Vaasan ammattikorkeakoulun sosionomiopintojen mielenterveys- ja päihdetyön syventävällä opintojaksolla toteutettu projekti yhdisti flipped learning -opetusmenetelmän ja podcastien tuottamisen, tarjoten opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa tietoa luovalla tavalla. Tämä oppimismuoto haastoi perinteisen luokkahuoneopetuksen rajat ja avasi uusia ovia työelämätaitojen kehittämiselle.
Podcastin tuottaminen oppimistehtävänä
JAMKin opettajaopiskelijat toteuttivat kehittämistehtävänsä Vaasan ammattikorkeakoulun sosionomiopintojen mielenterveys- ja päihdetyön syventävällä opintojaksolla. Opiskelijat tuottivat yhtenä oppimistehtävänään kymmenen jaksoa sisältävän Hyvinvointi vaakalaudalla? -podcastsarjan. Opetusmenetelmän taustalla oli ajatus flipped learning -menetelmästä. Kyse on pedagogisesta lähestymistavasta, jossa opetus siirtyy opiskelijan omaan tilaan, korostaen oppijan aktiivista roolia sekä vuorovaikutteista oppimisympäristöä. Opetus keskittyy tiedon soveltamiseen sekä oppijakeskeiseen kulttuuriin, jolloin opettajan rooli keskittyy tiedon jakamisen sijasta ohjaamiseen (Toivola, 2019, Toivola, Peura & Humaloja, 2017). Podcast-sarjan teossa hyödynnettiin samalla myös informaalia oppimista. Tämä oppimismuoto on arkielämässä tapahtuvaa, usein huomaamatonta oppimista, jossa oppijan toimijuus ja vapaus korostuvat (Peda.net, 2024; UNESCO, 2012). Opintojakson lehtori Karina Björninen kertoi opintojakson tavoitteena olleen, että opiskelijat oppivat mielenterveys- ja päihdetyön sisällöllisten aiheiden lisäksi informaalin oppimisen menetelmällä podcastien tekoa. Podcastien teko toi vaihtelua perinteisiin opetusmenetelmiin kerryttäen samalla opiskelijoiden työelämäosaamista. Opetusmenetelmä tuki myös yhteistyötaitoja sekä kehitti opiskelijoiden digitaitoja.
Opintojakso toteutettiin 3–5 hengen ryhmissä ja jokainen ryhmä valitsi itseään kiinnostavan korkeakouluopiskelijan elämään liittyvän aiheen. Aiheiden piti liittyä opintojakson teemaan; mielenterveys-, päihde- tai väkivaltatyöhön. Tämän jälkeen aiheet käytiin yhdessä läpi ja niistä muodostettiin podcast-sarjan järjestys. Opiskelijat pohtivat yhdessä, minkälaisen punaisen langan kuljettavat eri jaksojen läpi, jotta sarjat eivät käsittele liikaa samoja aiheita. Tavoitteena oli luoda sarja, jossa kukin jakso käsittelee eri aiheita omalla persoonallisella otteella. Opiskelijat aloittivat podcastien tekemisen valmistellen käsikirjoituksen, jonka opettaja hyväksyi ennen jakson nauhoittamista. Ryhmissä määriteltiin roolit, kuka toimii podcast -jakson hostina eli juontajana sekä ketkä toimivat asiantuntijoina. Opiskelijat opettelivat itse editoimaan podcast-jaksonsa, ottivat jakson markkinointiin tarkoitetun kuvan sekä tuottivat tekstivastineen. Opettaja nauhoitti jaksoihin jinglet eli musiikkitehosteet ja alustuksen, jolla podcast-sarjaan saatiin yhtenäinen esitysasu. Podcast-sarjan valmistuttua huolehti opettaja sen eteenpäin julkaisutoimikunnalle, joka julkaisi jaksot VAMK on Air -podcast alustalla.
Opiskelijoiden kokemukset informaalista oppimisesta
Kehittämistehtävässä selvitettiin haastattelujen kautta opiskelijoiden kokemuksia podcast-jakson tuottamisesta ryhmässä ja oppimisesta sen avulla sekä miten podcast-jakson tuottaminen tuki syventämään ammatillista osaamista ja miten menetelmä tuki itseohjautuvuuden ja toimijuuden vahvistamista. Opiskelijat kokivat mielenterveys- ja päihdetyön opintojaksojen aiheiden lisäksi oppineen ryhmässä tehtävän projektityön taitoja, lähdekriittisyyttä julkaistavan tuotoksen tuottamisessa sekä digitaitoja podcastin tuottamisessa. Podcastien tekeminen koettiin yleisesti mielekkääksi ja normaalista poikkeavaksi oppimismenetelmäksi, joka tarjosi vaihtelua perinteisiin oppimistehtäviin. Toki aikataulu aiheutti haasteita ja osassa ryhmiä työmäärä kasaantui enemmän yhden tai parin opiskelijan harteille. Opiskelijat olisivat myös kaivanneet enemmän tukea esimerkiksi teknisten haasteiden kanssa.
Opiskelijat kokivat oppineensa oppimistehtävän aikana vuorovaikutustaitoja, itseohjautuvuutta, lähdekriittisyyttä, digitaitoja sekä medialukutaitoa. Haastattelussa opiskelijat kertoivat faktatiedon tärkeyden korostuneen ja sen vahvistaneen asiantuntijuutta ja motivaatiota aiheen opetteluun, koska he itse kertoivat asiantuntijoina aiheista julkisesti. Lähdeaineiston kriittinen tulkinta oli välttämätöntä. Projektimainen työskentelytapa kehitti yhteistoiminnallisuutta, kuten aikatauluttamista, pelisääntöjen laatimista, suunnitelmallisuutta ja roolien jakoa. Oppimistapa kehitti samalla itseohjautuvuutta, koska opiskelijoiden tuli itse hakea tietoa sekä suunnitella ja tuottaa podcast-jakso. Opiskelijat kokivat saaneensa työelämään valmiuksia soveltamalla hakemaansa tietoa toiseen kontekstiin. Digitaitojen kehittyminen nähtiin myönteiseksi asiaksi ja niiden tärkeyttä työelämän kannalta korosettiin.
Johtopäätökset
Informaalin oppimisen integroiminen osaksi opetusta tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia soveltaa oppimaansa käytännössä ja kehittyä aktiivisiksi toimijoiksi omassa oppimisprosessissaan. ”Hyvinvointi vaakalaudalla?” -podcastprojekti toi esiin, kuinka tärkeää on tukea opiskelijoiden itseohjautuvuutta, ryhmätyötaitoja ja digitaitoja – ominaisuuksia, jotka ovat keskeisiä nykypäivän työelämässä. Vaikka tällaiset menetelmät vaativat opettajalta huolellista suunnittelua ja tuen tarjoamista, niiden tarjoama potentiaali opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimismotivaation vahvistamisessa on hyödyksi. Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa tämänkaltaisten innovatiivisten opetusmenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.
Opettajan muistilista informaalin opetuksen hyödyntämiseen
- Ota huomioon opiskelijoiden tekninen taitotaso
- Ohjeistus sisällölliseen sekä tekniseen toteutukseen tulee antaa hyvissä ajoin
- Järjestä aikaa teknisten haasteiden varalle
- Tue opiskelijoiden autonomiaa aiheiden valinnalla
- Tue ryhmätoimintaa yhteisillä pelisäännöillä
- Lähde rohkeasti kokeilemaan
