Uupumus vaikuttaa toimintakykyyn mieluisassakin toiminnassa
Uupumus tarkoittaa mielenterveydessä tilaa, jossa ihminen kokee itsensä pidemmän aikaa väsyneeksi, kognitiivisen ja tunteiden hallinnan häiriötä sekä henkistä vetäytymistä (Mielenterveystalo, 2024). Pitkään jatkuvat kuormitustekijät voivat johtaa uupumiseen. Uupumus esiintyy monella kroonisena väsymyksenä. Lisäksi oireina voi olla stressiä, negatiivisia tunteita, vaikeus muistaa asioita, keskittymisvaikeutta, sosiaalisista tilanteista kuormittuminen, masennusta ja henkistä kipua (Mielenterveystalo, 2025.) Valmentajan hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien strategioiden tulisi keskittyä työmäärän hallintaan ja resilienssin vahvistamiseen. Resilienssi tarkoittaa kykyä sopuetua muutoksiin sekä menestyä muutosten ja epävarmuuden keskellä. (Työterveyslaitos, n.d.)
Psyykkinen kuormittavuus valmennuksessa viittaa niihin henkisiin haasteisiin ja paineisiin, joita valmentajat kohtaavat työssään. Valmentajat voivat kokea vastuun tunteen urheilijoiden kehityksestä, aikataulupaineita, vuorovaikutushaasteita sekä tasapainottelua valmennuksen ja muun elämän välillä. (Kaski, 2014; Pulkkinen toim., 2023)
Vera Niskasen (2024) AMK-opinnäytetyössä tarkastellaan SB Vaasa salibandyseuran vapaaehtoisten salibandyvalmentajien kokemaa psyykkistä kuormitusta kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valmentajien jaksamista ja kuormituksen vaikutuksia arkeen. Tavoitteena oli tuotetun tiedon avulla tuoda hoitotyöhön tietoa valmentajien hyvinvoinnista. Lisäksi tavoitteena oli lisätä seuran johdon tietoa valmentajien jaksamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tuotetun tiedon avulla voidaan kehittää seuran johdon toimintaa ja siten vähentää sekä ennaltaehkäistä valmentajien uupumista ja tarjota välineitä heidän työolosuhteidensa parantamiseen.
Tutkimuksen toteuttaminen
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, johon osallistui 17 vapaaehtoista valmentajaa SB Vaasan seurasta. Kyselyssä tarkasteltiin vastaajien taustatietojen lisäksi väittämiä kuormituksen ja valmennusolosuhteiden arvioinnista. Kyselylomake jaettiin sähköisesti, ja aineiston analyysi suoritettiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Vastaajien kokemuksia tulkittiin frekvenssijakaumien ja ristiintaulukointien avulla. Tällä tavoin selvitettiin miten taustamuuttujat ovat yhteydessä kuormituksen kokemiseen.
Tutkimuksen tulokset – yhteinen sävel ja muiden huomioiminen vie parempaan
Tutkimukseen osallistui 17 vapaaehtoista salibandyvalmentajaa, joista miehiä oli 13 ja naisia 4. Valmentajista neljännes oli 18–29-vuotiaita, kolmannes 30–40-vuotiata, vajaa puolet 41–50-vuotiaita ja muutama yli 50-vuotiaita. Kokemusta valmentamisesta oli yli 4 vuotta reilulla puolella (65 %) kyselyyn vastanneista valmentajista. Tulokset osoittivat, että kuormittuminen näkyy useiden valmentajien arjessa. Noin kolmasosa valmentajista kokee jonkin verran kuormitusta ja uupumista. Toisaalta voidaan todeta, että uupuneista lähes kaikki (82 %) kokivat väsymyksen johtuvan muista tekijöistä kuin varsinaisesta valmentamisesta. Vaikka itse valmentaminen ei pääosin ollut suurin kuormituksen lähde, muut elämäntilanteet heijastuivat valmentajien jaksamiseen.
Tutkimustulokset heijastavat valmentajien näkemyksiä kuormituksesta ja heidän hyvinvoinnistaan. Väsymystä ja stressiä esiintyy osalla valmentajista arjessa kohtalaisesti tai hyvin paljon. Valmentajien kokema väsyminen johtui psyykkisestä kuormittumisesta, heihin kohdistuvista vaatimuksista ja turhautumisesta. Valmentajista valtaosa vastasi, että seuran tulisi kehittää valmentamista ja huomioida toiminnan psyykkinen kuormittavuus. Suurin osa vastaajista ilmoitti hyvin jaksavan arjessa, mutta kertoivat myös kokeneensa väsymystä jossain määrin. Stressiä esiintyi reilulla puolella valmentajista. Kolmasosa vastaajista koki valmentamisen haastavana, mutta samanaikaisesti valmentaminen oli suurelle osalle mukavaa ja merkityksellistä. Kyselystä näkyi valmentajien ulkopuolisen elämän stressitekijöiden vaikuttavan jollain tapaa valmennustehtäviin. Pääasiallisessa työssä voi esiintyä kuormittavia tekijöitä, kuten uusi työtehtävä, epäselvät ohjeet ja puutteellinen työyhteisöhenki. Kuormitustekijät vaikuttavat elämänlaatuun ja arkeen esimerkiksi väsymyksenä ja ärtymyksenä (Mielenterveystalo, 2025). Omat sosiaaliset tilanteet, perhe-elämä ja kriisitilanteet tuovat niin ikään haasteita arjessa jaksamiseen. Ajoittain esimerkiksi omat työt väsyttävät, ärsyttävät ja turhauttavat purkautuen pienistä asioista valmentaessa ja tämä heijastuu valmennustehtävään.
Ehdotukset tiiviimmästä yhteistyöstä seuran johdon kanssa korostivat toimivan keskustelukulttuurin merkitystä. Vuorovaikutusta tulee kehittää. Työyhteisön sosiaalinen käyttäytyminen vaikuttaa koko työyhteisön jäseniin ja on haitallisissa tilanteissa kuormitustekijä (Työsuojelu, 2025).
Valmentajat ovat halukkaita kasvattamaan osaamistaan. Koulutusmahdollisuudet tuovat enemmän varmuutta omaan tekemiseen (Kaski, 2014). On hyvä ottaa huomioon, että esimerkiksi henkistä valmentamista ei välttämättä pysty kehittämään koulutuksilla. Tällöin ammattilaisen apu tai sovitut säännölliset palaverit auttaisivat valmentajia purkamaan henkistä kuormaa.
Pohdinta
Työnantajan tulee järjestää työntekijöille työterveyshuollon palvelut. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 2 §.)Vapaaehtoiset valmentajat eivät ole työntekijöitä, eivät saa palkkaa ja siltä osin heillä ei ole järjestetty työterveyshuollon palveluita.Työterveyshuoltotarkastelee työn altisteiden terveydellistä merkitystä.Tämän tutkimuksen tulosten mukaan valmentaminen voi ajoittain kuormittaa valmentajia. He uupuvat työssään, joka vaikuttaa heidän tekemään vapaaehtoistyöhön. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevällä toiminnalla on merkitystä työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin, joka vahvistaa heidän jaksamistansa myös valmennustehtävässä.
Tämä tutkimus korostaa, että vapaaehtoisvalmennus on merkityksellistä ja vapaaehtoisten valmentajien hyvinvointia tulee vahvistaa pääasiassa seuran toiminnan kautta. Seurojen kannattaa kiinnittää huomiota valmentajiensa hyvinvointiin panostamalla muun muassa vuorovaikutukseen ja koulutukseen. Psyykkisten kuormitustekijöiden huomioiminen auttaa luomaan toimivia valmennusympäristöjä, jotka tukevat sekä valmentajien että pelaajien hyvinvointia.
Joukkueen valmentaminen vie valmentajalta vapaa-aikaa ja omia voimavaroja. Mehiläisen tekemässä kyselyssä valmentajien jaksamisesta huomattiin lähes neljännellä jäävän vähäiseksi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen (Grönman, 2023). Valmentajat joutuvat käyttämään omaa vapaa-aikaa ja sovittamaan perhe elämää, jotka lisäävät omia kuormitustekijöitä työpaikkojen kuormitusten lisäksi (Blomqvist, Mononen & Hämäläinen, 2020). Tutkimukset osoittavat, että monet kokevat itsensä väsyneiksi ja usein käytetään omaa vapaa-aikaa lepäämisen sijaan valmentamiseen. Valmentajalla on paljon mietittävää omasta ajankäytöstä. Työnohjaus voisi tarjota tilaisuuden, esimerkiksi seuran johdolle, keskusteluun ja läheisenpään vuorovaikutukseen valmentajien kesken. Mahdolliset epäkohdat, positiivisen palautteen antamiset ja kehittämiskohteet voitaisiin käydä keskustellen läpi molempien osapuolten näkökulmasta. Työn määrä, vaativuus ja aika voisivat olla työnohjauksissa teemoja, joihin kiinnitettäisiin huomiota ehkäisemään työuupumusta ja väsymystä valmennustyössä.
