Santeri Viinamäki CC BY-SA 4.0
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vesistöt ovat jonkin verran heikommassa tilassa kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2019 kolmannessa vesien tilan valtakunnallisessa tila-arvioinnissa todettiin pohjalaisvesistöistä hyvää huonommassa tilassa olevan 70 % jokien pituudesta sekä 63 % järvien ja 54 % rannikkovesimuodostumien pinta-alasta. (ELY-keskus 2019) Viivi Kuusiston (2023) ympäristöteknologian opinnäytetyössä tutkittiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella vuosien 2016–2023 aikana toteutuneita vesistökunnostushankkeita, joilla pyritään saattamaan vesistön ekologinen tila vähintään hyväksi. Vesistökunnostushankkeissa on kunnostettu kolmen pohjalaismaakunnan eli Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella järviä, joki- ja purovesiä sekä rannikkovesiä yhteensä 40 kohteessa. Kunnostustoimenpiteet ovat olleet esimerkiksi vesikasvillisuuden niittoa, ravinnekuormaa pidättävien kosteikkojen rakentamista vesistön lähelle tai virtaveteen kutupaikkojen rakentamista sora- tai kivimassaa lisäämällä (Kuva 1).
Vesienhoidon periaatteet
Suomessa vesienhoidon tueksi on teetetty vesienhoidon toimenpideohjelmia, joissa muun muassa esitetään potentiaalisia vesistökunnostuskohteita. Tarkemmin ottaen opinnäytetyössä tarkasteltiin toteumaa vesienhoidon toimenpideohjelmissa tunnistettujen kunnostuskohteiden ja toteutuneiden vesistökunnostusten välillä. Opinnäytetyön perusteella todettiin suuremman osan kunnostuksista kohdistuvan niin sanotusti vesienhoidon toimenpideohjelmien ulkopuolisiin kohteisiin. Pääosin vapaaehtoisuuteen perustuvaan vesistökunnostamiseen vaikuttavat esimerkiksi virkistyskäytölliset arvot, jonka seurauksena kunnostuskohteiksi päätyy usein verraten hyvätilaiset vesistöt. Kuitenkin vesistökunnostusten tulisi kohdistua ensisijaisesti vesistöihin, jotka ovat kuormituksen seurauksena huonompikuntoisia. Vesistökunnostaminen tarvitsee aktivointia ja ohjausta, jotta edistetään ylipäätänsä toimenpiteiden syntymistä sekä parempaa kohdistumista kunnostusten tarpeessa oleviin vesistöihin.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen vesiä kuormittaa erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormitus, rehevöityminen, maaperän happamuus ja rakenteelliset muutokset kuten padot. Ravinnekuormituksella tarkoitetaan esimerkiksi typpi- ja fosforikuormitusta, kun taas kiintoainekuormitus koostuu hiukkasmassasta, kuten orgaanisesta hiilestä tai savesta. (Teppo, A. & Koivisto, A-M. 2022) Vesistökunnostuksia alueella toteuttavat esimerkiksi paikalliset yhdistykset, organisaatiot, seurat ja kunnat. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueelle kuuluu yhdeksän vesistöaluetta, jotka ovat lyhyesti nimettyinä Perhonjoen vesistöalue, Lestijoen vesistöalue, Luodon-Öjanjärven vesistöalue, Lapuanjoen vesistöalue, Kyrönjoen vesistöalue, Ähtärin- ja Pihlajavedenreitin vesistöalue, Isojoen-Lapväärtinjoen vesistöalue, Närpiönjoen vesistöalue sekä Pohjanmaan rannikko- ja pienvedet.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin toimenpideohjelman sektoria kunnostus, rakentaminen ja säännöstely, jossa kunnostustoimet on ryhmitelty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ryhmittelyn mukaan rehevien järvien kunnostamiseen, virtavesien elinympäristökunnostuksiin, kalankulun helpottamiseen, säännöstelyn kehittämiseen sekä valuma-alueen veden pidätyskyvyn parantamiseen. Ryhmittelyssä ovat myös mukana muut suoraan vesistöön vaikuttavat toimenpiteet, jotka ovat hyvin yksilöllisiä ja vesistökohtaisia kuten esimerkiksi vesistön habitaattikunnostus.
EU-maissa ja täten myös Suomessa vesienhoidon suunnittelua toteutetaan kuuden vuoden välein vesienhoidon suunnitelmilla, joiden pohjalta luodaan myös vesienhoidon toimenpideohjelmat. Vesienhoidon toimenpideohjelmat esittävät konkreettisia vesistökunnostustoimenpiteitä nimetyille vesistökohteille.
Opinnäytetyön tarkastelujaksolle sijoittuu toisen ja kolmannen vesienhoitokauden toimenpideohjelmat, joista toinen kattaa vuodet 2016-2021 ja kolmas vuodet 2022-2027. Yhteensä esitettyjä vesistökunnostustoimenpiteitä toimenpideohjelmissa esitettiin 271 kappaletta. Toteutuneita vesistökunnostuksia on toistaiseksi 40 kappaletta, mikä on vain 15 % esitetyistä kunnostustoimenpiteistä. Jos huomioidaan sekä toteutuneet että käynnissä olevat kunnostushankkeet, joita on 35 kappaletta, toteutuneiden prosenttiosuus kasvaa 28 %. Kolmannen vesienhoitokauden toimenpideohjelma jatkuu 2027 saakka, jolloin vesistökunnostuksien määrä oletettavasti kasvaa vielä.
Vesistökunnostushankkeiden määrä eri vesistöalueilla
Tarkasteluajanjaksona vuosina 2016-2023 määrällisesti eniten vesistökunnostuksia toteutui Lapuanjoen vesistöalueella, jossa toteutuneita vesistökunnostuksia oli noin kahdeksan kappaletta. Määrällisesti vähiten vesistökunnostuksia oli Närpiönjoen vesistöalueella. On huomioitava, että kyseiset vesistöalueet ovat keskenään eri suuruiset, Närpiönjoen vesistöalueen ollessa pienin tarkasteltavista vesistöalueista. Lapuanjoki on taas yksi suurimmista tarkasteltavista vesistöalueista. Täten vesistöalueiden määrällisiä vesistökunnostustoteumatuloksia ei voida suoraan verrata toisiinsa.
Eniten toteutuneita vesistökunnostuksia suhteessa vesistöalueelle esitettyihin kunnostustoimenpiteisiin on Lestijoen vesistöalueella, jossa 25 % esitetyistä vesistökunnostustoimenpiteistä toteutuivat. Tässäkin on huomioitava, että Lestijoki on suhteellisen pieni vesistöalue, jossa esitettyjä vesistökunnostustoimia oli alle 20 kappaletta. Jos verrataan esimerkiksi Kyrönjoen vesistöaluetta, jossa esitettyjä toimenpiteitä oli noin 60 kappaletta, toteumaprosentin nostaminen vaatii suhteessa paljon enemmän vesistökunnostuksia alueelle kuin edellä mainitussa Lestijoen vesistöalueessa. Suhteessa esitettyihin kunnostustoimenpiteisiin vähiten kunnostuksia on toteutunut Luodon-Öjanjärven vesistöalueella.
Kuitenkin tarkasteltaessa vesienhoidon toimenpideohjelmien ulkopuolisia vesistökunnostuksia, on Luodon-Öjanjärven vesistöalueen toteuma suuri. Vesienhoidon toimenpideohjelmien ulkopuoliset vesistökunnostukset tarkoittavat kunnostuksia, jotka ovat kohdistuneet kohteille, joita ei ole esitetty toimenpideohjelmissa kunnostettavaksi. Myös Isojoen-Lapväärtinjoen vesistöalueella on toteutunut suhteessa paljon toimenpideohjelmien ulkopuolisia vesistökunnostuksia. Lisäksi jos huomioidaan sekä toteutuneet että käynnissä olevat vesistökunnostukset, on Pohjanmaan rannikolla ja pienvesissä eniten toimenpideohjelmien ulkopuolisia vesistökunnostuksia, nimittäin 20 kappaletta. Rannikkovesiin kohdistuneet useat vesistökunnostustoimenpiteet voivat olla seurausta yleisesti kasvaneesta huolesta Itämeren tilaa kohtaan.
Vesistökunnostukset eivät välttämättä noudata tehokkainta vesiensuojelua
Vesistökunnostuksia on toteutunut enemmän vesienhoidon toimenpideohjelmien ulkopuolelta kuin toimenpideohjelmissa esitettyinä. Tätä selittää osittain se, että vesien kunnostaminen perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen. Vesienhoidon toimenpideohjelmissa esitetyt vesistökunnostukset pohjautuvat muun muassa vesien tilatavoitteisiin ja vesiensuojeluun. Kuitenkin vesistökunnostamiseen todennäköisesti enemmän vaikuttavia syitä ovat esimerkiksi virkistyskäyttö ja maisema-arvot. Lisäksi tämä johtaa siihen, että vesistökunnostuksia kohdistuu herkemmin vesistöille, jotka ovat hyvässä tilassa, koska usein näitä vesistöjä käytetään ja niiden maisema-arvoista nautitaan. Tällöin ne vesistöt, joiden tila on heikentynyt ja jotka oireilevat esimerkiksi sameutena tai umpeenkasvuna, voivat jäädä kunnostamisintressien varjoon. Tämä vaatii tahoilta kuten ELY-keskuksilta parempaa potentiaalisten vesistökunnostajien aktivoimista ja intressien yhteensovittamista, jotta vesienhoidon toimenpideohjelmissa esitetyt vesistöt päätyisivät kunnostettavaksi.
