Mitä on julkaisujen avoin saatavuus
Kun julkaisu on avoin, se on kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi verkossa luettavissa, kopioitavissa ja tulostettavissa. Julkaisun katsotaan olevan avoin, kun se on välittömästi saatavilla kustantajan palvelussa tai se on rinnakkaistallennettu julkaisuarkistoon (Tiedonkeruun käsikirja 2020.)
Avoimen julkaisemisen (Open Access) vaihtoehtoja
Kultainen OA
Julkaiseminen kirjoittajamaksua perivässä lehdessä. Kyseessä on OA-lehti, jonka toimintaperiaatteena on avoin saatavuus ilman tilaajamaksua.
Vihreä OA
Julkaisu voidaan kustantajan luvalla rinnakkaistallentaa tieteenala- tai organisaatiokohtaiseen julkaisuarkistoon, jossa se on vapaasti saatavilla joko heti tai ennalta määrätyn embargo-ajan jälkeen.
Hybridi OA
Kirjoittaja voi ostaa yksittäisen artikkelin avoimeksi maksamalla APC-maksun (article processing charge). Hybridilehti on eri asia kuin Open Access -lehti, jossa kaikki artikkelit ovat avoimesti saatavana.
Miksi avoin julkaiseminen
Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kautta tutkimuksen lopputulokset saadaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monen käyttäjän ulottuville. Useat rahoittajat (Suomen Akatemia, Business Finland) edellyttävät tutkimusten avointa julkaisemista osana raportointia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa avoimeen julkaisemiseen rahoitusmallin kautta. Rahoitusmallissa 2021-2024 julkaisutyyppien A-E avoimet julkaisut saavat painokertoimen 1,2. (Korkeakouluille uusi rahoitusmalli)
Rinnakkaistallentaminen
Rinnakkaistallentaminen (green open access, parallel publishing) on yksi tapa toteuttaa avointa julkaisemista. Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan artikkelin (final draft) tallentamista kustantajan luvalla organisaation omaan julkaisuarkistoon. Final draft on vertaisarvioitu ja arvioijien kommenttien perusteella muokattu tekijän viimeinen versio artikkelista ennen julkaisemista. Rinnakkaistallenteissa voi olla kustantajan vaatima julkaisuviive eli embargo. Tiedonkeruun käsikirjan mukaan myös ne rinnakkaistallenteet, joissa on embargo-aika, katsotaan avoimiksi.
Mitä hyötyjä rinnakkaistallennuksesta on?
Rinnakkaistallennus
- varmistaa julkaisun pitkäaikaissaatavuuden
- julkaisu saa pysyvän osoitteen, jota on helppo jakaa
- rinnakkaistallentaminen parantaa julkaisun näkyvyyttä, löydettävyyttä ja vaikuttavuutta
- artikkeli päätyy avoimesti myös niiden luettavaksi, joilla ei ole pääsyä maksullisiin lehtikokoelmiin
Theseus rinnakkaistallennuspaikkana
Ammattikorkeakoulujen yhteinen Theseus-palvelu otettiin käyttöön vuonna 2009 ja siitä lähtien sen kasvu on ollut nopeaa. Theseuksesta löytyy opinnäytetöitä, ammattikorkeakoulujen omia julkaisusarjoja ja tutkimusartikkeleiden rinnakkaistallennuksia.
Theseus on Suomen suurin julkaisuarkisto mitattuna kokotekstien määrällä; tällä hetkellä tallennuksia on n. 194 000. Latausten määrä viime vuonna oli yli 20 miljoonaa (Theseus tilastot.) Palvelua käytetään maailmanlaajuisesti ja verkkohaussa julkaisut nousevat hyvin esille. Eniten luetaan englanninkielisiä opinnäytteitä ja julkaisuja.
Ammattikorkeakoulujen rinnakkaistallennuspaikkana toimii Theseus. Tämä on määritelty Arenen Open Access -lausumassa vuonna 2009. ”Ammattikorkeakoulut edellyttävät, että korkeakouluissa toimivat opettajat ja tutkijat rinnakkaistallentavat tieteellisissä julkaisuissa tai korkeakoulun omissa julkaisusarjoissa julkaistut tutkimusartikkelinsa ARENE ry:n ylläpitämään avoimeen verkkokirjasto Theseukseen 1.1.2010 lähtien” (Ammattikorkeakoulujen Open Access –lausuma).
Rinnakkaistallennuspäätös tehtiin VAMKissa 17.9.2020. Tämän jälkeen päästiin aloittamaan julkaisujen takautuvaa rinnakkaistallennusta. Rinnakkaistallennusvelvoite rajattiin koskemaan julkaisutyyppejä A-D. Tällä hetkellä VAMKin Theseus-kokoelmasta löytyy rinnakkaistallennettuja artikkeleita, Muovan julkaisuja sekä VAMKin julkaisusarjassa ilmestyneet julkaisut.
Miten valita sopiva julkaisukanava
Julkaisukanavan valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota kanavan vaikuttavuuteen, avoimuuteen ja luotettavuuteen. Kirjoittajat voivat tarjota julkaisujaan erilaisille ammatillisille, tieteellisille ja suurelle yleisölle suunnatuille lehdille. Lehden valinnassa tulee ottaa huomioon kanavan laatu ja kohdeyleisö. ARENE ry suosittaa, että julkaisemisessa suositaan avointa julkaisupolitiikkaa noudattavia julkaisukanavia, esim. Open Access -lehtiä ja avoimesti saatavilla olevia sarjajulkaisuja (Ammattikorkeakoulujen Open Access –lausuma).
Julkaisukanavan laadun tarkistamiseen on tarjolla erilaisia työkaluja. Julkaisufoorumi on suomalaisen tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus. Luokitus sisältää lehtiä, kirjasarjoja, konferensseja ja kirjakustantajia. Julkaisukanavat luokitellaan tasoilla 1-3. Directory of Open Access Journals (DOAJ) on Open Access -lehtien luettelo, joka sisältää luotettavia avoimia julkaisukanavia.
Luotettavan julkaisukanavan tunnusmerkkejä ovat esim. seuraavat
- Yhteystiedot on ilmoitettu selkeästi
- Kirjoitusohjeet ovat selkeät (kirjoittajamaksut, vertaisarviointi, tekijänoikeudet)
- Julkaisukanavalla on arvostetuista tutkijoista koostuva toimitusneuvosto
- Julkaisu on listattu tunnetuissa tietokannoissa (Web of Science, Scopus, DOAJ)
- Julkaisulla on ISSN-numero
- Oman alasi tutkijat ovat julkaisseet lehdessä
VAMKin omat julkaisukanavat – Energiaa-verkkolehti ja VAMKin julkaisusarjat – tarjoavat hyvän mahdollisuuden avoimeen julkaisemiseen. Energiaa-verkkolehdessä julkaistaan ammattiyhteisöille suunnattuja yleistajuisia artikkeleita ja näkökulmia.
Kirjoitukset esittelevät tutkimus- ja kehittämistyötä, hankkeiden tuloksia, sidosryhmäyhteistyötä sekä kokemuksia koulutusmaailmasta. VAMKin julkaisusarja jakaantuu kolmeen osasarjaan (Research Reports, Teaching Material, Other Publications), joissa julkaistavien kirjoituksien kriteerit vaihtelevat.
VAMKin julkaisutoiminta
VAMK on strategiassaan sitoutunut avoimuuteen ja avoimen toimintakulttuurin edistämiseen. Strategian kehittämiskohteiden mukaisesti VAMKissa tullaan panostamaan julkaisujen tekemiseen. VAMKin julkaisutoiminnan tavoitteena on palvella koulutustoimintaa, elinkeinoelämän tarpeita sekä vahvistaa organisaatioiden, yksityishenkilöiden ja VAMKin henkilöstön osaamista.
Kevään aikana VAMKissa otetaan käyttöön julkaisutietojen tallennuspalvelu Justus. Käyttäjät voivat itse syöttää Justus-palveluun tutkimusjulkaisujensa tietoja ja tiedot ovat selailtavissa Tiedejatutkimus.fi-portaalissa sekä Juuli-julkaisutietoportaalissa. Justus palvelee myös avointa julkaisemista, sillä rinnakkaistallennus tapahtuu jatkossa Justuksen kautta Theseukseen. Justukseen tallennettuja julkaisutietoja hyödynnetään opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisessa julkaisutiedonkeruussa, korkeakoulujen rahoitusmallin laskennassa sekä Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelussa.
VAMKin julkaisutoimintaa koskeva ohjeistus on koottu Julkaisijan oppaaseen. Sinne on koottu myös vinkkejä erilaisista julkaisukanavista ja avoimesta julkaisemisesta.