Korkeakoulut kasvun moottoreina
Korkeakoulujen TKI-toiminta on paljon enemmän kuin akateemista tutkimusta. Se on yhteistä tekemistä, jossa tiede kohtaa käytännön ja ongelmista syntyy ratkaisuja, ei pelkkiä raportteja. Laurean julkaisusarjassa (Laurea Julkaisut 82) korostetaan, että ammattikorkeakoulujen vahvuus piilee juuri tässä: ne ovat käytännönläheisiä, mutta tieteellisesti perusteltuja alustoja, jotka tuovat yhteen yritykset, opiskelijat ja tutkijat. TKI ei ole yksisuuntainen kanava, jossa korkeakoulu jakaa tietoa yrityksille, vaan vuorovaikutuksen tila, jossa molemmat oppivat toisiltaan.
Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa pääsyä osaamiseen, jota ei muuten olisi käytettävissä. Korkeakoulu tarjoaa ympäristön, jossa voidaan testata ideoita ilman välitöntä markkinapaineen painolastia, ja samalla saada käyttöön tutkimuksellista näkemystä, jota ei synny arjen operatiivisen kiireen keskellä. Kun yritys tuo pöytään oman kokemuksensa ja korkeakoulu oman tutkimusotteensa, syntyy kumppanuus, joka on sekä ketterä että pitkäjänteinen. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin maailma muuttuu nopeammin kuin yksittäinen yritys ehtii reagoida.
TKI-yhteistyö on myös strateginen valinta. Se kertoo yrityksen halusta katsoa pidemmälle kuin seuraavaan kvartaalitulokseen ja investoida tiedolla johtamiseen. Korkeakoulut voivat auttaa yrityksiä tunnistamaan uusia kasvualoja, ymmärtämään markkinoiden muutoksia ja kehittämään tuotteita, jotka vastaavat paitsi tämän päivän kysyntään myös huomisen tarpeisiin. TKI ei siis ole pelkkä tutkimusprojekti – se on kasvun infrastruktuuri.
Tieto elää vain, jos se jaetaan
TKI-toiminnan ytimessä on tietämyksen hallinta ja sen suurin haaste on tiedon jakaminen. Tieto, joka jää pöytälaatikkoon makaamaan, on käytännössä kuollutta. Tutkimusraportit ja projektimuistiot eivät muuta maailmaa, jos ne eivät päädy käyttöön, ja juuri tässä kohtaa yritykset tulevat kuvaan. Korkeakoulujen tuottama tieto tarvitsee yrityksiä, jotka vievät sen eteenpäin, ja yritykset tarvitsevat korkeakouluja, jotka auttavat jalostamaan kokemuksen tiedoksi.
Moni organisaatio unohtaa, että TKI ei ole yksittäinen hanke, vaan jatkuva prosessi, jossa tieto syntyy ja kehittyy vuorovaikutuksessa. Kun yritys osallistuu yhteiseen kehittämiseen, se ei vain saa tuloksia vaan se rakentaa omaa oppivaa yrityskulttuuriaan. Se oppii kysymään oikeita kysymyksiä, arvioimaan tietoa kriittisesti ja näkemään oman toimintansa osana laajempaa kokonaisuutta.
Avoin TKI-toiminta perustuu ajatukseen, että tieto on yhteistä omaisuutta. Avoimuus haastaa yrityksiä muuttamaan ajatteluaan pois tiedon panttaamisesta kohti yhteistä rakentamista. Kun tieto virtaa, se myös kasvaa. Ja kun tieto kasvaa, kasvaa yrityskin.
Ihmiset ratkaisevat kompleksiset haasteet yhdessä
Metropolian TKI-blogissa todetaan osuvasti, että TKI-työ tuo ihmiset yhteen kompleksisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tämä on lause, joka tiivistää TKI:n inhimillisen ytimen: mikään innovaatio ei synny yksin. TKI on parhaimmillaan yhteiskehittämistä, jossa eri alojen osaajat kokoontuvat saman pöydän ääreen ja uskaltavat myöntää, ettei kukaan tiedä kaikkea. Juuri tästä avoimuudesta syntyy uusia näkökulmia, jotka eivät olisi mahdollisia perinteisissä organisaatiorakenteissa.
Yrityksen näkökulmasta tällainen yhteistyö on sekä mahdollisuus että haaste. Se edellyttää, että omat totutut toimintatavat kyseenalaistetaan ja että luovutaan ajatuksesta, jonka mukaan yritys yksin hallitsee oman kehityksensä suunnan. Kun opiskelijat, tutkijat ja yritysten asiantuntijat kohtaavat, syntyy uudenlaista energiaa. Energiaa, joka rikkoo rajoja ja muuttaa ajattelua.
TKI:n suurin arvo on ehkä juuri siinä, että se pakottaa pysähtymään ja kysymään: miksi teemme näin? Onko tämä paras mahdollinen tapa? Usein yrityksen sisällä tietyt toimintamallit ovat juurtuneet niin syvälle, ettei niitä enää edes huomata. Kun ulkopuolinen korkeakoulu tuo mukaan uuden näkökulman, se ei tule opettamaan ylhäältä, vaan kysymään oikeita kysymyksiä. Ja juuri kysymykset, eivät valmiit vastaukset, vievät kehitystä eteenpäin.
Vastuullisuus on kasvun uusi perusta
TKI-toimintaa ei voi enää erottaa vastuullisuudesta. Arenen kestävän kehityksen kriteeristön mukaan tutkimus ja kehittäminen ovat aidosti vaikuttavia vain silloin, jos ne tuottavat hyvää myös ympäristölle ja yhteiskunnalle. Yritysten kasvu ei voi nojata pelkkään taloudelliseen hyötyyn, vaan sen täytyy rakentua kestävien arvojen varaan. TKI-toiminta tarjoaa tähän erinomaisen väylän: se auttaa yrityksiä löytämään ratkaisuja, jotka ovat sekä kannattavia että vastuullisia.
Korkeakoulut ovat tässä kehityksessä suunnannäyttäjiä. Ne tarkastelevat vastuullisuutta laajasti ekologian, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja eettisen päätöksenteon kautta. Kun yritys tuo nämä näkökulmat osaksi omaa TKI-yhteistyötään, se saa käyttöönsä paitsi asiantuntemusta myös uskottavuutta. TKI-projektit, joissa vastuullisuus näkyy läpileikkaavasti, eivät ainoastaan rakenna parempaa maailmaa, vaan ne rakentavat myös pitkäjänteistä luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan.
Vastuullisuus ei kuitenkaan ole vain kaunis lisä, jonka voi liittää hankkeeseen, kun aika antaa myöten. Se on kasvun uusi perusta, joka määrittää, millaiseksi yritys ymmärretään tulevaisuudessa. Korkeakoulut voivat toimia yrityksille peilinä, joka auttaa näkemään, missä vastuullisuuden lupaukset ja todellisuus vielä eroavat toisistaan. Kun nämä erot tunnistetaan, niistä voi tulla kasvun polttoainetta, ei esteitä.
Kasvu alkaa yhteisestä keskustelusta
TKI.fi-sivuston kokoama korkeakouluverkosto tarjoaa yrityksille portin yhteiseen kehittämiseen. Ensimmäinen askel on yksinkertainen: ottaa yhteyttä. Korkeakoulujen TKI-toimijat ovat siellä juuri sitä varten, että yritykset voisivat kokeilla, kehittää ja kehittyä. Usein yhteistyö alkaa pienestä, esimerkiksi opinnäytetyöstä, opiskelijaprojektista tai työpajasta, mutta kasvaa vuosien mittaan strategiseksi kumppanuudeksi, jossa molemmat osapuolet hyötyvät.
Kehittäminen ei kuitenkaan synny virallisista kokouksista tai hankehakemuksista, vaan aidosta keskustelusta. Kun yritys uskaltaa avata todelliset haasteensa korkeakoululle, alkaa tapahtua jotakin olennaista. Siinä hetkessä TKI muuttuu käsitteestä toiminnaksi, ja toiminta muuttuu yhteiseksi tulevaisuudeksi. Tällainen yhteistyö vaatii aikaa, luottamusta ja kykyä kuunnella, mutta sen tuottama arvo on moninkertainen verrattuna yksin tehtyyn kehittämiseen.
Tämä blogiteksti on tuotettu osana Vaasan ammattikorkeakoulun koordinoimaa hanketta ”Pk-yritysten TKI-polku” (1.1.2024–31.12.2025). Hanke saa rahoitusta ELY-keskukselta, ja sen tavoitteena on edistää Länsi-Rannikon alueen pk-yritysten TKI-toiminnan kasvua ja yhteistyötä alueen TKI-toimijoiden kanssa. Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan yritysten valmiuksia innovaatioiden kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä kestävään kasvuun monialaisen koulutuksen, kehittämistoiminnan ja verkostoyhteistyön kautta. Hanke toteutetaan Vaasan ammattikorkeakoulun, Centria-ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä
