Yhteisöllisyys luo hyvää
Työyhteisön yhteisöllisyydellä on suuri merkitys työntekijöiden työhyvinvoinnille. Yhteisöllisyys mm. lisää työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä lisää sitoutumista työhön sekä nostaa motivaation tasoa. Työntekijöiden kokemus työyhteisöön kuulumisesta vahvistuu, kun he saavat työyhteisöstään tukea ja arvostusta. Tämä puolestaan lisää henkistä hyvinvointia laskemalla esimerkiksi stressitasoja. (Brassey et. al 2023)
Hyväksi koettu yhteisöllisyys edesauttaa työyhteisön sisäistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, mikä taas tehostaa tietojen jakamista ja ongelmanratkaisua. Kun työntekijät haluavat jakaa ideoitaan ja panostaa yhteisiin projekteihin, on tällä positiivisia vaikutuksia luovuuteen ja työn tehokkuuteen. (Brassey et. al 2023)
Yhteisöllisyydellä on tärkeä rooli myös resilienssin osalta. Resilienssillä tarkoitetaan työntekijän tai työyhteisön kykyä selviytyä ja toipua vaikeistakin tilanteista. Yhteisöllisyyden myötä saavutettava vahva sosiaalinen tuki auttaa työntekijöitä kohtaamaan työssä tapahtuvia haasteita ja vähentää täten työssä uupumisen riskiä. (Brassey et. al 2023)
Työyhteisön vahva yhteisöllisyys myös edistää positiivista työilmapiiriä, jolla taas on positiivinen vaikutus koko työyhteisön hyvinvointiin. Hyvä työilmapiiri mm. parantaa työtyytyväisyyttä ja vähentää sairaspoissaoloja. (Weir 2024).
Työnantaja rakentaa raamit yhteisöllisyydelle
Työnantajalla on tärkeä rooli yhteisöllisyyttä tukevan kulttuurin luomisessa työpaikalle. Yhteisöllisyyden kokemuksen luominen lähtee siitä, miten huolehditaan, että uusi työntekijä pääsee osaksi työyhteisöä. Uudelle työntekijälle on tärkeää nimetä joku, joka auttaa tutustumaan työpaikkaan ja ihmisiin. Lisäksi on tärkeää huolehtia, että hiljattain aloittaneet työntekijät tutustutetaan toisiinsa, jolloin he saavat tärkeää tukea myös toisiltaan. (Työterveyslaitos 2022)
Työpaikan psykologisesti turvallinen ilmapiiri on tärkeä, jotta jokainen uskaltaa olla oma itsensä. Kun työpaikalla on turvallinen ilmapiiri, jokainen voi tuoda esiin ajatuksiaan ja pyytää apua ilman pelkoa siitä, että tulee nolatuksi. Johdolla ja esihenkilöillä on luonnollisesti tärkeä rooli tällaisen turvallisen ilmapiirin luomisessa. On tärkeää, että he osoittavat arvostavansa työntekijöiden yksilöllisyyttä ja keskinäistä erilaisuutta. Työnantajan edustajien tulee varmistaa, että jokainen voi saada äänensä kuuluviin ja että erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia kuunnellaan. (Työterveyslaitos 2022)
Yhteisöllisyys vaatii myös mahdollisuuksia tutustua ja verkostoitua. Työnantajan roolina on tarjota tähän mahdollisimman hyvät mahdollisuudet. Yhteisöllisyyden rakentuminen vaatii myös reiluja pelisääntöjä. Työnantajan tehtävänä on linjata, millaiseen käytökseen ja toimintaan työpaikalla kannustetaan, mutta myös millaista käytöstä ja menettelytapoja työpaikalla ei hyväksytä. Linjaukset voivat liittyä esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen tai syrjintään. (Työterveyslaitos 2022)
Tärkeää on myös huomioida, että pelkkä linjaaminen ei riitä, vaan työpaikalla tarvitaan myös yhteistä keskustelua, viestintää ja koulutusta. Mikäli ei hyväksyttyä käytöstä esiintyy, tulee työpaikalla olla määriteltynä toimintamalli siihen reagoimiseen. Työnantajan edustajilla tuleekin aina tarpeen mukaan olla valmiuksia ja uskallusta myös puuttua tilanteisiin. (Työterveyslaitos 2022)
Monikielisillä työpaikoilla yhteisöllisyyden kokemukseen vaikuttaa myös se, mitä kieltä käytetään. Pystyvätkö kaikki esimerkiksi kokouksissa ymmärtämään keskustelua, osallistumaan siihen, esittämään ideoitaan ja olemaan mukana päätöksenteossa? Työpaikalla on tärkeää pohtia yhdessä mitä kieltä käytetään missäkin tilanteissa. (Työterveyslaitos 2022)
Työntekijät yhteisöllisyyden luojina
Yhteisöllisyyttä pystyy tukemaan myös työntekijänä. Voit miettiä omaa rooliasi suhteessa edellä mainittuihin seikkoihin. Mitä itse voit tehdä? Ole aktiivinen ja ota uusi työyhteisöön tuleva ihminen osaksi porukkaa. Mikäli et jostain syystä koe vielä omaavasi hyvää lähityöyhteisöä, suhtaudu uuteen työntekijään mahdollisuutena luoda uusia positiivisia vuorovaikutussuhteita työpaikalle. Tarjoudu opastamaan ja auttamaan.
Huolehdi siitä, että omalla toiminnallasi edistät psykologista turvallisuutta työyhteisössä. Kannusta kaikkia kertomaan mielipiteensä rehellisesti, äläkä koskaan väheksy kenenkään ajatuksia tai ideoita. Kohtele kaikkia arvostavasti ja osoita välittäväsi muista työyhteisön jäsenistä. Osallistu aktiivisesti tilaisuuksiin, joissa sinulla on mahdollisuus olla yhdessä kollegojesi kanssa ja laajentaa verkostojasi. Tiimin yhteinen tyky-iltapäivä kannattaa nähdä hienona mahdollisuutena vahvistaa yhteisöllisyyttä lähityöyhteisön kanssa.
Lähi-/etätyöpäivien osalta kannattaa huolehtia siitä, että luot itsellesi riittävästi mahdollisuuksia kohtaamisiin lähityöyhteisösi kanssa. Pohtiessasi omia työtapojasi, ole itsellesi rehellinen lähi- ja etätyöpäivien suhdetta pohtiessasi. Kumpi tukee työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä paremmin? Mikäli etätyö houkuttaa jatkuvasti enemmän ja enemmän, pohdi onko syynä heikoksi kokemasi yhteisöllisyys. Tiedosta myös, että yhteisöllisyyden kokemus saattaa heikentyä, mikäli et tapaa kollegojasi säännöllisesti.
Noudata työpaikan yhteisiä sääntöjä ja reagoi, mikäli huomaat niitä rikottavan. Pyri tukemaan työpaikan monimuotoisuutta omasta roolistasi käsin. Huolehdi esimerkiksi, että suomen kieltä taitamaton kollega otetaan mukaan lähityöyhteisön vapaamuotoisiin keskusteluihin.
Yhteisöllisyys on yhteinen asia
Yhteisöllisyys on työpaikan yhteinen asia ja sen kehittämisestä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijätkin. Jokainen meistä voi edistää yhteisöllisyyttä omalla työpaikallaan ja tähän kannattaa pyrkiä ihan jo oman työhyvinvoinninkin kannalta. Tärkeää on myös tiedostaa, että vahva yhteisöllisyyden kokemus ei synny, ellet ole itse valmis siihen myös panostamaan. Sosiaaliset suhteet työpaikalla toimivat samoin kuin muuallakin elämässä; vastavuoroisuus on tärkeää.
