Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026

TEKSTI | Miia Joensuu, Anne Puska ja Sanna Saikkonen
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031824133

Kuinka koulutus voi vastata tähän?

Uusi asiakas- ja potilasturvallisuusstategia ja sen toimeenpanosuunnitelma 2022 – 2026 julkaistiin tämän vuoden helmikuussa. Sen tavoitteena on luoda suuntaviivat sosiaali- ja terveydenhuollossa toimiville ammattilaisille, johtajille ja valvoville viranomaisille sekä poliittisille päätöksentekijöille. Keskeistä siinä on vahvistaa osallisuutta, turvallisuutta edistäviä toimia ja turvallisuuskulttuurin johtamista. Lisäksi tavoitteena on entistä paremmin ja laajemmin ottaa mukaan asiakkaat, potilaat ja heidän läheiset asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiseksi ja parantamiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.)

Uusi asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia tukee sote-uudistusta ja uusien hyvinvointialueiden kehittämistä – tavoitteena on turvata asiakas- ja palvelujärjestelmän alueellinen ja kansallinen kehittäminen. Resursseja ohjataan myös valvontaan ja mittaamiseen sekä tutkimukseen. Näin voidaan parantaa alueen omavalvontaa ja panostaa laadunhallintaan ja turvallisuuden lisäämiseen.  (STM 2022.)

Asiakas- ja potilasturvallisuus tulee sisältyä sote-alan opintoihin jo opintojen alkuvaiheessa. On välttämätöntä, että peruskoulutuksessa käsitellään perusteet ja peruskäsitteet asiakas- ja potilasturvallisuuden huomioimiseen ja kehittämiseen. Tämän jälkeen osaaminen vahvistuu työelämässä jatkuvana, elinikäisenä oppimisena. (STM 2022)

Kuinka koulutus vastaa uuden asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian asettamaan haasteeseen? Tässä artikkelissa pohdimme uuden asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian strategisia kärkiä suhteessa koulutukseen

Kuvio 1. Visio: Suomi asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa. Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.

Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026

Uudessa asiakas- ja potilasturvallisuustrategiassa nostetaan esiin neljä keskeistä teemaa. Näiden avulla pyritään välttämään kaikki vältettävissä oleva haitta. Ensimmäinen strateginen kärki on ”yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa”, toinen on ”hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset”, seuraavana on ”turvallisuus ensin kaikissa organisaatiossa” ja viimeisenä on ”parantaa olemassa olevaa”.  (STM 2022.)

Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa

Sosiaali- ja terveydenhuollon ainoana tehtävänä on olla asiakkaita ja potilaita varten, tuottaa laadukasta ja turvallista hoitoa heille. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden toimia yhteistyössä asiakkaiden, potilaiden ja alan toimijoiden kanssa. Asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta tulee kehittää ja tämä asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia tukee sekä kannustaa juurikin tällaiseen toimintaan. Heidät tulee ottaa mukaan asiakas- ja potilasturvallisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä toiminnan arviointiin. Palveluiden kehittäminen turvalliseksi ja sujuvaksi on mahdollista hyödyntämällä asiakkaiden ja heidän omaisten tietotaitoa sekä kokonaisvaltaisia kokemuksia aiheista, joissa käyttäjät kokevat olonsa turvattomiksi ja epätietoisiksi sekä toisaalta niistä asioista mitkä ovat hyvin ja missä on onnistuttu. (STM 2022.)

Hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset

Laadukkaan ja turvallisen hoidon edellytyksenä on sote-alan ammattilaisen hyvinvointi.  Keskeisiä teemoja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamisessa ovat kannustava ja tukeva johtaminen, hyvä ammatillinen osaaminen ja mahdollisuus keskittyä työtehtäviin. Työolosuhteiden tulee niin ikään olla sellaisia, että muun muassa henkistä, fyysistä ja kognitiivista kuormitusta voidaan välttää. Lisäksi henkilöstön määrään tulee olla tarpeeksi resursseja. (STM 2022.)

Sote-alan henkilöstön osaaminen lisää asiakkaiden ja potilaiden turvallisuutta, jonka vuoksi jo peruskoulutuksessa tulee luoda vahva ammatillinen osaaminen. Työelämässä toimivalle ammattilaiselle täytyy mahdollistaa elinikäinen oppiminen ja osaamisen ylläpitäminen.  Turvallisuus on aihe, joka tulee sisältyä sote-alan henkilökunnan peruskoulutukseen ja olla osana keskeisiä opintojaksoja. Myös työelämäharjoitteluissa asiakas- ja turvallisuusosaaminen tulee olla keskeinen osaamistavoite, johon perehdytetään työssäoppimisen harjoittelujaksojen alussa. (STM 2022.) Esimerkiksi Vaasan ammattikorkeakoulussa hoitotyön ja sosiaalialan koulutuksessa on asiakas- ja potilasturvallisuus yhdessä työturvallisuuden kanssa nostettu omaksi kokonaisuudeksi. Opiskelijoiden työelämäjaksot tukevat asian oppimista harjoittelussa. (Autio & Saikkonen 2021.)

Turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa

Digitalisaatio etä- ja digipalveluiden osalta muuttaa tapaa tehdä työtä. Se muuttaa myös asiakkaiden ja potilaiden tapaa käyttää palveluita. Päivittäin sosiaali- ja terveydenhuolto tuottaa valtavan määrän dataa. Keskeisen ja tärkeän tiedon tunnistaminen ei ole helppoa. On tärkeää, että tuotettua tietoa pystytään hyödyntämään ja mittaamaan. Mitatun tiedon avulla kehitetään asiakas- ja potilasturvallisuutta yhteistyössä eri sektoreiden kesken. Hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen tehtävänä on edistää potilasturvallisuuteen liittyvää tutkimusta. Tätä tärkeää tutkimusta tulisi tulevina vuosina lisätä. Korkeakoulut voivat esimerkiksi olla mukana hankkeissa, joissa asiakas- ja potilasturvallisuutta kehitetään.  Ne voivat tuottaa kouluttautumisen mahdollisuuksia työelämään aiheesta, kuten verkkokurssi potilas- ja asiakasturvallisuusdesta sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisoituessa. Lisäksi korkeakoulut voivat tuottaa tutkimustietoa opinnäytetöiden avulla niin AMK-koulutuksessa kuin YAMK-koulutuksessa. Näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa asiakas- ja potilasturvallisen työn kehittämiseksi. (STM 2022.)

Työn ja työelämän kehittäminen lähtee siitä, että jo perusopinnoissa omaksutaan tiedot, taidot ja asenteet asiakas- ja potilasturvallisuuden mukaiseen toimintaan ja sen kehittämiseen.  Myös turvallisuus- ja työelämätaitoja tulee omaksua koulutuksen aikana niin, että niitä pystytään soveltamaan ja kehittämään työelämässä. Tutkittua tietoa tarvitaan myös oppimismenetelmien kehittämiseksi. Toiminnan laadun parantaminen vaatii ammattilaisilta, esihenkilöiltä ja johtajilta muutosvalmiutta. Johtajia haastaa tässä ajatus: ”Turvallisuus voi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla vain, kun sitä johdeta aktiivisesti kaikilla organisaation tasoilla”. (STM 2022.)

Parannamme olemassa olevaa

Jo voimassa olevia toimintatapoja liittyen lääkintäturvallisuuteen, laiteturvallisuuteen ja infektioiden torjuntaa tullaan edelleen vahvistamaan ja lisäksi kehittämään uusia toimintatapoja. Lääkintäturvallisuuteen liittyvät tapahtumat ovat merkittävä potilasturvallisuutta uhkaava tekijä. Samoin hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat vuosittain merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia aiheuttaen inhimillistä kärsimystä ja jopa kuolemaa. Digitalisaatioin ja teknologian kehityksen myötä tulee laitteiden ja tietojärjestelmien toimivuuteen kiinnittää erityistä huomiota huolimatta siitä, että niiden vaikutusta potilasturvallisuuteen ei luotettavasti ole tarkasteltu. (STM 2022.) Näihin liittyviä asioita on harjoiteltava niin peruskoulutuksessa kuin työelämässäkin, jotta turvalliset toimintatavat vakiintuvat.

Jo voimassa olevia työ- ja toimintatapoja tulee säännöllisesti tarkastella, raportoida, arvioida ja korjata niin palvelutarjoajien kuin potilaiden ja asiakkaiden sekä heidän omaisiensa toimesta. Ilmoituskanavavat tulee tehdä tutuiksi ja helppokäyttöisiksi. Laiteturvallisuuden kehittämiseksi järjestetään osaamista vahvistavaa toimintaa. (STM 2022.)

Verkkokurssi – potilas ja asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisoituessa

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittyminen työelämässä on tärkeää ja sitä tulee ihan systemaattisesti monialaisessa yhteistyössä kehittää. Työelämässä jo olevilla huomattiin olevan vähän koulutusmahdollisuuksia asiakas- ja potilasturvallisuuden osalta. Tätä lähdettiin yhteistyössä kehittämään ja tavoite oli alusta saakka selkeä. Yhteistyön tavoite oli luoda täysin verkossa opiskeltava verkkokurssi, joka kattaa potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulmat niin terveydenhuollossa kuin sosiaalihuollossa. Verkkokurssi keskittyy tulevaisuuteen ja palveluiden digitalisoitumiseen, jonka edessä olemme, halusimme sitä tai emme. Verkkokurssin taustalla on monitieteellinen sekä moniammatillinen yhteistyö yhdessä Åbo Academilin, Novian, Vamkin sekä Pohjanmaan hyvinvointialueen Potilas- ja asiakasturvakeskuksen kanssa. Verkkokurssin kohderyhmäksi ajateltiin alusta saakka kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, opiskelijat sekä asiasta kiinnostuneet. Korkeakouluilla on merkittävä asema tämän kaltaisen osaamisen kehittämisessä ja työelämän yhteistyökumppanina (Komulainen 2021).

Potilas- ja asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisoituessa on Vaasan ammattikorkeakoulun verkkokurssin nimi ja sen laajuus on kolme opintopistettä. Verkkokurssilla opiskellaan täysin verkossa kuuden viikon ajan, mutta opettaja on niin sanotusti mukana kurssilla kommentoimassa ja seuraamassa verkkokurssin etenemistä. Kurssi on jaettu kolmeen eri osaan ja yksi osa on aina yhden opintopisteen arvoinen, jonka kesto on kaksi viikkoa. Jokaisen osion jälkeen on joko osion kattava tentti, tehtävä tai muu vastaava kirjallinen tuotos, joka palautetaan oppimisalustalle kurssille osallistuvien luettavaksi ja kommentoitaviksi. Verkkokurssi sisältää videoita, puhuttuja videoluentoja ja kirjallista materiaalia, jotka kaikki on valmiiksi liitetty verkkokurssin moodle-pohjaan.

Ensimmäinen osio käsittelee potilas- ja asiakasturvallisuutta tänään ja huomenna. Näkökulmana on potilas- ja asiakasturvallisuuden nykytila ja sen keskeiset elementit. Lisäksi kurssin aikana tutustutaan Potilas- ja asiakasturvallisuuskeskukseen. Osiossa paneudutaan potilas- ja asiakasturvallisuuden kompleksisuuteen, sen inhimillisiin tekijöihin sekä erilaisiin turvallisuutta varmistaviin menettelytapoihin, unohtamatta turvallisuuskulttuurin vaikutusta. Haittatapahtumien ilmoittamiseen liittyy paljon kompleksisia asioita. Verkkokurssilla opitaan ja tutustutaan erilaisiin vaara- ja haittatapahtumiin, niiden käsittelyyn ja niistä oppimiseen.

Toinen osa käsittelee erilaisia hyvinvointiteknologisia näkökulmia ja työkaluja, jotka on rakennettu tukemaan potilas- ja asiakasturvallisuutta. Toisen osion keskiössä ovat digitaaliset ratkaisut, joita sosiaali- ja terveydenhuoltoon on kehitelty. Tärkeään rooliin nousee teknologian ja digitaalisten järjestelmien vaikutukset potilas- ja asiakasturvallisuuteen, turvallisuuskulttuuri sekä henkilökunnan digikompetenssi.

Kolmas ja viimeinen osio koostuu potilaan ja asiakkaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa, kun ympärillä oleva sosiaali- ja terveydenhuolto digitalisoituu. Tässä osion keskiössä on erityisesti potilaan ja asiakkaan turvallisuus sekä osallistuminen omaan hoitoonsa. Tänä päivänä etäyhteyksien välityksellä pystytään hoitamaan monia asioita ja niiden merkitys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Viimeisessä osiossa opitaan ja pohditaan digitalisoitumisen merkitystä potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta sekä asian eettistä näkökulmaa. Osiossa otetaan huomioon myös ne, jotka eivät välttämättä pysy kehityksen mukana.

Lopuksi

On tärkeää, että asiakas- ja potilasturvallisuutta kehitetään yhdessä moniammatillisesti, monitoimijuutta korostaen kaikilla sektoreilla.

Lähteet
  • Autio, P. & Saikkonen, S. 2021. Asiakas- ja potilasturvallisuus on tärkeä osa koulutusta. Viitattu 10.3.2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091746412

  • Komulainen, K. 2021. Potilasturvallisuus on yhä useammin digiuhkien torjuntaa-VAMK mukana kouluttamassa varmoja ammattilaisia. Viitattu 10.3.2022. https://www.sttinfo.fi/tiedote/potilasturvallisuus-on-yha-useammin-digiuhkien-torjuntaa-vamk-mukana-kouluttamassa-varmoja-ammattilaisia?publisherId=67975980&releaseId=69898224

  • Potilas- ja asiakasturvallisuus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon digitalisoituessa. Viitattu 11.3.22. https://www.vamk.fi/haku/avoin/avoin_kevat22/potilasturvallisuus_digitalisaatiossa/

  • Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:2. Helsinki. Viitattu 10.3.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8464-6

Aiheeseen liittyvää