Kyselyyn vastaajat olivat 8.-9.-luokkalaisia, joista suurin osa oli 14 – 15-vuotiaita. Yli puolet vastaajista oli poikia ja lähes puolet oli tyttöjä. Noin puolella vastaajista ei ollut yhtäkään paikattua hammasta ja lopuilla paikattuja hampaita oli yksi tai useampi.
Kolmasosa vastaajista harjaa hampaat vain kerran päivässä, kuitenkin suurin osa harjaa kahdesti päivässä. Suosituksen mukaan hammasvälien puhdistus olisi hyvä aloittaa yläkouluiässä. Parannettavaa olisi hammasvälien puhdistuksessa, sillä vain pienellä osalla se oli päivittäinen rutiini hampaiden hoitamiseksi. Tytöt puhdistivat hammasvälejä enemmän kuin pojat. Lähes kaikki vastaajat käyttivät ksylitolituotteita. Mitä korkeampi vanhempien ylin koulutustaso oli, sitä enemmän ksylitolituotteita käytettiin. Lisäksi 8.-luokkalaiset käyttivät ksylitolituotteita useammin kuin 9.-luokkalaiset. Vastauksista kävi ilmi, että suurin osa napostelee useita kertoja päivän aikana. Enemmistöllä vastaajista virvoitusjuomien käyttö on viikoittaista. Vastaajista enemmistö ei tupakoi eikä nuuskaa. Vastaajista 6 % vastaajista käyttää nuuskaa säännöllisesti tai satunnaisesti. Säännöllisesti tai satunnaisesti tupakoi 4 % vastaajista. 9.-luokkalaiset tupakoivat 8.-luokkalaisia enemmän.
Nuorilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, mistä he ovat saaneet tietoa suun terveydestä. Yleisimmin tietoa suun terveydestä oltiin saatu vanhemmilta, koulusta ja hammashoitokäynneiltä. Nuoret ovat myös itse hakeneet tietoa internetin kautta.
Toisella avoimella kysymyksellä kysyttiin, mitkä asiat motivoivat nuoria suun hoitamiseen. Suun hoitoon motivoi ulkonäkö. Ulkonäköön liittyen esimerkiksi suorat, valkoiset, kiiltävät hampaat, oikomishoito ja nätti hymy motivoivat. Vastaajat kertoivat, että haluavat välttää kipua ja vihlomista. Motivaatiota lisäsi myös pelko hampaiden menettämisestä. Yhtenä keskeisenä asiana tuotiin esille, että hampaiden hoitamattomuus vaikuttaa terveyteen tulevaisuudessa.
”On vain yhdet hampaat koko elämässä.”
”Hymyilen ilman pelkoa.”
Vastaajien mielestä suunterveys vaikuttaa yleiseen terveyteen, hygieniaan sekä omaan oloon. Hyvä maku suussa ja raikas hengitys motivoivat suun hoitoon. Hammaslääkärikäyntejä halutaan välttää, koska hampaiden paikkaaminen ja poraaminen koetaan epämiellyttäväksi. Nuoret haluavat välttää Ientulehduksia, juurihoitoja ja hampaiden reikiintymistä. Nuorten suun hoidon motivaatioon vaikuttaa myös muiden ihmisten mielipiteet, varsinkin poikien kohdalla vastakkaisen sukupuolen huomiolla on merkitystä. Nuorten mielestä terve suu lisää itsevarmuutta.
”Ei tarvitse tulevaisuudessa joutua paikkaamaan hampaita tai juurihoitoon.”
”Hampaat pysyvät hyvässä kunnossa,
eikä tarvitse mennä kivun takia hammaslääkäriin.”
”Ei tarvitse miettiä ajatteleeko muut”
Tämän tutkimuksen tulokset tupakoinnista, nuuskan käytöstä ja hampaiden harjauskertojen määrästä vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia ja ovat samassa linjassa vuoden 2021 kouluterveyskyselyn kanssa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021a). Yläkouluikäisillä keskeisimpiä uhkatekijöitä suun terveydelle ovat muun muassa virvoitusjuomien juomien käyttö ja napostelu. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021b).
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan suun terveys on merkittävä osa yleistä terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua (WHO 2020). Pohjoismaissa nuorten suun terveys on hyvällä tasolla verrattuna muihin maihin. Vaikka hammashoito on nuorille maksutonta, hammashoitokäynnit jäävät joiltakin välistä ja suu on huonossa kunnossa. (Klinberg, Ridell & Slåttelid Skeie 2021, 24–26.)
Lopuksi
Hyvällä suunterveydellä on kiistaton yhteys hyvinvointiin ja koko kehon terveyteen. Suun terveydenhoidon tulee olla terveyttä edistävää ja ennakoivaa. Siitä syystä tietojen anto, neuvonta ja ohjaus koko perheelle on vaikuttavaa. Meillä on edelleen alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja suun terveydessä ja suunhoidossa. Terveydenhuolto on murroksessa, sote-alan työvoimapula on ajankohtainen ongelma myös suunhoidossa. Esimerkiksi Vaasassa suun terveystarkastukseen lääkärille on vuoden odotusaika. Tulevaisuudessa palvelurakennetta tulee edelleen uudistaa siten, että tavoitteena on kokonaisvaltainen, tehokas, laadukas ja vaikuttava hoito. Eduskuntavaalit ovat tulossa keväällä 2023. Tehtävillä valinnoilla voidaan vaikuttaa päätöksiin, jotka ovat yhteydessä väestön terveyteen, nyt tehtävät päätökset heijastuvat kansantalouteen. Muun muassa työaika tulee koordinoida siten, että se on vaikuttavaa. Vaikuttavuutta voidaan seurata esimerkiksi ehkäisevän hoidon onnistumisena.