntuu olevan hyvin motivoivaa kummankin korkeakoulun opiskelijoiden mielestä.
Uusin yhteistyön muoto korkeakoulujen välillä on yhteiset kokemustenvaihtoviikot: Traditional Experience Exchange VAMK/THU. Tuo ”Traditional” esiintyi jo ensimmäisen yhteisen työpajaviikon otsikossa, koska ajatuksena oli, että tästä tehdään heti jatkuva tiedon- ja kokemustenvaihtotilaisuus THU:n ja VAMKin henkilökunnalle. Ensimmäinen työpaja järjestettiin Vaasassa 2018 ja aiheena oli PLM eli Product Lifecycle Management. VAMKissa olimme ottaneet PLM:n käyttöön jo muutamia vuosia aiemmin ja saatoimme kertoa kokemuksistamme THU:n professoreille. Tuon viikon jälkeen myös THU:ssa otettiin PLM-järjestelmä käyttöön. Toinen perinteinen työpaja järjestettiin keväällä 1019 Ulmissa, aiheena oli 3D-skannaus ja takaisinmallinnus eli Reversed Engineering. Sen seurauksena VAMKissa aletaan opiskelemaan skannausta ja takaisinmallinnusta. Koronatauon jälkeen keväällä 2022 opiskelimme lisäävää valmistusta (AM) Vaasassa ja keväällä 2023 CFD:tä (Computational Fluid Dynamics) Ulmissa. Alla olevassa kuvassa mitataan ilmavirran vaikutusta F1.-auton malliin. Olimme käyttäneet samaa mallia virtauksen simuloinnissa ja sen jälkeen tarkistimme tulokset tuulitunnelissa. Aika hyvin simulaatio vastasi koetuloksia.
Näillä Traditional Experience Exchange-tilaisuuksilla on kaksi päätavoitetta: Oppia uusia asioita ja tutustua saman alan kollegoihin. Molemmilla oppilaitoksilla on omia vahvuusalueitaan ja niistä saatua kokemusta ja tietoa on mukava jakaa yhteistyökumppanien kesken. Osallistujat oppivat paitsi opetettavaa asiaa, myös uusia tapoja ohjata opiskelijan työtä. Kun tulee tutuksi kollegan kanssa ryhmätöissä ja projekteissa, on paljon helpompi kysyä apua myöhemminkin. Monet opetettavat asiat ovat samoja Suomessa ja Saksassa. Harjoitustehtäviä, laboratorioharjoituksia ja luentoaiheita voi vaihtaa ja soveltaa omaan opetukseensa kohtuullisen helposti.
Oppilaitosten yhteistyökuvioissa pikavoitot ovat aika hankalia saavuttaa. Pitkäaikainen yhteistyö vaatii molemmilta osapuolilta pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Keskinäinen luottamus on välttämätöntä, jos halutaan saada aikaan pysyviä tuloksia ja hyötyjä molemmille osapuolille. Parhaimmillaan oppilaitosten väliset yhteistyökuviot ovat tasapuolisesti molempia hyödyttäviä ja lisäävät myös henkilöstön motivaatiota.
