Osaamista energiamurroksen johtamisen -hankkeen ohjausryhmä ja asiantuntijat kokoontuivat kaksipäiväisen kokous- ja yritysvierailumatkalle Helsinkiin 12–13.3.2025. Tiistaina 12.3. saimme kuulla Energiateollisuus ry:n Henna Hirvoselta yhdistyksen ajankohtaiskatsauksen, ja kävimme vilkasta keskustelua esimerkiksi yhdistyksen ja sen noin 300 jäsenyrityksen kunnianhimoisesta tavoitteesta olla luontovaikutusten osalta nettopositiivinen vuonna 2035. Tiistaina ohjelmassa oli lisäksi hankkeen ohjausryhmän kokous sekä työpajaosuus, jossa suunnittelimme yleisöluentosarjaa. Tämä kirjoitus keskittyy kuitenkin tiivistämään keskiviikon 13.3. yritysvierailujen antia ja keskustelua.
Fingrid ja sähkönsiirron moottoritiet
Fingrid on suomalainen kantaverkkoyhtiö (TSO), joka huolehtii sähkön siirrosta valtakunnan sähköverkossa. Verkon moitteeton toiminta on elintärkeää, jotta sähkö saadaan toimitettua kaikkialle – koteihin, yrityksiin, teollisuuteen ja uusiin kulutuskohteisiin, kuten datakeskuksiin. Fingridin rooli on myös keskeinen Suomen energiamurroksessa, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö entisestään vähenee ja uusiutuvan energian tuotanto kasvaa. Fingridon osakeyhtiö, jonka suurimmat omistajat ovat valtio ja eläkevakuutusyhtiöt. Fingridin visiona on energiajärjestelmä, joka on puhdas, varma ja tuo Suomelle taloudellista vaurautta. Fingridin ylläpitämä kantaverkko on sähköjärjestelmän peruspilari, ”verisuonet tai moottoritie”, joka tukee Suomea matkalla kohti kestävää ja vakaata energiantuotantoa.
Koko sähköverkko on valtava kokonaisuus: nykyisin Fingridin kantaverkon pituus on noin 15 000 kilometriä, mutta seuraavien kymmenen vuoden aikana verkkoa tullaan laajentamaan noin 6 000 kilometrillä. Näin varmistetaan, että Suomen sähköverkko on riittävän vahva vastaamaan kasvavan sähkönkulutuksen ja -tuotannon tarpeisiin. Teollisuuden osuus arvioidusta sähkönkulutuksen kasvusta on yli 80 %. Tämä johtuu muun muassa sähköistyvän teollisuuden kasvavista tarpeista. Lisäksi myös liikenne ja lämmitys lisäävät sähkönkulutusta, mutta varovaisemmin kuin teollisuus.
Teollisuuden ohella uusiutuvan energian tuotanto, erityisesti tuulivoima ja aurinkovoima, lisääntyvät vauhdilla. Vaikka Fingrid seuraa sähkömarkkinoita ja energia-alan trendejä herkeämättä, Fingridin asiantuntija myönsi heidän yllättyneen teollisen aurinkovoiman kehitysvauhdista. Maalle asennettava tuulivoima tulee kuitenkin edelleen olemaan uusiutuvan sähköntuotannon vetävin teknologia. Tuulivoiman ennustetaan tuottavan jopa 100 TWh 35 000 MW:n asennetulla kapasiteetilla ja aurinkovoiman 15 TWh 15 000 MW:n kapasiteetilla vuonna 2035. Tämä asettaa omat haasteensa verkon suunnittelulle, energian siirrolle ja taajuuden ylläpidolle. Suurimmat haasteet liittyvät siihen, että kulutus sijoittuu Etelä-Suomeen, mutta uusituvan energian tuotanto sen sijaan keskittyy Länsi-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle.
Toinen suuri haaste liittyy sähkön varastointiin ja säätökapasiteettiin. Fingridin ennusteet ja liityntäkyselyt, joita Fingrid on saanut toimijoilta yhteensä 20 GW:n verran, osoittavat, että varastointikapasiteetti, erityisesti akkujen muodossa, on lisääntymässä vauhdilla. On kuitenkin huomattava, että liityntätiedustelut osoittavat vasta hyvin alustavaa kiinnostusta, ja iso osa hankkeista jääkin tyypillisesti toteutumatta. Sähkön kulutuksessa ja tuotannossa tapahtuva vaihtelu tekee verkon ylläpidosta entistä monimutkaisempaa. Vaihteleva tuotanto lisääntyy ja niinpä myös säätötarve kasvaa jatkuvasti.
Suomen sähkömarkkinat ovat kokeneet merkittäviä muutoksia. Käynnissä oleva energiamurros asettaa uusia vaatimuksia niin tuotannolle kuin kulutuksellekin. Tulevaisuuden näkymät osoittavat, että Suomi houkuttelee yhä enemmän sääriippuvaista sähköntuotantoa, joka on keskeisessä roolissa yhteiskunnan lisääntyvän energiantarpeen kattamisessa ilman lisääntyviä päästöjä. Sähkön hinta on tällä hetkellä palannut energiakriisiä edeltäneen pitkän aikavälin keskiarvon tasolle, mutta hintavaihtelu on selvästi aiempaa voimakkaampaa. Hintojen voimakkaampi vaihtelu on uusi ilmiö, joka korostaa markkinan epävarmuutta ja luo tarpeen ja kysynnän erilaisille joustoille. Eri tahtiin ylös tai alas aktivoituvien reservien tarve on kasvanut erityisesti talvikauden aikana, jolloin kysyntäpiikit ja toimitusvarmuuden haasteet korostuvat. Sijaintiriippuvaiset joustotarpeet ovat myös kasvussa. Haasteidenkin edessä Fingrid katsoo, että sähkömarkkinoiden tulisi säilyä markkinaehtoisina, eikä niihin tulisi puuttua valtiollisen sääntelyn keinoin. Näin osaltaan varmistuu se, että aidosti paras teknologia pärjää markkinoilla.
OX2 – uusiutuvan energiatuotannon rakentaja
OX2 toimii yhdeksällä markkina-alueella Euroopassa ja Australiassa, ja sen pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Syksystä 2024 lähtien yhtiön omistajana on toiminut EQT. Suomessa OX2 on ollut aktiivinen vuodesta 2012 lähtien. Suomessa työskentelee noin 100 OX2:n ammattilaista neljässä toimipisteessä: Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Vaasassa. Kaikki OX2:n teknologiat – maa- ja merituulivoima, aurinkovoima ja sähkön varastointi – ovat myös Suomen toiminnoissa esillä. Suomen kehitysportfoliosta löytyy 30 maatuulivoimahanketta (6000 MW), kolme merituulivoimahanketta (6000 MW) sekä kuusi aurinkovoimahanketta (1000 MW). Sähkövarastojen osalta yhtiö ei ole toistaiseksi lukuja julkaissut. Kehitys- ja rakennusaktiviteettien lisäksi OX2 palvelee myös tuotannon teknisenä ja kaupallisena hallinnoijana (TCM), ja näiden palvelujen piirissä Suomessa on 310 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho on 1650 MW.
Suomessa yhtiö on tuonut investointipäätökseen 1,2 GW maatuulivoimaa 16 hankkeessa, ja parhaillaan heillä rakenteilla on 600 MW uutta tuotantokapasiteettia: Niinimäen 22 tuuliturbiinin hanke 145 MW kapasiteetilla ja Lestijärven 69 turbiinin hanke 455 MW kapasiteetilla. Näiden odotetaan tuottavan yli 1,7 TWh sähköä vuosittain. Aurinkoenergia on myös nousussa, ja Huittisten aurinkovoimahankkeen YVA-menettely on saatu päätökseen, mikä osoittaa OX2:n sitoutumisen monipuoliseen uusiutuvaan energiaan. OX2:n merituulivoimaprojektit, Halla, Laine ja Tyrsky, sijaitsevat Suomen talousvyöhykkeellä. Halla-hankkeen pinta-ala on 575 km², ja merituulipuisto voisi tuottaa jopa 12 TWh vuodessa, joka on reilut 15 % vuoden 2023 sähköntuotannosta. Laine ja Tyrsky ovat myös kokoluokaltaan merkittäviä merituulivoimahankkeita. Niihin yhdessä OX2:n kanssa panostaa Ingka Investments, joka on tunnettu IKEAn emoyhtiönä – ja osana strategiaansa se sijoittaa huomattavasti uusiutuvaan energiaan.
Yhteenveto
Suomessa sähköntuotannon kasvu tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana pitkälti maatuulivoimasta. Merkittäviä merituulivoimainvestointeja odotetaan sen sijaan 2030-luvulle. Kansalliset energia- ja ilmastotavoitteet sekä sähköistyvä teollisuus edellyttävät merkittäviä investointeja uusiutuvaan energiaan. Sekä Fingrid että OX2 ovat valmiit vastaamaan tähän haasteeseen. Sähkömarkkinoiden luotettavuus ja kustannustehokkuus ovat keskiössä, ja markkinaehtoisuudesta halutaan ptää tiukasti jatkossakin kiinni. Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentyessä energiasektoria jatkossa haastavat luonnon monimuotoisuus, vesistövaikutusten hallinta ja muut ympäristövastuullisuusteemat. Näiden haasteiden ratkaiseminen vaatii innovatiivisia lähestymistapoja ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Kiitokset
Lämpimästä vastaanotosta ja erinomaisista esityksistä ja keskusteluista kiitoksemme haluamme osoittaa Energiateollisuus ry:n Henna Hirvoselle, Fingrid Oyj:n Mikko Heikkilälle ja Antti Rainingolle sekä OX2:n Lyydia Kilvelle ja Ilona Välimaalle.
