Se on hyvä muistaa tässä koko ajan muuttuvassa maailmassa, jossa osaamisvaatimusten lista on loputon ja kaikki digitaalinen nähdään edistyksenä kohti parempaa. Maailma ympärillä muuttuu koko ajan mutta ihminen on pohjimmiltaan se sama, mitä hän on ollut viimeisen 200 000 vuotta. Huolimatta muutoksesta ja osaamisvaatimusten vaihtumisesta, ihmisen perustarve on viestiä toisten ihmisten kanssa ja olla vuorovaikutuksessa. Myönteinen vuorovaikutus on kaiken ammatillisen kohtaamisen lähtökohta, ja sitä voidaan kehittää ja oppia monella eri kielellä korkeakoulujen kieli- ja viestintäopinnoissa. Kieli- ja viestintätaito on keskeinen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. (Sajavaara 2010.)
2020-luvulla korkeakoulujen kieli- ja viestintäopinnoilla on yhä kasvava merkitys ja useat tutkimukset osoittavat sen, kuinka keskeisiä työelämätaitoja viestintätaidot ovat. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2014.)
Lähtökohtaisesti on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin jonkun sanan osaamisesta toisella kielellä tai oman kielen kielioppisäännön muistamisesta. Kieli -ja viestintätaidot ovat kokonaisuus, joka koostuu paitsi ihan konkreettisesti sanaston tai alan asiasisällön hallinnasta niin myös ns. pehmeiden taitojen hallinnasta sekä oman alan viestinnän erityispiirteiden ymmärtämisestä. (LinkedIn Global Talent Trends Report 2019.) Ammattilaisen kohtaaminen koetaan joko hyväksi tai ei niin hyväksi pitkälti sen perusteella, miten hyvin kohtaaminen ja viestintätilanne onnistuvat. Kieli -ja viestintäopintoja korkeakouluissa ohjaavat monet erilaiset virallisdokumentit kuten esimerkiksi julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettu laki (424/2003). Ammattikorkeakouluissa on tehty jo parin vuosikymmenen ajan vahvaa kehittämistyötä ja kieli -ja viestintäammattilaiset eri korkeakouluista ovat olleet yhdessä mukana erilaisissa hankkeissa kehittämässä opintojen sisältöjä, menetelmiä ja arviointitapoja. Välillä on toimittu yhdessä yliopistojen kielikeskusten kanssa ja välillä ammatillinen toinen aste on ollut mukana. Työelämän tarpeita on kartoitettu ja huomioitu tässä kehittämistyössä.
Kielten ja viestinnän opettajat ovat myös hyvin aktiivisia kansallisissa verkostoissa. Aktiivista työtä tekee mm. Ammattikorkeakoulujen kielten -ja viestinnän asiantuntijatiimi eli entinen Arenen kielityöryhmä, joka on kollegiaalinen yhteistyöelin eri ammattikorkeakoulujen välillä ja jonka tavoitteena on kehittää opetusta ammattikorkeakouluissa sekä edistää korkeakoulujen välistä valtakunnallista yhteistyötä. Tiimi ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin, levittää tietoa hankkeista, luo valtakunnallisia linjauksia sekä tekee yhteistyötä yliopistojen kielikeskusten kanssa. Tiimi järjestää myös yhdessä eri ammattikorkeakoulujen kanssa joka toinen vuosi Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät, jotka nyt syksyllä 2020 siirtyivät vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi vuodella eteenpäin. (KIVI-foorumi.)
Käytäntösuositukset ja laatukriteerit
Parhaillaan työn alla tiimissä ovat kieltenopetuksen käytäntösuositusten päivitys sekä laatukriteerien laatiminen. Laatukriteerien työversio on ollut lausuntokierroksella mm. yliopistojen kielikeskuksissa, työelämän edustajilla ja ammattikorkeakoulujen kielten -ja viestinnän opettajilla sekä laatuvastaavilla. Laatukriteereissä huomioidaan opiskelijan opintopolku kielten ja viestinnän opinnoissa, opetus ja ohjaus erilaisissa oppimisympäristöissä sekä kielten ja viestinnän opetuksen organisointi ja käytännön järjestelyt ammattikorkeakouluissa. (KIVI-foorumi.)
Laatukriteerit perustuvat dokumentteihin, jotka ohjaavat korkeakoulujen kieli- ja viestintäopintoja kuten esimerkiksi valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014), valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003), julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettu laki (424/2003) ja ammattikorkeakoululaki (932/2014). Lisäksi tukena ovat olleet edellä mainitut käytäntösuositukset, Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle VISION tiekartta, Eurooppalainen viitekehys 2018 sekä Jatkuvan oppimisen Suomi. 2018. Osaamisen tulevaisuuspaneelin kannanotto.
Suomalaisissa korkeakouluissa on monipuolista kieli- ja viestintäopetusta ja vahva halu koko ajan kehittää tekemistä ja tuoda sitä tähän aikaan vastaamaan työelämän tarpeita.
Samalla pitää myös muistaa, että perusviestintätaidot ovat kuitenkin paljon muutakin kuin digitaalisten työkalujen hallitseminen. Viestintätaito on sisäinen tila ja ymmärrys siitä, miten monipuolisesta ja työelämätaitojen kannalta keskeisestä taidosta on kyse. Vanha klisee tulee todeksi tässäkin – ei koulua vaan elämää varten ja kuka onkaan vahvempi pärjäämään yhä monipuolisemmaksi muuttuvassa maailmassa ja työelämässä kuin se ammattilainen, joka osaa viestiä ja hankkia uutta tietoa ja työstää sitä. Korkeakoulun kieli- ja viestintäopintojen tarkoitus on antaa tulevalle ammattilaiselle viestintätyökaluja ja ymmärrys omasta itsestään viestijänä. Näin mahdollistetaan se, että työelämätaitoja on riittävästi työelämässä pärjäämiseen ja jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen.
