Hyvinvointiteknologian tarkoitus on tukea ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Tämä kattaa erilaiset terveysteknologiat ja muut digitaaliset ratkaisut, jotka on suunniteltu parantamaan ihmisten terveyttä, elämänlaatua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Teknologian avulla on mahdollista jatkuvasti seurata terveydentilaa ja kerätä tietoja, mikä antaa terveydenhuollon ammattilaisille paremman käsityksen yksilön terveydestä ja mahdollistaa aikaisemman puuttumisen ongelmiin. Uusien digitaalisten terveyspalvelujen kehittyessä terveydenhuollon ammattilaisilta vaaditaan entistä laajempaa osaamista digiosaamisen saralla. Näiden digitaalisten palvelujen odotetaan tehostavan toimintaa, helpottavan hoitoon pääsyä, vähentävän kustannuksia ja lieventävän henkilöstöpulaa. (Pohjoismainen hyvinvointikeskus, 2017; Niemelä ja muut, 2023, s. 11; Karvonen ja muut, 2022, s. 254.) Vuonna 2023 on luotu kansallinen KATI-toimintamalli ohjaamaan hyvinvointiteknologian käyttöönottoa. Malli antaa teknologian käyttöönottoon polun ja roolit integroimisen tueksi kotihoitoon (THL, 2024).
Teknologian käyttöönoton toimintamallin kehittäminen Pirkanmaan hyvinvointialueella
Toimintamallin nykytilaa selvitettiin suhteessa kansallisiin toimintamalleihin Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten toimialueella sekä asiakasohjauksen vastuualueella. Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen teemahaastatteluiden ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jonka myötä pyrittiin ymmärtämään ihmisten kokemuksia, asenteita ja toimintatapoja. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat palvelupäälliköt, esihenkilöt, vastaavat sairaanhoitajat, sairaanhoitajat, teknologiayhdyshenkilöt ja asiakasohjaajat. Suhteessa kansalliseen KATI-toimintamalliin keskiöön nousi kuusi eri osa-aluetta (kuva 1), joita kehittämällä hyvinvointiteknologian käyttöönottoa voidaan sujuvoittaa. Kehitysehdotuksia löydettiin käyttöönoton prosessista, roolien selkeydestä, osaamisesta, eettisestä käyttöönotosta, arvoista ja asenteista sekä mittaamisesta.
Keskeisinä kehityssuosituksina nousi esiin hyvinvointiteknologian käyttöönoton prosessien selkeyttäminen ja yhtenäistäminen, jotta eri toimijoiden roolit ja vastuutehtävät määriteltäisiin ja prosessi olisi selkeä kaikille toimijoille. Lisäksi toimijoiden välistä yhteistyötä tulisi lisätä ja asiakasohjauksen roolia vahvistaa, jotta potentiaalisia asiakkaita voitaisiin kartoittaa tehokkaammin. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan monipuolista koulutusta, jotta käyttäjälähtöisiä ongelmia voidaan ratkaista helpommin. Asenteiden ja arvojen kehittämiseksi asiakkaiden ja henkilöstön osalta on tärkeää, että esihenkilöt ja päälliköt suhtautuvat myönteisesti teknologiaan ja onnistumistarinoita jaetaan aktiivisesti työyhteisössä. Teknologian käyttöönotossa tulee priorisoida asiakaslähtöisyys ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Myös palautteen keräämisen asiakkailta ja työntekijöiltä systemaattisesti todettiin olevan tärkeässä roolissa toimintaa suunniteltaessa ja kehittäessä. Pureudumme kehityssuosituksiin tarkemmin seuraavaksi.
Toimintamallin ja roolien on oltava tiedossa ja selkeitä
Tutkimuksessa (Iso-Oja & Pohjavirta, 2024, s. 74–76) havaittiin, että alueiden toimintatavoissa on vaihtelua ja epäselvyydet prosessissa voivat vaikeuttaa ja hidastaa teknologian käyttöönottoa. Tämän osoittaa, että kehitettävää on yhtenäisten toimintamallien ja selkeiden roolien sekä vastuiden määrittelyssä kotihoidon teknologian käyttöönotossa. Epäselvät vastuut ja roolit voivat johtaa käyttöönoton tehottomuuteen ja väärinymmärryksiin. Yhtenäiset toimintamallit mahdollistavat sujuvan tiedonkulun ja tehokkaan yhteistyön eri toimijoiden välillä kotihoidossa, joka auttaa oppimaan toisten alueiden onnistumisista ja välttämään samat virheet. Työpajatyöskentely ajateltiin olevan tehokas tapa jakaa näitä käytäntöjä ja luoda yhtenäinen toimintamalli teknologian käyttöönottoon kotihoidossa. Markkion ja muiden (2022, s. 61 & 72) mukaan organisaatiotason selkeä prosessikaava eri toimijoille kuuluvista tehtävistä on välttämätön teknologian käyttöönoton onnistumiseksi. Prosessikaava auttaa selkeyttämään vastuita ja rooleja sekä varmistamaan, että kaikki tarvittavat vaiheet otetaan huomioon. Tämä auttaa myös välttämään epäselvyyksiä ja varmistamaan sujuvan teknologian käyttöönoton jatkossa.
Lisäksi teknologiayhdyshenkilön rooli kotihoidossa on kasvamassa merkittäväksi ja tämän perusteella voidaan todeta, että teknologiayhdyshenkilön roolin hyödyntämisen potentiaali on suurempi kuin nykyisellään. On hyödyllistä, mikäli teknologiayhdyshenkilö toimii tiiviissä yhteistyössä vastuuyksiköiden kanssa ja osallistuu potentiaalisten asiakkaiden kartoittamiseen yhdessä tiimin muiden toimijoiden kanssa. Asiakasohjauksen roolin selkeyttäminen ja vahvistaminen on olennainen osa hyvinvointiteknologian käyttöönoton prosessia kotihoidossa. On tärkeää kehittää yhteistyötä eri ammattilaisten, kuten hoitajien, sairaanhoitajien ja teknologiayhdyshenkilöiden välillä, jotta hyvinvointiteknologian käyttöönotto ja seuranta voidaan tehdä systemaattisesti ja kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla. Kotihoidon tulisi myös osallistaa enemmän asiakasohjausta kartoitustyöhön yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Toimiva ratkaisu voisi olla yhtenäiset säännönmukaiset yhteistyöpalaverit, joissa kaikki toimijat ovat mukana tekemässä kartoitusta. (Iso-Oja & Pohjavirta, 2024, s. 76.) On tärkeää tunnistaa, millaisesta teknologiasta on kyse ja hyödyntää sitä soveltuvin osin. Tässä tarvitaan teknologialukutaitoa, jotta voidaan huomata soveltuvuuden mahdollisuus ja samalla myös mahdolliset tekniset ongelmat tai käytettävyyshaasteet. (Markkio ja muut, 2022, s. 55.)
Vahva digiosaaminen on keskeinen voimavara hyvinvointiteknologian käyttöönotossa
Iso-Oja ja Pohjavirta (2024, s. 73–77) korostavat, että hyvinvointiteknologian käyttöönoton yhteydessä on tarpeen vahvistaa osaamista monipuolisesti. Osaamisen vahvistamiseen tulisi kiinnittää huomiota eri koulutusmuotojen ja tietotaidon lisäämisen keinoin, jolloin myös asenteet ja ymmärrys hyvinvointiteknologian mahdollisuuksille ja tarpeelle avautuvat. Tutkimukset osoittavat, että vanhemmilla työntekijöillä on yleensä heikommat digitaaliset taidot ja he käyttävät digitaalisia välineitä harvemmin verrattuna nuorempiin työntekijöihin. Työolotutkimus vuodelta 2018 havainnollistaa, että ero digitaalisissa taidoissa on selkeästi havaittavissa yli 44-vuotiaiden ja sitä nuorempien työntekijöiden välillä. Ikä on merkittävä tekijä, joka selittää eroja digitaalisen osaamisen hallinnassa. Lisäksi puolet yli 44-vuotiaista työntekijöistä kokee, että puutteelliset digitaidot vaikeuttavat työtehtävien hoitamista (Saari ja muut, 2022 s. 28–29.) Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota ikääntyvien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja hallinnantunteen synnyttämiseen. Tietosuoja- ja tietoturva-asioihin tulee myös kiinnittää enemmän huomiota ja lisätä niiden tuntemusta. Tämä varmistaa, että hyvinvointiteknologiaa käytetään turvallisella tavalla.
Iso-Ojan ja Pohjavirran mukaan (2024, s. 82–84) organisaatiossa tulisi panostaa tiedolla johtamiseen ja perustella hyvinvointiteknologian käyttöönoton tärkeyttä näyttöön perustuvalla tiedolla. Tällainen perustelu auttaa lisäämään ymmärrystä, hyötyjen tuntemusta ja motivaatiota teknologian hyödyntämiseen. Henkilöstön osaamisen varmistamiseksi tarvitaan koulutusta digitaalisten valmiuksien, asiakaslähtöisen ajattelun, vuorovaikutustaitojen, eettisen osaamisen ja yleisten työelämätaitojen kehittämiseksi. Tämä puolestaan edellyttää organisaation sitoutumista monipuoliseen osaamisen kehittämiseen esim. perehdytyksen, työn ohjauksen ja koulutusten keinoin, ottaen huomioon eri ikäluokat ja oppimistyylit, sekä jatkuvaa osaamisen kehittämistä erityisesti mainittujen taitojen osalta. Iso-Oja ja Pohjavirta (2024, s.89) lisäävät, että on tärkeää parantaa osaamista RAI-arvioinnin tulosten tulkinnassa ja hyödyntämisessä, jotta teknologiatarpeiden kartoitus ja palveluiden suunnittelu voivat olla tehokkaampia.
Teknologian käyttöönoton, suunnittelun ja kehittämisen on oltava eettistä ja osallistavaa
Kuntalain (410/2015 §22) ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (758/1992) mukaan asukkailla ja palvelun käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa omien palveluidensa suunnitteluun. Asiakkaille on lain mukaan annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (2024) korostaa myös, että laitteita hankittaessa on tärkeää ottaa huomioon ammattilaisten ja asiakkaiden tarpeet, jotka ovat varsinaisia käyttäjiä. Tehokkain tapa varmistaa, että laitteet vastaavat heidän tarpeitaan, on sisällyttää loppukäyttäjät mukaan prosessin kaikkiin vaiheisiin, kuten hankinnan määrittelyyn, testaukseen ja käyttöönottoon. Iso-Ojan ja Pohjavirran (2024, s. 88) tutkimuksen perusteella havaittiin tarve systemaattisemmalle selvitykselle asiakkaiden, heidän mahdollisten omaistensa ja työntekijöiden kokemuksista hyvinvointiteknologian käytöstä kotihoidossa. Useat osallistujat mainitsivat palautteen keräämisen tärkeyden, mikä osoittaa, että heidän kokemuksiaan ja mielipiteitään voidaan jatkossa huomioida paremmin. Tämän perusteella organisaation tulisi ottaa käyttöön yksi systemaattinen menetelmä palautteen keräämiseksi.
Negatiiviset asenteet voivat asettaa merkittävän hidasteen käyttöönotolle
Teknologian käyttöönotossa kohdataan usein epäilyjä ja pelkoja, jotka voivat vaikuttaa sen hyväksymiseen käyttäjien keskuudessa. Teknologian hyväksyntään vaikuttaa erityisesti sen helppokäyttöisyys ja koettu hyöty. Davisin (1985) TAM-malli (Technology Acceptance Model) on yksi tunnetuimmista hyväksyntämalleista, jossa korostetaan näitä tekijöitä. Helppokäyttöisyydellä on merkittävä vaikutus teknologian hyväksymiseen, mutta koetulla hyödyllä on lopulta suurempi merkitys hyväksynnälle. Vaikka teknologia olisi helppokäyttöistä, sen käyttö ei lisäänny, jos käyttäjät eivät koe saavansa siitä hyötyä (Markkio ja muut, 2022, s. 69). Markkio ja muut (2022, s. 55) puolestaan korostavat, että yksilöasiakkaiden kohdalla teknologian käyttöönotolle ja hyödyntämiselle voi olla rajoitteina ennakkoasenteet ja -oletukset, jotka perustuvat aiempiin kokemuksiin sekä osaamisen ja toimintakyvyn rajoituksiin. Tutkimuksessa todettiin, että myös asiakkaiden ja omaisten kohdalla on tarvetta näiden pelkojen ja oletusten taklaamiseen. On siis ensiarvoisen tärkeää, että kotihoidon henkilöstö on perillä käyttämistään teknologioista ja niiden eduista, jotta he pystyvät ohjaamaan sekä asiakkaita että heidän omaisiaan ja hyödyntämään teknologisia laitteita. (Iso-Oja & Pohjavirta, 2024, s. 79.) Jos henkilöstö ei koe teknologista ratkaisua helppokäyttöiseksi, myös asiakkaiden asenteet ja pelot kasvavat. Myös esihenkilöiden ja päälliköiden positiivinen asenne teknologiaa kohtaan koettiin erittäin tärkeänä. Kun esihenkilö suhtautuu myönteisesti teknologiaan, voi asenne levitä helpommin myös muuhun henkilöstöön. Kehityssuosituksena esitettiin, että esihenkilöille ja päälliköille suunnatun muutosjohtamisen koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi huomioida myös digitaalisen transformaation johtaminen. (Iso-Oja & Pohjavirta, 2024, s. 68–69&81.)
Hyvinvointiteknologian hyödyt saavutetaan vain onnistuneella toimintamallilla
Hyvinvointiteknologian integraatio kotihoidon palveluihin tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia vastata kasvaviin haasteisiin, joita väestön ikääntyminen ja työvoimapula tuovat. Oikein suunniteltu ja toteutettu teknologia voi tehostaa palveluja, parantaa ikääntyneiden elämänlaatua ja helpottaa hoitohenkilökunnan työtaakkaa. Teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon liittyy haasteita, kuten käyttäjien koulutus ja epäilysten ymmärtäminen ja niissä tukeminen vaatii yhtenäistä toimintamallia ja laajaa yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kesken. Tulevaisuudessa on tärkeää, että teknologian kehitys ja käyttöönotto ovat luontainen osa kotihoidon jatkuvaa kehittämistä, ja että niissä otetaan huomioon sekä työntekijöiden että asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Panostamalla osaamiseen, selkeisiin toimintamalleihin ja eettiseen käyttöönottoon, hyvinvointiteknologia voi merkittävästi edistää kotihoidon tehokkuutta ja laadukkuutta. Tutkitut kehityssuositukset mahdollistavat myös muita hyvinvointialueita huomioimaan suositukset hyvinvointiteknologian suunnittelussa, käyttöönotossa ja kehittämisessä.
