Yhteistyössä lisää sotedigiosaajia

TEKSTI | Mervi Vuolas, Sanna Saikkonen, Sini Eloranta ja Riku Niemistö
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042330013
Lääkäri, joka pitää kättään ojennettuna. Hänen kädessään on holografinen kuva, jossa on sininen risti ja erilaisia lääketieteellisiä symboleja. Lääkärillä on valkoinen takki ja stetoskooppi kaulassaan. Tausta on epätarkka ja sinertävä, mikä korostaa hologrammin kirkkautta.

Johdanto

Nopeasti digitalisoituvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut edellyttävät ammattilaisilta uudenlaista osaamista (Rajalahti, E. ym.2020). Digitaalinen osaaminen on yksi keskeinen osaamisalue, jonka merkitys korostuu nyt ja tulevaisuudessa yli ammattirajojen. Euroopan unionin tavoitteena on kehittää digitaalista osaamista kaikille ammattilaisille digitaalisen siirtymän mahdollistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteissa (STM 2023a) digitaalinen asiointi nähdään hyvinvointialueilla ensisijaisena asioinnin välineenä. Sotedigiosaaja erikoistumiskoulutuksella pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen ja lisäämään ammattilaisten digitaalista osaamista sosiaali- ja terveysalalla.

Tarve digitaalisen osaamisen kehittämiseen

Sosiaali- ja terveysalaan kuuluvaa asiakaspalvelua digitalisoidaan vahvasti. Jokapäiväisessä työssään asiantuntijat kohtaavat erilaisia digitaalisia palvelupolkuja ja potilasportaaleja. Myös tekoälyä hyödynnetään entistä enemmän tuottamaan palveluita ja tallentamaan tehtyä työtä. Jotta asiakas pystyy asioimaan sähköisesti, tulee sote-ammattilaisen osata ohjata häntä käyttämään kehitettyjä palveluja, ja toisaalta kehittämään käytössä olevia järjestelmiä käyttäjälähtöisesti. (Lehtoaro S, Juujärvi S, Sinervo T. 2019) Myös Digivisio-hanke pyrkii osaltaan tähän.

Suomalaisen työväestön osaamisvaje alasta riippumatta liittyy pääosin digitaitoihin työolobarometrin (2024) mukaan. Sote-alan ammattihenkilöt eivät arvioi käyttämäänsä digiteknologiaa vain osaamisen tai käytettävyyden näkökulmasta, vaan ensisijaisesti suhteessa siihen, miten digiväline tukee tai rajoittaa työn tavoitteiden saavuttamista. Ammattihenkilöiden digitoimijuuden suunnitelmallinen vahvistaminen on avain digivälineiden hyödyntämiseen. (mm. Koivisto 2023.)

“Ihmisten on kehitettävä jatkuvasti osaamistaan täyttääkseen kuilun koulutuksensa ja työmarkkinoiden nopeasti muuttuvien tarpeiden välillä. Euroopan unionissa kehitetään jatkuvan oppimisen malleja, joilla informaalia oppimista pystytään yhä paremmin integroimaan formaaliin oppimiseen. Tavoitteena on, että ammattilaiset pystyisivät yhä paremmin uudistamaan osaamistaan työn ohessa mahdollisimman sujuvasti ja laadukkaasti (Digivisio 2030)”

Toimialavertailussa nousi esiin myös erityinen hoitajien ja lääkärien työvoimapula. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2024). Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat heikentyneet voimakkaasti viime vuosina. Tämä koskee miltei kaikkia sote-ammattiryhmiä ja koko maata. Lähes joka kuudes työntekijä koko Suomen työvoimasta työskentelee sote-alalla (17 %). Sosiaalihuollon henkilöstö kattaa noin kymmenen prosenttia koko maan työvoimasta, kun terveydenhuollon osuus on seitsemisen prosenttia (Muuri & Pohjola 2024).

Uusien teknologioiden hyödyntäminen uskotaan olevan ratkaisu sekä sosiaali- että terveysalan työvoimapulaan. Marinin hallituksen marraskuussa vuonna 2021 käynnistämässä sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelmassa etsittiin kestäviä ratkaisuja työvoimatarpeen kattamiseksi. Vuoteen 2027 ulottuvassa strategisessa tiekartassa1 painotetaan sote-henkilöstön riittäviä koulutusmääriä, työnjaon uudistamista ja työn organisoimista työpaikoilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiassa 2023–2035 (STM, 2023a) tavoitteena on omahoidon lisääminen ja vahvistaminen digitalisaatioita hyödyntäen sekä työkuorman vähentäminen teknologisia ratkaisuja hyödyntämällä.

Sote-palvelujen kokonaisuus voi näyttäytyä sekä asiakkaille että ammattilaiselle pirstaleisena. Oikean palvelun löytäminen oikea-aikaisesti asiakkaalle voi olla vaikeaa. Tarvitaan myös uudenlaista osaamista sopivien palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi erilaisille asiakassegmenteille. Erikoistumiskoulutus vastaa osaltaan asiakkaan palvelujen ja tuen tarpeisiin perustuvien palvelukokonaisuuksien rakentamisessa tarvittavan osaamisen kehittämiseen. (Emt.) Uusien teknologioiden hyödyntämisen uskotaan olevan ratkaisu sekä sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaan.

Erikoistumiskoulutuksella lisää osaamista

Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on vastata syvälliseen yhteiskunnalliseen asiantuntijuuden kehittämistarpeeseen. Se on korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettava vähintään 30 op opintokokonaisuus, ja sitä säädellään lailla. Erikoistumiskoulutuksen avulla opiskelija kykenee toimimaan monialaisissa verkostoissa oman alansa asiantuntijana. Erikoistumiskoulutus lisää osaamista arvioida ja kehittää alan ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen ja tieteellisen toiminnan menetelmiin, sekä antaa valmiuksia kehittää työelämän osaamistarpeita. (VAMK 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriö & Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.Valtioneuvoston asetus 120/2017.)

Esimerkiksi sairaanhoitaja AMK-tutkintoon ensisijaisesti liitetyn erikoistumiskoulutuksen sopimuksen tulee allekirjoittaa 10 ammattikorkeakoulua. Sopimuksessa mukana olo ei velvoita erikoistumiskoulutuksen järjestämiseen. Erikoistumiskoulutuksen minimilaajuudeksi on määritelty 30 op. Enimmäislaajuutta ei ole määritelty. (1129/2014.) Erikoistumiskoulutukseen voi hakea korkeakoulututkinnon suorittanut tai vastaavan osaamisen saavuttanut ammattilainen. (1129/2014). Näin ollen esimerkiksi poistuneen opistoasteen tutkinnon suorittaneet sote-alan ammattilaiset voivat hakeutua erikoistumiskoulutukseen.

Korkeakoulujen välinen yhteistyö

Sotedigi-osaaja erikoistumiskoulutusta on kehitetty ja tuotettu ammattikorkeakoulujen yhteisessä UUDO-hankkeessa (UUDO – Uusille Urapoluille Digisoteosaamisella 1.1.2021 – 30.9.2023). Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa sote-alan ammattilaisten sotedigi-osaamista digitalisaation tuoman muutoksen seurauksena. Sotedigi-osaamisen vahvistuminen laajentaa työelämässä toimivien uramahdollisuuksia sekä antaa mahdollisuuden työelämän ulkopuolella olevien ammattilaisten kiinnittymiseen takaisin työelämään.

Hankkeessa tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesti hyödynnettävä erikoistumiskoulutus: Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä (30 op.) UUDO-hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttämis- ja kehittämisosaamista tarvitsevat ammattilaiset. Tarkoituksena on myös nostaa sote-alan kiinnostavuutta alalla toimivien ja alasta kiinnostuneiden toimijoiden keskuudessa, jotta voitaisiin vähentää sote-alaa uhkaavaa työvoimapulaa. Hankkeessa sovittiin 30 op:n erikoistumiskoulutuksen toteutuksista vuoteen 2026 asti.

Verkko-opintoina toteutettava Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä erikoistumiskoulutus (Sotedigi-osaaja) lisää ja syventää digitaalisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen liittyvää osaamista. Opinnoissa keskeisellä sijalla on palvelumuotoilun hyödyntäminen ja asiakaslähtöinen kehittäminen. Koulutuksen suoritettuaan opiskelija kykenee toimimaan asiantuntijana digitaalisten sote-palvelujen suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Erikoistumiskoulutus varmistaa osaltaan ammattitaitoisen ja asiantuntevan työvoiman saamisen sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisoituvan palveluvalikoiman toteutukseen ja kehittämiseen. Opinnoissa on mahdollista tehdä 10 op:n kehittämistehtävä, jossa hyödynnetään hyvinvointialueiden olemassa olevaa tietoa ja kehitetään erilaisia digitaalisia toimintoja. (Ahonen,O ym. 2023.)

Syksyllä 2025 alkavan Sotedigi-osaaja erikoistumiskoulutuksen 30 op:n kokonaisuudesta vastaavat tällä kertaa Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut. Yksittäisiä opintojaksoja tuottavat tähän kokonaisuuteen liittyen myös Hämeen, Lapin ja Tampereen ammattikorkeakoulut sekä LAB, Laurea ja Metropolia. Opetusmuotoina ovat reaaliaikaiset verkkoluennot, hybridiopetus, vertaisoppiminen verkossa, henkilökohtaiset harjoitukset ja itsenäisesti opiskeltava oppimateriaali. Oppimisympäristönä toimii DigiCampus. Koulutuksen rakenteen muodostavat seuraavat kokonaisuudet: Palvelumuotoilu (5 op), Sähköiset palvelut ja tiedonhallinta (10 op), Työelämälähtöinen kehittämistehtävä (10 op) sekä vapaasti valittavat opinnot (5 op) (Ahonen,O ym. 2023. Niemistö & Saikkonen 2022. Saikkonen 2021.)

Haku on käynnissä 15.3.25-30.4.25 Turun ammattikorkeakoulussa ja Vaasan ammattikorkeakoulussa sekä muissa yhteistyökouluissa. Tutustu alla olevista linkeistä erikoistumiskoulutukseen.

Hakusivut 15.3.25-30.4.25

Turun amk: Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä – erikoistumiskoulutus – Turku AMK

Vaasan amk: Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä – VAMK

Lähteet
  • Ahonen, O., Husman, K., Kultavirta, A., Viljanen, J., Helminen, J., Männistö, M., Syrjäläinen-Lindberg, M. (toim.) 2023. Tulevaisuuden sotedigiosaajia kouluttamassa – tarkastelussa joustava & monialainen erikoistumiskoulutus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-691-4

  • Koivisto T. 2023. Digitoimijuus terveydenhuollon ammattilaisen työssä. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3102-3

  • Lehtoaro, S., Juujärvi, S., Sinervo, T. 2019 Sähköiset palvelut ja palvelujen integraatio haastavat osaamisen – Soteammattilaisten näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Tutkimuksesta tiiviisti 3/2019. Helsinki: THL; 2019.

  • Niemistö, R. Saikkonen, S. 2022. Palvelumuotoilu sosiaali- ja terveysalalla – kokemuksia erikoistumiskoulutuksesta. Hissa, A., Komulainen, K., Vest, M-R., Rutanen, S., Leinonen, M. (toim.) Energiaa- kurkistus TKI-toimintaan VAMK:ssa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5784-60-2

  • Muuri, A. Pohjola, A. Sosiaalihuollon sisältöohjaus hyvinvointialuerakenteessa : Nykytila ja toimenpide-ehdotukset. Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5416-8?

  • Saikkonen, S. 2021. Monialainen osaaminen vahvistuu erikoistumiskoulutuksessa. Viitattu 13.3.25. https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/osaaminen/monialainen-osaaminen-digitalisaation-kehittamisessa-vahvistuu-erikoistumiskoulutuksessa/

  • Tepponen, M. Ahonen, O. Turja,T. 2024. Käsikirja: Digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen, osaamisen ja kulttuurin edistäminen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165987

  • Työolobarometri.2024 Työolobarometri - Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 23.4.25. https://tem.fi/tyoolobarometri.

  • Tevameri, T. 2024. Sote-palveluala : Työelämän sekä yksityisen sektorin viimeaikaiset kehityssuunnat. Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-981-0?

  • Rajalahti, E., Heinonen, J., Eloranta, S., Ahonen, O., Hinkkanen, L., Tiainen, M., & Kinnunen, U.-M. (2020). Multidisciplinary competences in informatics of educators in universities of applied sciences. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 12(3), 198–211. https://doi.org/10.23996/fjhw.91541

  • STM (2023a.) Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32.

  • Turun amk: Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumiskoulutus - Turku AMK. Viitattu 23.4.25. https://www.turkuamk.fi/koulutukset/monialainen-osaaminen-sosiaali-ja-terveysalan-digitalisaation-kehittamisessa-erikoistumiskoulutus/

  • Vaasan amk: Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä – VAMK. Viitattu 23.4.25. https://www.vamk.fi/tuote/opintojakso/monialainen-osaaminen-sosiaali-ja-terveysalan-digitalisaation-kehittamisessa

  • Valtioneuvoston asetus 120/2017. Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017. https://finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2017/120/ajantasa/2024-12-12/fin?

  • Valtioneuvoston asetus korkeakouluista 1129/2014. https://finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2014/1129/ajantasa/2024-04-11/fin?

Aiheeseen liittyvää