Aika muuttuu tavoitteet pysyvät
SOTE-uudistuksen tarpeellisuudesta vallitsee laaja yksimielisyys. Erimielisyyttä sen sijaan on riittänyt ainakin hallinnon tasoista, sote-alueiden määrästä ja palveluiden järjestämistavasta. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon painotukset ovat herättäneet intohimoja. Perustuslaillisuuttakin on koeteltu ja heikoksi todettu.
Aulikki Kananoja ja kumppanit listaavat sosiaali- ja terveydenhuollon oppikirjassa (2001, 27) kehittämisen painopisteitä hallituksen, sosiaali- ja terveysministeriön ja kuntien asiakirjoissa 1980-luvun lopulta lähtien. Tavoitteeksi listataan muun muassa:
- Palvelujen laadun jatkuva parantaminen
- Palvelujärjestelmän eri osien keskinäisen yhteistyön parantaminen niin, että eri palveluista muodostuvat palveluketjut ja palveluiden kokonaisuus olisi mahdollisimman toimiva
- Painopisteen siirtäminen laitospalveluista vastaanotto- ja kotiin annettaviin palveluihin.
- Palvelutuotannon tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen muun muassa rahoitus- ja hallintojärjestelmiä uudistamalla ja eräissä tapauksissa palveluntuottajia kilpailuttamalla
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun dialla (SOTE-uudistus 2020) ovat nykyisen uudistuksen tavoitteet.
Tavoitteita rinnakkain lukiessa on hämmästyttävää se, miten muuttumattomia kehittämisen sisällölliset tavoitteet ovat. Asioita sanoitetaan hieman eri tavoin, mutta tarkoitus on sama. Tavoitteiden samankaltaisuus ei tarkoita sitä, etteikö näiden tavoitteiden suhteen olisi päästy eteenpäin. Päinvastoin, monilta osin on. Enemmän kyse on siitä, että tavoitteet ovat pysyviä, koska niiden suhteen on aina tehtävää.
Hitaasti kohti tavoitteita
Laatutavoite on itsestäänselvyys, kun on kyse palveluista, jotka koskevat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Laatujärjestelmät ovat sote-organisaatioissa nykyään laajalti käytössä ja laatuajattelu on sisäistetty. Laadun eteen tulee tehdä jatkuvasti työtä, koska heikko laatu ja suoranaiset laiminlyönnit ovat edelleen totta. Laatuajattelun kehittäminen ja osaamisen varmistaminen ovat mitä suurimmassa määrin myös kouluttajan tehtävä.
Palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämisen tavoite liittyy osin palvelujärjestelmän pirstaloitumiseen ja professioiden erikoistumiseen. Ammattilaisten mukaan asiakastietojärjestelmien yhteentoimimattomuus aiheuttaa päällekkäistä työtä. Hankalassa elämäntilanteessa olevan asiakkaan näkökulmasta jokaista asiaa hoidetaan eri ammattilaisen kanssa, kuitenkaan ihmisen elämä ei ole sektoroitunut, vaan kokonaisuus. Asiakkaan kanssa tulisi myös pysähtyä ja kysyä mikä apu on juuri hänelle avuksi. Asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen eri tasoilla, varhaisen neuvonnan ja toisaalta paljon palveluita käyttävien intensiivinen case-manager toiminta voi auttaa asiakasta sovittamaan palveluita yhteen.
Tavoitteessa palveluiden painopisteen siirrosta ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen ei olla onnistuttu, kustannukset painottuvat erikoissairaanhoitoon ja sosiaalihuollossa erityispalveluihin kuten lastensuojelun sijaishuoltoon. Lasten- ja perheiden palveluissa varhaisten- ja ennaltaehkäisevien palvelujen ja lastensuojelun avopalvelujen kustannukset yhteenlaskettuna muodostavat ainoastaan 2/3 sijaishuollon vuosittaisista 725M€ kustannuksista (Kananoja & Ruuskanen 2019). Yksi mahdollisuus painopisteet siirtoon on SOTE-uudistuksessa, jossa kaikki sote-palveluiden tasot kootaan saman järjestäjän vastuulle. Niin ikään monialaiset palvelukokonaisuudet kuten sosiaali- ja terveyskeskus ja perhekeskus edesauttavat tätä tavoitetta. Painopisteen siirron haasteena on myös raha, samaan aikaan kun varhaiseen tukeen pitäisi investoida ovat korjaavan työn kustannukset olemassa. Mistä rahat varhaisen tuen investointeihin?
Taloudellisuuden, tehokkuuden ja myös vaikuttavuuden tavoite liittyy kaikkiin edellisiin. Suomen sosiaalimenot ovat nousseet vuoden 2009 52 miljardista vuoden 2018 70 miljardiin euroon. Kyse onkin enemmän kustannusten kasvun hillinnästä, koska ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän palveluita. Laadun kehittämisen sekä toimivien palveluketjujen ja kokonaisuuksien kautta pystymme toivottavasti auttamaan vaikuttavammin varhaisessa vaiheessa. Moniammatillinen tuki peruspalveluissa on kustannustehokkaampaa kuin kallis erityistason palvelu. Sähköiset palvelut mahdollistavat sujuvan asioinnin, palveluverkko voi tarkoittaa mobiiliverkkoa. Kustannusten hillinnän tavoite tulee vahvistumaan kun sote-palvelujen rahoitus siirtyy valtiolle. Oman maakuntamme alustavat laskelmat rahoituksesta ovat huolestuttavia ja Pohjanmaa kuuluu suurimpiin häviäjiin, terveestä väestöstä ei palkita. Palvelujen vaikuttavuutta ja sen arviointia tulee edelleen kehittää. On myös muistettava, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ei kaikkien asiakkaiden kohdalla päästä todistamaan intervention vaikuttavuutta ja se tulee hyväksyä. Yhteiskunnan perimmäisestä olemuksesta kertoo se, miten huolehdimme sen kaikkein heikoimmista jäsenistä.
Lopuksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten pysyvät tavoitteet haastavat myös koulutusta. Millaisia muutosagentteja kouluttamamme sosionomit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat? Entä ylemmästä tutkinnosta valmistuvat? Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla uudistetaan opetussuunnitelmia ja sote-opiskelijoille pakollisia yhteisiä opintoja tullaan lisäämään merkittävästi. Tämä valmentaa moniammatilliseen työskentelyyn ja sitä kautta luo pohjaa monialaisille palvelukokonaisuuksille ja asiakkaan tarpeista yhteensovitetuille palveluille. Tavoitteena on, että opintojen aikana opetellaan tarjoamaan tukea moniammatillisesti jo varhaisessa vaiheessa, ei vasta silloin kun tilanteet kärjistyvät. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinnossa on jo lisätty talousosaamisen osuutta vastaamaan muuttuneisiin työelämän vaatimuksiin. Tästä on saatu opiskelijoilta hyvää palautetta.
Edellisen SOTE-uudistuksen kaaduttua eräs kokenut sote-veteraani totesi: ”ei tässä mitään, vähän vedetään henkeä ja sitten taas kootaan joukot”. Uuteen nousuun siis! Yksi asia on kuitenkin varma: vaikka uudistukset kaatuvat, tavoitteet pysyvät. Ja hyvä niin.
