Kun linkki lopettaa toimintansa, puhutaan linkkimädästä. Jos verkkosivun sisältö muuttuu, on kyseessä sisältönyrjähdys. Tutkimuksen lähteissä nämä aiheuttavat viitemätää (Kallio, 2017). Syitä on useita, kuten tieteellisen lehden kustantajan vaihtuminen, viranomaisen verkkosivu-uudistus, uutissivun päivittyminen tai some-postauksen poistaminen tai yksityisyysasetusten muuttaminen.
Avuksi pysyvät tunnisteet
Teknisiä ratkaisuja näihin pulmiin ovat niin kutsutut pysyvät tunnisteet eli toiminnalliset tunnisteet. Toiminnallinen tunniste toimii linkin tavoin, mutta ohjaa oikealle verkkosivulle resolverisovelluksen kautta. Tällöin verkko-osoite voidaan päivittää ilman pysyvän tunnisteen muuttumista. Pysyvä tunniste on kustantajan vakuutus siitä, että aineisto pysyy saatavilla, mutta jos niitä ei hallinnoida, niin myös pysyvä tunniste saattaa kärsiä linkkimädästä tai sisältönyrjähdyksestä. (PID-verkosto, n. d.)
Pysyviä tunnisteita pidetään kuitenkin niin luotettavina, että APA-viittaustyylin 7. painoksessa ei DOI-tunnisteella olevaa lähdettä tarvitse varustaa merkinnällä, milloin linkki on noudettu (APAstyle, n. d.).
Pysyviä tunnuksia ovat esimerkiksi Orcid, DOI ja URN. Orcid on tutkijatunniste, jonka avulla tutkija voi muun muassa erottautua saman nimisistä henkilöistä ja kerätä omat julkaisut samaan (Tutkijatunniste.fi, n. d.). Orcidia tullaan hyödyntämään myös Tiedejatutkimus.fi -sivustolla, jolla tutkija voi hallinnoida omien tietojensa näkyvyyttä Orcid-tunnisteen avulla (Tiedejatutkimus.fi, 2021).
Julkaisujen pysyvistä tunnisteista tutkijoille tutuin on usein kaupallinen DOI-tunniste. DOI on ollut helppo tunnistaa 10.-alkuisesta merkkisarjasta. Julkaisujen määrän kasvaessa tämä tunnistustapa tulee muuttumaan, kun merkkisarjat laajenevat. (Hakala, 2021)
Tuntemattomampi sen sijaan on tämän lehden artikkeleissa ja monessa julkaisuarkistossa kuten Theseuksessa ja Osuvassa on käytössä oleva URN-tunniste, joiden hallinnointi Suomessa on Kansalliskirjastolla. Joistain julkaisuarkistoista, kuten Heldasta, löytyy handle.
Pysyvät tunnisteet ilmoitetaan verkko-osoitteena, esimerkiksi https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5784-44-2 tai https://doi.org/10.1080/14606925.2019.1594932
Muu verkkoaineisto
Monesti verkkosivulle ei ole olemassa pysyvää tunnistetta ja on vain luotettava siihen, että sivusto löytyy samasta paikasta edes siihen asti, että tutkimus on saatu julkaistua. Tutkijan omaan harkintaan perustuu se, miten verkkosivun luotettavuus ja pysyvyys arvioidaan. Opinnäytteen kirjoittajan kannattaa kysyä ohjaajalta, miten ja millaisia verkkolähteitä omalla alalla voi käyttää. Joissain tapauksissa voi olla hyödyllistä arkistoida verkkosivu WaybackMachine -sivulla tai jollain sen vaihtoehdoista ja lisätä lähdeluetteloon varsinaisen linkin lisäksi myös arkistoitu linkki. Tämä kannattaa tehdä erityisesti silloin kun verkkosivun muuttuminen on todennäköistä. Kaikkia verkkosivuja ei voi erilaisten rajoitusten takia arkistoida ja mitä dynaamisemmalta sivustolta viittaus on peräisin, sitä suurempi linkkimädän, sisältönyrjähdyksen ja viitemädän riski on.
