Tämä artikkeli on kirjoitettu ympäristöteknologian opiskelijoiden yhteistyönä osana Uusiutuvan energian ja Hiilineutraalin yhteiskunnan opintojaksoja.
Metsäteollisuuden sivuvirtojen mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotannossa
Metsäteollisuuden tuotannoista syntyy useita erilaisia sivuvirtoja kuten purua, kuorta, tuhkaa, erilaisia lietteitä ja kalkkilajikkeita. Sivuvirtoja hyödynnetään mm. energian tuotannossa, lannoitteena ja kemianteollisuudessa. Sivuvirtojen hyötykäyttö energian tuotannossa on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Metsäteollisuus ry:n ympäristö- ja kiertotalouspäällikkö Aaron Vuolan mukaan “Vuonna 2023 tehdasprosessissa syntyvistä sivuvirroista lähes 95 % hyödynnettiin materiaalina, raaka-aineena tai uusiutuvan energian tuotannossa” (Vuola, 2024).
Puun poltto on osa Suomen huoltovarmuuden ylläpitoa ja sillä varmistetaan vesivoiman rinnalla energian tuotanto sääolosuhteista riippumatta. Viime vuosina säästä riippuvaisen sähkön tuotannon osuus on kasvanut paljon ja sen rinnalle tarvitaan lisää säätövoimaa kuten bioenergiaa. Huoltovarmuuden takaamiseksi tarvittavien puupolttoaineiden säilöminen vie tilaa ja lisää varastointikustannuksia. Hakkuutähteiden kuljettaminen on kalliimpaa kuin karsitun runkopuun, jonka käyttö energiapuuna on ollut nousussa. Puun polttoon liittyy haasteita myös hiilinielulaskennan näkökulmasta.
Bioenergia
Suurin osa metsäteollisuuden sivuvirroista saatavasta energiasta tuotetaan polttamalla, joka on yksi bioenergian tuotantomuoto. Polttamalla tuotetaan suurin osa Suomen bioenergiasta. Puuperäisten polttoaineiden osuus uusiutuvasta energiasta oli vuonna 2024 lähes 70 % ja kokonaisenergian kulutuksesta noin 28 %. Polttamisessa käytetään puupolttoaineita, joilla tarkoitetaan metsäteollisuudessa syntyviä sivuvirtoja kuten sahanpurua, selluteollisuuden mustalipeää, puunkuorta sekä hakkuutähteitä – varsinaista ainespuuta ei juurikaan käytetä energiaksi. Puuenergia tuotetaan pääosin metsäteollisuuden omissa laitoksissa, jotka ovat energiaomavaraisia ja tuottavat ylijäämää verkkoon. Poltossa puun sisältämä kemiallinen energia muuttuu lämpöenergiaksi, joka voidaan jalostaa sähköksi. (Maa- ja metsätalousministeriö, n.d.)
Suomi suhtautui aikaisemmin myötämielisemmin puun polttoon uusiutuvan energian tuotantomuotona, sillä se on kansantaloudellisesti järkevää. Nykyään osa päättäjistä suhtautuu varauksellisesti bioenergian tuotantoon puun poltolla, sillä EU on kiristänyt omia linjojaan koskien puun poltolla tuotettua bioenergiaa. Linjaukset pohjautuvat tavoitteisiin kasvattaa metsien hiilinieluja sekä edistää hiilineutraalia yhteiskuntaa. (Palokallio, 2025.)
Metsäteollisuuden päästöt
Teollisuuden tuotannon päästöjä voidaan vähentää korvaamalla fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla raaka-aineilla. Energiaa tuotetaan jo suurelta osin uusiutuvilla polttoaineilla, mutta fossiilisia polttoaineita on käytössä vielä huomattava määrä, mikä lisää päästöjä. Metsäteollisuuden tuotanto on energiaomavaraista, mutta metsäteollisuuden prosessien energiatehokkuuteen panostaminen on tärkeä osa päästöjen vähennystoimia. Metsäteollisuuden logistiikan päästöt ovat toinen merkittävä päästöjen osa-alue metsäteollisuudessa. Logistiikan päästöt muodostuvat öljypohjaisista polttoaineista, joista metsäteollisuuden logistiikka on vahvasti riippuvainen. (Vasara, 2024; Metsäteollisuus ry, n.d.; Nietola, 2020.)
Metsäteollisuus on vähentänyt ympäristöpäästöjä ja pyrkii edelleen myös vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Metsäteollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraali 2030–2035 mennessä. Hiilineutraalisuus edellyttää energiantuotannon sekä logistiikan uudistamista, jotta päästöt saadaan minimoitua. Metsäteollisuus on riippuvainen sujuvasta logistiikasta, joten logistiikan kehittäminen onkin yksi mahdollisuus päästöjen vähentämiseen. Logistiikan päästöjä on mahdollista vähentää keskittämällä puun kuljetukset raiteille, millä saataisiin päästöjä vähennettyä. (UPM Metsä, n.d.)
Yhteenveto
Suomen kokonaisenergiasta metsäteollisuuden sivuvirroilla tuotetaan nykyisin yhteensä 30 % energiaa. Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisaste on tällä hetkellä 95 % ja vuoteen 2030 mennessä kaikki metsäteollisuuden sivuvirrat pyritään hyödyntämään kokonaan. Puusta saatava bioenergia vähentää metsäteollisuuden muita sivuvirtoja. Vaikka polttamalla tuotetun bioenergian kannatus on ollut laskussa, jatkuu sen käyttö silti Suomessa suuressa mittakaavassa säätövoiman ja huoltovarmuuden tarpeisiin. (Metsä Group, 2025.)
