Itsensä johtaminen on tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Se on oman työn ja tekemisten suunnittelua, ohjaamista, seurantaa ja muuttamista – tavoitteena työhyvinvointi ja sujuva työ. Moilasen (2021) mukaan itseään johtava henkilö asettaa oman työnsä tavoitteita ottaen huomioon työyhteisönsä perustehtävän ja yhteiset tavoitteet. Hän suunnittelee työtään työpäivä- tai työvuorokohtaisesti, viikkotasolla ja pitemmällä aikajänteellä.
Jokainen tarvitsee itsensä johtamisen taitoja eikä se ole työtehtävästä kiinni. Jos oma työ on hyvin itsenäistä, ovat nämä taidot aivan olennaisen tärkeitä. Silloin esimies ei ole joka hetkessä ohjeistamassa työn tekemistä vaan antaa reunaehdot ja tavoitteet. Niiden puitteissa on sitten itse otettava vastuu omasta kalenterista ja suunniteltava ajankäyttö niin, että aika riittää sovitun tekemiseen. Meidän on myös hyväksyttävä, ettei aivan kaikkeen voi itse vaikuttaa; onhan meillä jokaisella myös se oma esimieskin.
On hyvä oppia myös priorisoimaan tehtäviä töitä ja hyväksymään, että aivan kaiken itse haluamaan tekemiseen ei aika aina riitäkään. Itsensä johtamisessa on kysymys elämänhallinnasta laajemminkin. Itsetuntemuksesta ja pyrkimyksestä tarkastella omia tekemisiä objektiivisesti on myös hyötyä.
Itsetuntemus kehittyy reflektoimalla. Reflektointi on erittäin tärkeä taito johtajille, myös itsensä johtajille. Oma persoona ja persoonallisuus ovat itsensä johtajalle johtamisprosessin työkaluja.. (Sydänmaanlakka 2017, 33)
Kun tiedät omat vahvuutesi ja kehittämiskohteesi, voit myös kehittyä ja suunnata tekemisesi järkevästi. Vauhdikas muutos ja kehitys ovat tulleet pysyväksi osaksi työelämää niin meillä kuin muuallakin. Se vaatii meiltä yksilöiltä kykyä uudistua ja reagoida nopeasti. Myös oman jaksamisen ylläpitämiseksi on hyvä osata johtaa itseään.
Positiivinen elämänasenne on yksi itsensä johtamisen kulmakivistä. Emme voi aina valita, mitä meille tapahtuu, mutta aina voimme valita, miten itse suhtaudumme asioihin. Positiivisen ajattelun hallitseva kykenee kääntämään negatiiviset ajatukset, epäonnistumiset ja kriisit vahvuuksiksi, joista hän ammentaa voimaa. (Sydänmaanlakka 2017, 40) Meidän jokaisen on mahdollista oppia johtamaan itseään. Se edellyttää hyvää itsetuntemusta ja siinä voi kehittyä, jos on valmis tekemään sen eteen töitä. Itsekuriakin se vaatii. Kokeilemalla ja harjoittelemalla kannattaa aloittaa. Varmasti myös välietapit ja reflektointi ovat tarpeen. Avaimet siihen ovat omissa käsissä; kukaan muu ei sitä voi puolestasi tehdä.
