Mitä Nokialle tapahtui?
Yo. kuvituskuvassa (kuva VKT/L. Lindholm) nähdään teatterin versio Nokian ”Dreamteamista” eli huippuvuosien johtoryhmästä. Tiimin päähenkilö oli toimitusjohtaja Jorma Ollila, jota Vaasan näytelmässä esittää ansiokkaasti Jorma Tommila, tuttu suurelle yleisölle mm. Sisu-elokuvasta. Muita alkuperäisiä dreamteam-johtajia olivat Sari Baldauf (nyky-Nokian hallituksen pj.), Pekka Ala-Pietilä, Olli-Pekka Kallasvuo, Anssi Vanjoki ja Matti Alahuhta (Iltalehti 2010), joiden kunkin toimintaa voidaan seurata näytelmän vauhdikkaissa ja kiinnostavissa kohtauksissa. Nokian johdon unelmatiimi hajosi lopullisesti vuonna 2010, kun Ollilan jälkeen toimitusjohtajaksi noussut Kallasvuo sai potkut ja uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin amerikkalainen Stephen Elop. Hänen aikanaan Nokian puhelimet myytiin Microsoftille v. 2013. Tämä kauppa, jonka neuvotteli Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, käytännössä tappoi kotimaisen kännykkäbisneksen ympärille rakentuneen valtavan ekosysteemin rippeetkin, kun Microsoft pikkuhiljaa vähensi tuotekehitystään Suomessa vuosien mittaan yrityskaupan jälkeen. Sen sijaan Nokialle tämä myynti koitui loppujen lopuksi pelastukseksi ja se pääsi kaupasta saadun yli viiden miljardin euron turvin uusiutumaan ja kasvattamaan itsensä entistä suuremmaksi verkkolaiteyhtiöksi. (Pyyny 2018.) Monen mielestä Siilasmaa pelasti Nokian ja näytelmän tulkinta tilanteesta vahvisti tätä käsitystä. Kuvassa 1 nähdään Oiva Nuojuan esittämä Risto Siilasmaa tiukkojen kauppaneuvottelujen jälkeen riemuitsemassa saavutetusta neuvottelutuloksesta, jolla oli todellakin merkittävä vaikutus tämän suomalaisen suuren pörssiyhtiön tulevaisuuteen.
Näytelmässä käytiin läpi Nokian historiaa alkaen siitä, kun kaivosinsinööri Idestam perustaa puusellutehtaan vuonna 1865 Tampereelle. Muutaman vuoden kuluttua, toisen tehtaan noustessa Nokianvirran varrelle, yrityksen nimeksi tuli Nokia Ab. Tämän jälkeen kuvataan monitoimialayrityksen (joku sanoisi konglomeraatin) ongelmia 80-luvulla ja 90-luvulla laman ja Neuvostoliiton kaupan loppumisen hyydyttämässä Suomessa, jossa kansantalous lähti lopulta nousuun devalvaatioiden jälkeen ja matkapuhelinmarkkinoiden räjähtäessä kasvuun, mikä nosti Nokiankin huipulle. Nokia joutui vuosien mittaan tekemään monia isoja strategisia peliliikkeitä, joista näytelmässä nähtiin hyviä esimerkkejä, jotka konkretisoivat opiskelijoille tunneilla opiskeltuja yrityssuunnittelun käsitteitä. Näytelmässä tuli esille myös tärkeitä johtajuuden elementtejä kuten esim. erilaisten näkemysten kuuntelutaidot ja hyväksyminen sekä vaara ”vallan nousemisesta päähän”. Näytelmä herätti kysymyksen, että oliko kuvassa 2 nähtävän pääjohtaja Ollilan vähättelevä suhtautuminen Nokian johtokunnan jäsenen Risto Siilasmaan näkemyksiin matkapuhelinten ohjelmistoista yksi Nokian puhelinliiketoiminnan tuhoutumisen syy? Näytelmä päättyy matkapuhelinten myyntiin 2010-luvulla.
Miksi käydä teatterissa ja mitä lisäarvoa teatteri voi tuoda opetukseen?
Teatterilla on monta syytä olla olemassa. Yhtenä näkökulmana on teatterin toimiminen peilinä meille ihmisille, joka peili heijastaa takaisin yleisön omia ajatuksia, tunteita, kokemuksia ja yhteiskunnallisia olosuhteita (Haapanen 2006). Tämä peiliefekti voi tapahtua monin eri tavoin. Se voi tapahtua henkilökohtaisena heijastuksena, jolloin katsojat voivat löytää itsensä tai omia kokemuksiaan näytelmän hahmoista, tilanteista tai teemoista. Tämä voi auttaa heitä ymmärtämään itseään ja omia tunteitaan paremmin. Tällaisia näytelmiä esim. omalla kohdallani ovat olleet klassikko Kauppamatkustajan kuolema sekä Wasa Teaterin Ängland. Heijastus voi olla myös yhteiskunnallinen heijastus, jolloin teatteriesitykset voivat käsitellä ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja haasteita. Ne voivat herättää keskustelua ja tarjota uusia näkökulmia monimutkaisiin aiheisiin, kuten politiikkaan, ihmisoikeuksiin tai sosiaalisiin epäkohtiin. Omalla kohdallani tällaisista näytelmistä tulee mieleen mm. Täällä Pohjantähden alla, Eduskunta II, Valkoinen kaupunki ja Svinalängorna. Kolmas heijastusefekti voi olla kulttuurinen heijastus. Siinä teatteri voi heijastaa ja kuvastaa tietyn kulttuurin arvoja, perinteitä ja identiteettiä. Näytelmät voivat tarjota mahdollisuuden tutustua eri kulttuureihin ja niiden näkökulmiin. Tällaisia näytelmiä olivat minulle esim. Kissani Jugoslavia, Baikal Brothers ja Spelman på taket. Neljäntenä heijastustapana on emotionaalinen heijastus. Siinä teatteri voi herättää voimakkaita tunteita ja reaktioita katsojissaan, olipa kyseessä sitten ilo, suru, viha tai empatia. Näitä tunteita voi peilata omiin elämänkokemuksiin ja ajatuksiin. Omista vastaavista kokemuksista tulee mieleen Under en liten himmel (vihaa), Patruunatehdas (surua), Badding rokkiin ja takaisin (iloa ja empatiaa). Viides heijastustapa on historiallinen heijastus, jossa historialliset näytelmät voivat heijastaa menneisyyden tapahtumia ja ihmisten elämää, tarjoten samalla mahdollisuuden oppia ja ymmärtää paremmin menneitä aikoja. Asettaisin Nokian tähän, vaikka siinä on myös yhteiskunnallinen ja emotionaalinen heijastus mielestäni. Teatteri tarjoaa siis eräänlaisen peilin, jonka avulla ihmiset voivat tarkastella itseään, yhteiskuntaa ja maailmaa monipuolisesti ja syvällisesti. Teatterin kykenee herättämään ajatuksia ja tunteita, sekä tarjoamaan katsojilleen uusia näkökulmia ja ymmärrystä maailmasta. Teatteria voidaan käyttää välineenä yhteiskunnallisen keskustelun herättämisessä ja tabujen rikkomisessa.
Greene et.al. (2015) ovat tutkineet teatterissakäynnin hyötyjä opetuksessa ja he totesivat kokeellisessa tutkimuksessaan, jossa opiskelijaryhmät arvottiin osallistumaan live-teatteriesityksiin ja heitä verrattiin ei-osallistuviin verrokkiryhmiin, mm. seuraavia tekijöitä:
- Lisääntynyt suvaitsevaisuus: Live-teatteriesityksiin osallistuneet opiskelijat osoittivat korkeampaa suvaitsevaisuutta muita kohtaan verrattuna verrokkiryhmään. Tätä mitattiin lausumien kanssa, jotka liittyivät suvaitsevaisuuteen.
- Parantunut taito lukea tunteita: Live-teatteriesityksiin osallistuneet opiskelijat osoittivat parempia taitoja lukea muiden tunteita verrattuna verrokkiryhmään. Heidän empatiakykynsä oli korkeampi kuin verrokkiryhmillä.
Toki hyötyjä oli monia muitakin (kuten sanaston kehittyminen, luovuuden ja kriittisen ajattelun lisääntyminen ym.), mutta nostan em. kaksi asiaa esille erityisesti sen vuoksi, kun tulevaisuudessa monialaisissa kansainvälisissä tiimeissä työskentely on entistä tavallisempaa esimerkiksi juuri insinöörityössä. Tällainen työ edellyttää sitten hyviä vuorovaikutustaitoja, jotka puolestaan muodostuvat mm. suvaitsevaisuudesta ja empatiakyvystä. Koulutuksessa olisi siis syytä käyttää monenlaisia menetelmiä näiden ”pehmeiden” taitojen kehittämiseen. Teatterissa käyminen on yksi esimerkki tällaisista erilaisista menetelmistä, joita opetuksessakin voidaan hyödyntää.
Teatterilla on luonnollisesti monia muitakin funktioita kuin edellä esitetyt. Onhan hauskan komedian tai älykkään farssin tai hyvää musiikkia sisältävän musikaalin katsominen jo itsessään viihdyttävää ja se tuo iloa ja esteettisiä elämyksiä eloomme ja irtautumista arjesta (eskapismi), mitä kaikkia asioita tarvitsemme hyvään elämään.
Opiskelijoiden ajatuksia näytelmästä
Opiskelijat kirjoittivat näytelmästä vapaaehtoisen oppimisesseen, jossa he reflektoivat näkemäänsä perustaen pohdintansa myös oppitunneilla käsiteltyihin yrityssuunnittelun aiheisiin. Lisäksi näytelmän sisällöstä keskusteltiin oppitunneilla näytelmän jälkeen. Kuvassa 3 on ensimmäinen opiskelijaryhmä teatterin aulassa ennen näytöksen alkua.
Seuraavassa on eri esseistä poimittuja opiskelijoiden anonyymejä näkemyksiä näytelmästä:
Kuvassa 4 toinen opiskelijaryhmä on odottamassa näytelmän alkua opettajien Irma Hyry ja Lotta Saarikoski kanssa.
Lopuksi
Toivottavasti monella lukijalla heräsi nyt mielenkiinto mennä katsomaan tämä mainio Nokia-näytelmä, joka kuvaa hienosti yhtä tärkeää ajanjaksoa Suomen taloushistoriassa. Sinänsä surullista, että nyky-Nokia on häivyttänyt www-sivuiltaan oman suomalaisen alkuperänsä lähes kokonaan pois historiakatsauksessaan, mutta edelleen siitä löytyy jossain määrin asiaa tältä vanhemmalta suomenkieliseltä sivustolta (Nokia 2024). Näytelmää esitetään vielä useita kertoja Vaasan kaupunginteatterissa hutikuun ja toukokuun aikana ja teatterin markkinointipäällikkö Mari Omars ilmoitti, että liput maksavat kaikille halukkaille vain 20 euroa jäljellä oleviin näytöksiin. Voimme opiskelijoiden kanssa antaa vahvan suosituksen tälle näytelmälle. Opimme siitä kaikki paljon ja meillä oli hauskaa. Tervemenoa siis teatteriin! Siellä on paljon opittavaa ja se on samalla hauskaa.