Yrittäjyys on merkittävä osa Suomen taloutta. Erityisen merkittäviä ovat pk-yritykset, sillä ne työllistävät moninkertaisesti ihmisiä verrattuna suuriin yrityksiin. Lisäksi kaikista maan yrityksistä 93 % ovat alle 10 hengen yrityksiä. (Yrittäjät 2020) Myös suuri osa innovaatioista tapahtuu pk-yritysten toimesta. Yhtenä tulevaisuuden haasteena on, että nuorten sukupolvien toimesta, maahan syntyy uusia elinvoimaisia yrityksiä. Yrittäjävalmennuksella voidaan osaltaan varmistaa, että nuoret innostuvat yrittämisestä ja että meillä on jatkossakin työllistäviä pk-yrityksiä. Valmennuksella voidaan myös vaikuttaa siihen, että uudet yrittäjät saavat turvallisen, ohjatun alun urallaan, sillä Tilastokeskuksen (2017) mukaan, joka toinen yritys lopettaa toiminnan viiden vuoden sisällä siitä, kun se perustetaan.
Yrittäjiksi haluavien valmennus ja mentorointi
Uusien, ja miksi ei kokeneidenkin, yrittäjien ”auttamisen” yhteydessä puhutaan usein sekä valmennuksesta että mentoroinnista. Molempia tarvitaan, joskin niillä on eri funktiot.
Valmennuksella tarkoitetaan monesti strukturoitua prosessia, jolla on selkeät tavoitteet, esim. jonkun tietyn osaamisalueen kehittäminen, uuden taidon oppiminen tms. Valmennus on monesti hyvin henkilökohtaista, siinä kartoitetaan nuoren henkilökohtaisia vahvuuksia, heikkouksia ja persoonallisuutta ja räätälöidään valmennus näiden mukaan. Valmentajan rooliin kuuluu myös auttaa päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukykyjen vahvistamisessa.
Mentoroinnissa on enemmän kyse siitä, että joku kokenut henkilö jakaa omia kokemuksiaan. Mentorointi täydentää valmennusta sillä tavalla, että siinä pyritään mentoroitavalle antamaan kokonaisymmärrys asioihin. Lisäksi mentoroinnin kautta syntyy monesti yhteenkuuluvuus, paitsi mentoriin, myös muihin yrittäjiin. Mentorointi siis tukee yrittäjyydelle keskeistä verkostoitumista. Harvard Business Review:n (2017) mukaan yrittäjät, jotka saavat mentorointia onnistuvat useammin yrityksensä kanssa verrattuna muihin ja on viisi kertaa todennäköisemmin, että he pääsevät toiminnassaan tuotteen/palvelun lanseeraukseen asti.
Molemmat, sekä valmentajat että mentorit, antavat henkistä tukea. Yrittäjyys on toisinaan yksinäistä ja jokainen tarvitsee vuorovaikutusta ja mahdollisuus vaihtaa ajatuksia, ideoita ja huolia jonkun asiaan perehtyneen kanssa.
Johtopäätökset
Koulutusalasta riippumatta jokaisella opiskelijalla on erilaiset yrittäjyysedellytykset, toisilla on arvokasta substanssiosaamista, toisilla taloushallintoon tai markkinointiin liittyvää osaamista, mutta kenelläkään ei ole kaikkea vaadittavaa osaamista. Hyvin toteutettu ammattikorkeakoulun yrittäjyysohjelma sisältää valmennuksen ja mentoroinnin, joiden avulla voidaan minimoida eri osaamisalueiden puutteita. Lisäksi ohjelma tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua muiden yrittäjähenkisten nuorten sekä kokeneiden yrittäjien kanssa jo opiskeluaikana.
Mainittakoon myös, että hyvä strukturoitu korkeakoulun yrittäjyysohjelma ei nojaudu ainoastaan valmennukseen ja mentorointiin. Kuten yllä mainitaan, valmennus ja mentorointi ovat yksilöihin keskittyviä osa-alueita. Näiden lisäksi on yrittäjyyden osa-alueita, joita voidaan ”opettaa” yleisemmällä tasolla. Esimerkkejä näistä ovat lainsäädäntöön liittyvät asiat, yrityksen rekisteröinti ja verotus.
Vaasan Ammattikorkeakoulu pyrkii keväällä 2024 aloitetun IntoAction hankkeen myötä selkeyttämään yrittäjäpolkua niin, että opiskelija saisi kokonaiskuvan startup yrittäjän koko polusta. Polku alkaa ideoinnista ja etenee innovoinnista tuotteen/palvelun testauksen kautta aina tuotteen lanseeraukseen ja lanseerauksen jälkeisiin vaiheisiin. Koko polun aikana opiskelijoilla on tietenkin mahdollisuus valmennukseen ja mentorointiin. Hanke ei tähtää yksinomaan liiketalouden opiskelijoiden yrittäjyyteen, vaan sillä halutaan aktivoida myös eri substanssiosaamista omaavia sosiaali- ja terveydenhoidon sekä tekniikan opiskelijoita.
