Perhekeskuksella tarkoitetaan palveluverkostoa, jonka tehtävänä on tarjota varhaista tukea sekä vastata lasten, nuorten ja perheiden hyvin-voinnin ja avun tarpeisiin. Perhekeskuksen palvelukokonaisuuteen kuuluvat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen ja seurakuntien toiminta ja palvelut, varhaiskasvatuspalvelut ja muut sivistystoimen palvelut sekä kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta. (Perhekeskus, 2024; Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, n.d.)
Moniammatillinen yhteistyö on perhekeskustoiminnan ydin
Perhekeskukset ja niissä toteutuva perhekeskustoiminta pohjautuu perhekeskustoimintamalliin, joka on kehitetty yhdessä alueellisten toimijoiden, järjestöjen, seurakuntien ja kansallisten toimijoiden kesken. Perhekeskustoimintamalli ohjaa perhekeskusten kehittämistä yhdessä sovittujen kansallisten ohjeiden ja linjausten mukaisesti. (Hastrup ja muut, 2021.)
THL:n luomien kansallisten linjausten tavoitteena on, että alueet kehittävät ja toteuttavat perhekeskustoimintamallin mukaisesti toimivia perhekeskuksia yhteneväisesti. Kansallisia linjauksia ovat muun muassa toimintakulttuurin uudistaminen lapsi- ja perhelähtöiseksi, lapsiperheiden osallisuuden vahvistaminen, asiakaslähtöisten toimintamallien ja -menetelmien käyttöönottaminen, perhekeskuksen tehtävien selkiyttäminen sekä lapsiperheiden palveluiden ja toimintojen verkostoiminen toimivaksi kokonaisuudeksi. (Perhekeskus, 2024, s. 8–9; Hastrup, 2019, s.34.)
Perhekeskuksen ja hyvinvointialueiden sekä kuntien hyte-toimijoiden tekemän moniammatillisen yhteistyön myötä ennaltaehkäisevä toiminta ja varhainen tuki perheille lisääntyy ja monipuolistuu (THL, 2024). Perhekeskuksen toiminnan avulla työn tekemisen edellytykset paranevat, työhyvinvointi vahvistuu sekä toiminnan tulokset ja vaikuttavuus paranevat (Hastrup ja muut, 2021).
Moniammatillisuudessa tärkeässä roolissa on jaettu ymmärrys asiakkaan kokonaistilanteesta, jotta hänelle mahdollistetaan apua ja tukea moniammatillisuuden keinoin (Vierula ja muut, 2019, s.293). Vierula, Pösö ja Paavilainen (2019, s. 294–299) tutkivat moniammatillista palvelutarvearviointia lapsi- ja perhepalveluissa. Tutkimuksessa on haastateltu lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaisia kuntaympäristössä, jossa on pitkään kehitetty moniammatillista yhteistyötä. Aineistosta nousi esiin useita pulmakohtia, kuten ajankäyttö oman perustyön ja moniammatillisuutta edellyttävän työskentelyn välillä, rakenteellinen ja käytännöllinen johtaminen, palveluihin ja toisten työhön liittyvät tiedon puutteet sekä moniammatilliseen otteeseen orientoitumisen erot. Moniammatillisuutta tulisikin kehittää vahvistamalla toiminnan johtamista, työnjakojen selkeyttä, yhteisen tiedon ja työntekijöiden henkilökohtaisten orientaatioiden tunnistamista sekä ammattilaisten tietoa ja osaamista perus- ja täydennyskoulutuksen keinoin.
Tutkimuksen toteuttaminen
Jonna Mannermaan (2025) sosiaali- ja terveysalan YAMK – opinnäytetyönä tehdyn kehittämistutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa käsityksiä perhekeskuskokonaisuuden tunnettuudesta ja sen edistämisestä kuntien varhaiskasvatuksessa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Seinäjoen perhekeskuksessa. Opinnäytetyö tuotti tietoa moniammatillisuudesta ja perhekeskusten viestinnästä, jota voidaan hyödyntää perhekeskustoiminnan kehittämisessä.
Kehittämistutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin kahdesta tilaisuudesta, perhekeskustiimistä ja varhaiskasvatuksen kehittämisfoorumitilaisuudesta. Perhekeskustiimiin osallistui 63 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, joiden näkemyksiä tutkittiin havainnoinnin ja kyselylomakkeen avulla. Varhaiskasvatuksen kehittämisfoorumitilaisuus koostui opinnäytetyöntekijän havainnoinnista sekä seitsemälle varhaiskasvatuksen johtajalle ja varhaiskasvatuksen aluejohtajalle suunnatusta teemoihin perustuvasta ryhmäkeskustelusta. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Perhekeskuksessa tehtävän moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet
Opinnäytetyön tulosten mukaan 53 % vastaajista koki moniammatillisen yhteistyön toteutuvan omassa työssään kohtalaisesti ja 36 % piti sitä pääosin toimivana. Voidaan päätellä, että yhteistyö on suurelta osin vähintään kohtalaista, mutta vaatii kehittämistä toimivuuden tehostamiseksi.
Perhekeskustoiminnan toimivat asiat koostuvat tutkittavien mukaan työntekijän asiantuntijuudesta ja osaamisesta, taloudellisuudesta ja resurssien hyödyntämisestä, toiminnan koordinoinnista ja yhteistyökulttuurista, organisaation luovuudesta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä asiakaslähtöisestä palvelusta.
Moniammatillisen yhteistyön kehittämisen tekijöiksi nousi esiin hyvinvointialueen palveluiden ja toimijoiden tunnettavuus, yhteiset toimintamallit ja sitoutuneisuus, tehokas viestintä sekä asiakaslähtöisyys. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta yhteistyön kehittämisen tekijöinä nähtiin tehokas ja monikanavainen viestintä, toiminnan markkinointi digitaalisin viestintäkeinoin sekä työyhteisön vaikuttavat tekijät moniammatillisessa yhteistyössä.
Tavoitteena tutkittavien mukaan on kohdentaa huomio kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen sekä tuoda esiin ne keinot, joilla perhekeskustoiminta tulee tutuksi, turvalliseksi ja osaksi perheiden arkea. Oikea-aikainen palveluiden ja avun saatavuus riittävillä resursseilla mahdollistaa haasteisiin puuttumisen varhaisessa vaiheessa. Tämä tukee ennaltaehkäisyä sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
Suositukset perhekeskustoimintamallin kehittämiseen
Opinnäytetyön tutkimustuloksista koostettiin seuraavanlaiset kehittämistyön suositukset perhekeskustoimintamallin kehittämiseen: koordinaation säilyminen, hyvinvointialueen palveluiden ja toimijoiden tunnettavuus, yhteiset toimintamallit ja sitoutuneisuus, työntekijöiden asiantuntijuus ja osaaminen, asiakaslähtöinen palvelu, tehokas ja monikanavainen viestintä sekä perhekeskuksen monialainen markkinointi.
Viimeaikaisten tutkimusten perusteella lapsiperheiden varhaisen tuen saatavuutta ja saavutettavuutta on onnistuttu parantamaan, mutta palvelut eivät vastaa riittävästi etenkään vaikeimmassa tilanteessa olevien asiakkaiden tarpeita. Tulosten perusteella myös hyvinvointialueiden erot ovat kasvussa. Vaikkakin hyvinvointialueiden tulee edelleen kehittää monialaisia toimintamalleja, on perhekeskusmalli tunnistettu vaikuttavaksi monialaisena yhteistyönä kehitetyksi palvelurakenteeksi. (Pitkänen & Ranta, 2024.)
