Kylmäaineiden valvonnalla ennalta ehkäistään kylmäaineita käyttävistä ja sisältävistä laitteista vuotavien otsonikerrosta heikentävien aineiden ja kasvihuoneilmiötä voimistavien kaasujen päästöjä ilmakehään. Kylmäainevalvonta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (590/2024) otsonikerrosta heikentävistä aineista ns. Otsoniasetus ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (573/2024) fluoratuista kasvihuonekaasuista ns. F-kaasuasetus. Suomessa näistä asetuksista säännellään erikseen kansallisella lainsäädännöllä, ympäristönsuojelulaissa (527/2024) sekä Valtioneuvoston asetuksessa (766/2016). (Finel ja muut, 2015, s. 3.)
Kylmäaineiden käyttökohteita ovat pääasiassa kylmä- ja ilmastointilaitteet sekä lämpöpumput. Kylmäaineet ovat nesteytettyjä kaasuja ja niiden pääasiallinen käyttö kylmäjärjestelmissä perustuu niiden kykyyn siirtää lämpöä. Kylmäaineilla on kyky muuttaa olomuotoaan nestemäisestä kaasumaiseksi sitoen lämpöä ympäristöstään, jolloin järjestelmällä tuotetaan jäähdytystä ja luovuttaessaan lämpöä ympäristöönsä, kylmäaine kykenee muuntumaan kaasusta nesteeksi, jolloin tuotetaan lämpöä. (Hirvelä ja muut, 2022, s. 31, 49.)
Kylmäainevalvonta on merkittävää ja sen tehostamista tulisi lisätä kohteissa, joissa riski ympäristölle ja/tai ihmisten terveydelle on suurin. Tällaisia voivat olla muun muassa sellaiset kohteet, joissa käytetään huomattavia määriä kylmäaineita, käytössä on vielä otsonikerrosta heikentäviä aineita tai laitteissa on havaittu vuoto. Kylmäaineiden valvonnalla tarkastellaan laitteiden vuototarkastuksia sekä huollon tilannetta. Säännöllisellä valvonnalla vähennetään merkittävästi ympäristölle haitallisia päästöjä ja kylmälaitteiden säännölliset tarkastukset pidentävät laitteiden käyttöikää ja vähentävät kustannuksia. Valvonnan tärkein tehtävä on valvoa lainsäädännön noudattamista kylmäaineita käyttävissä yrityksissä.
Tiukentuva lainsäädäntö
Kylmäala on ollut jatkuvassa muutospaineessa, kun kylmäaineita on alettu rajoittamaan niiden haitallisesta vaikutuksesta otsonikerrokseen ja ilmaston lämpenemiseen. Ensimmäisen iso muutos kohdistui otsonikerrosta heikentäviin aineisiin ns. ODS-kaasuisin (Ozone Depleting Substances), joiden sisältämän kloorin havaittiin aiheuttavan otsonin heikentymistä yläilmakehässä, stratosfäärissä. Toinen muutos kohdistui ja kohdistuu edelleen kasvihuoneilmiötä voimistaviin kaasuihin ns. F-kaasuihin, joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus on suuri.
Otsoniasetuksessa (590/2024) kielletään muun muassa otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotanto, kulutus ja käyttö. Merkittävin muutos koskee F-kaasujen markkinoille saattamista. F-kaasuasetuksessa (573/2024) säädetään fluorattujen kasvihuonekaasujen asteittaisesta vähenemisestä, joka näkyy aineiden kiintiöiden vähenemisellä markkinoille asetettaessa. Vuoden 2050 jälkeen näiden aineiden kiintiö olisi nollassa. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/590 [Otsoniasetus], 2024, 2 luku, 4 artikla; Kapanen, 2024a.)
Kylmäaineiden kartoitus case-tapauksessa
Opinnäytetyössä tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin toimeksiantajan, Lahden ympäristöpalveluiden toimialueella käytössä olevia kylmäaineita ja niiden määriä. Lisäksi selvitettiin kylmäaineiden käyttökohteet ja kylmäaineita sisältävien laitteiden huollon tilanne. Tutkimus suoritettiin kyselyn avulla ja vastauksia saatiin 80 kohteesta. Tutkimuksen tulosten perusteella toimeksiantajan toimialueella käytetään eniten ilmastoa voimakkaasti lämmittäviä fluorattuja kasvihuonekaasuja. Valvontaan kuuluvien kohteiden osalta, joita raportoitiin 57, käytössä oli eniten HFC-seoksia 71 %. Kolmessa kohteessa havaittiin otsonikerrosta heikentävää ainetta. Lainsäädännöllä on ollut suuri merkitys ODS-kaasujen käytön vähenemiselle ja lisäksi se on auttanut vähentämään näistä aineista aiheutuvia päästöjä. F-kaasujen merkittävä käytön kasvu selittyy ODS-kaasujen korvaamisella kyseisillä aineilla. Huollon osalta tilanne arvioitiin suhteellisen hyväksi. Muutamien kohteiden osalta oli jo siirrytty käyttämään luonnollisia kylmäaineita, kuten hiilidioksidia ja propaania. Saatujen tulosten avulla toimeksiantajalla on pohja jatkaa valvontaa.
Kohti kestävämpää tulevaisuutta
Kylmäalalla ollaan koko ajan siirtymässä ilmastolle haitattomampiin kylmäaineisiin ja tavoitteena on siirtymä kohti luonnollisia kylmäaineita. Lainsäädäntö kannustaa asettamillaan rajoituksilla yrityksiä tähän tavoitteeseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että siirtymä luonnollisiin aineisiin ei tule tapahtumaan välittömästi, vaan vaatii aikaa ja merkittävää rahallista panostusta uusiin kylmälaitteisiin. Valvonnalla on tärkeä osuus jälleen muutoksessa olevassa kylmäalassa. Valvonnalla pystytään tunnistamaan ongelmakohdat ja puuttumaan ajoissa esimerkiksi mahdollisiin vuotoihin, jotta haitta ympäristölle olisi mahdollisimman pieni. Valvonnan jatkaminen on ensisijaisen tärkeää, myös sen kannalta, että pystytään seuraamaan kylmäaineiden kehitystä ja käyttöä kohteissa, kohti ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.
