VHOPIS-hankkeen tavoitteena on edistää puhtaan siirtymän investointien vesivaroihin kohdistuvien vaikutusten huomioimista jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa ja tukea kestävän kehityksen tavoitetta puhtaasta vedestä. Hanke on Euroopan Unionin (EU) osarahoittama hanke, jota toteuttavat Centria-ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Keski-Pohjanmaan liitto.
Puhtaan siirtymän investointien vesistövaikutukset
Tuulivoimapuistot ja vedyn tuotantolaitokset ovat esimerkkejä puhtaan siirtymän investoinneista, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita. Mitä vesistövaikutuksia näillä investoinneilla voi olla? Mitään tarkkaa määritelmää vesistövaikutuksille on vaikea löytää lainsäädännöstä, mutta veden pilaantuminen ja veden kestävä saatavuus mainitaan. Vesistövaikutukset riippuvat aina hankkeesta, koska onhan esimerkiksi tuulivoimapuiston ojittamisella ja vedyn tuotantolaitoksen jäähdytysvesien käytöllä erilaiset vaikutukset vesiin. Yhteistä on, että vaikutukset riippuvat siitä, miten lähellä vesistöt sijaitsevat hankkeesta ja miten herkkä ympäristö hankealueella ja sen lähistöllä on. (Kropsu, Ryhkönen, Aronsuu, Rintala, Saari & Schuss, 2025, s. 11; YVA-asetus, 4 § & YVA-direktiivi, liite IV.) Mitään kaikenkattavaa yhtä määritelmää vesistövaikutuksille on hankala tehdä, koska vesistövaikutukset eivät liity pelkästään veteen. Ehkä juuri määrittelyn vaikeus kertoo jotain oleellista tämän aiheen laajuudesta; vesistövaikutuksia tulisi tarkastella kokonaisuutena eikä vain yhden tietyn määritelmän kautta, koska vedellä on iso rooli luonnossa sekä koko yhteiskunnassa.
Vesistöt lainsäädännön suojissa
EU-direktiivit ja kansallinen lainsäädäntö toimivat keskeisenä ohjausvälineenä puhtaan siirtymän investointien haitallisten vesistövaikutusten ehkäisemisessä. Nostan pintaan tässä blogissa lainsäädäntövirrasta kaksi, vesipuitedirektiivin ja ympäristönsuojelulain.
Vesipuitedirektiivi tavoittelee vesien hyvää tilaa. Direktiivi on varsin tiukka, koska lupaa hankkeille ei myönnetä kuin poikkeustapauksissa, jos ne voivat heikentää vesien tilaa tai vaarantaa hyvän tilan saavuttamisen. Miten vesien hyvä tila sitten varmistetaan puhtaan siirtymän investoinneissa? Hankkeiden vaikutukset vesien tilaan huomioidaan varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja kaavoituksessa. Myöhemmässä vaiheessa vesien tila pulpahtaa esiin lupamenettelyn yhteydessä. (Kropsu ym., 2025, s. 3 & Vesipuitedirektiivi, 4 artikla.)
Ympäristönsuojelulaki on keskeisessä roolissa, kun puhutaan ympäristön pilaantumisesta. Jos puhtaan siirtymän hanke voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, se tarvitsee ympäristöluvan. Luvassa asetetaan rajat sille, kuinka paljon esimerkiksi rehevöitymistä aiheuttavia aineita toiminnasta voi syntyä. (Ympäristönsuojelulaki, 27 § & Ympäristönsuojeluasetus, liite 1.)
Vesistövaikutusten huomioinnin kehittämistarpeet
Voitaisiinko vesistövaikutuksia huomioida paremmin puhtaan siirtymän investoinneissa? Ainakin vesistövaikutusten arvioinnin laajuuteen, yhteisvaikutuksiin ja vaikutusten seurantaan voidaan panostaa.
Hankkeiden vesistövaikutuksia arvioidaan usein hankekohtaisesti (Kropsu ym. 2025, s. 14). Laajemmassa valuma-aluekohtaisessa arvioinnissa pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon koko valuma-alueella tapahtuvat toiminnot, jotka vesi kytkee toisiinsa. Ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät koko valuma-alueella pitkään.
Yhteisvaikutuksiin ei ole aikaisemmin tarvinnut kiinnittää huomiota, koska hankkeita on ollut vähän ja ne ovat sijainneet kaukana toisistaan. Nykyään esimerkiksi Pohjanmaalla on paljon toteutettuja tuulivoimahankkeita ja Suomen uusiutuvat ry:n vuonna 2025 julkaistun tiedotteen mukaan suunnitteilla on vielä 41 maatuulivoimahanketta lisää (Suomen uusiutuvat ry, 2025). Yhteisvaikutusten arviointiin tulisikin luoda valtakunnallisia käytäntöjä, koska nyt ja tulevaisuudessa arviointi on tarpeellista kaikissa puhtaan siirtymän investoinneissa (Kropsu ym. 2025, s. 14). Yhteisvaikutusten arvioinnilla saadaan tietoa kokonaisuudesta ja erityisesti vesien kannalta tämä on oleellista, koska vesi ei tunne investointialueiden fyysisiä rajoja.
Vesistövaikutuksia arvioidaan useissa eri menettelyissä, mutta todellisten vaikutusten seuranta voi jäädä puutteelliseksi. Seuranta liittyy lupavelvollisuuteen ja mikäli puhtaan siirtymän hanke ei tarvitse ympäristö- tai vesitalouslupaa, seurantaan ei voida velvoittaa. Puhtaan siirtymän hankkeista useimmat tuuli- ja aurinkovoimahankkeet ovat tällaisia. Koska vesistövaikutukset voivat näkyä vasta vuosien kuluttua, olisi perusteltua pohtia seurannan roolia nykyistä laajemmin.
Puhtaan siirtymän investointien vesistövaikutusten tarkastelu tasapainoilee niin ympäristönsuojelun kuin yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä. Hyvällä suunnittelulla, vesienhoidon velvoitteiden huomioimisella ja vaikutusten seurannalla voidaan varmistaa, että puhdas siirtymä on ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää.
Aiheeseen liittyvä raportti julkaistaan kesällä 2026 VHOPIS-hankkeen internetsivuilla.
VHOPIS-hankkeessa on julkaistu Vedenkäytön optimointi teollisuuspuistoissa: Hyvät käytänteet vesienhallinnasta teollisuuspuistoissa -raportti. Raportti löytyy täältä.
