Suomi on nyt siirtynyt vihdoin Rai-aikaan virallisesti 1.4.2023. Kahden ja puolen vuoden siirtymäaika on ohitse. Vanhuspalvelulain (280/2012) mukaisesti on siirrytty yhdenmukaiseen palvelujen tarpeen arvioon. Eduskunta antoi siirtymäajan vuonna 2020. Tavoitteena on saada yhdenmukaisesti arvioitavat yksilölliset palvelut kaikille (Mäkelä, 2021).
Rai eli Resident Assessment Instrument on kansainvälinen palvelutarpeen arviointimalli, jonka avulla palvelut saadaan kohdennettua oikein ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Sen käyttö aloitettiin 2000-luvun alussa Suomessa. Tällä hetkellä Rai toimii yli 40 maassa. Tavoitteena on osallistaa asiakasta itseään sekä hänen omaisiaan mukaan hoitotarpeen arvioon ja hoito-, kuntoutus- tai palvelusuunnitelman tekoon. Rai:n avulla on tarkoitus myös arvioida voinnissa tapahtuvia muutoksia sen sisältävien mittareiden avulla. Arvioinnin perusteella suunnitellaan hoidon ja kuntoutuksen muutokset. (THL,2023.) Rai-arviointimenetelmää käytetään ikääntyneiden, kaikenikäisten mielenterveysasiakkaiden ja vammaisten palveluissa. Kaikissa palveluissa on pohjana oma Rai-arviointimalli, johon on mahdollista lisätä arviointipohjia tarpeen mukaan. Esimerkiksi vammaispuolella Helsa-arvioinnin avulla kartoitetaan sosiaalisten tilanteiden kehittämiskohteita ja haasteita tai ikäihmisen puolella MNA (Mininutrial assessment) lisäosaa tuomaan esiin yli 65-vuotiaiden virhe- tai aliravitsemus. Rai-järjestelmä on integroitu toimimaan useiden tietokantojen kuten Pegasoksen, Eskon, Mediatrin ja Abilitan kanssa. Näitä intergraatioita kehitetään jatkuvasti. (Raisoft 2023.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkistanut vuonna 2023 tutkimuksen: Muistisairaiden asiakkaiden itsemääräämisoikeus kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa Rai-arviointien perusteella. Tutkimus tuo esiin kognitiivisten häiriöiden vaikutuksen itsemääräämisoikeuteen ja mahdollisuuteen osallistua palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja hoito- tai kuntoutussuunnitelman tekemiseen. Tutkimusaineisto muodostuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietovarannoista, jotka muodostuvat kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tehtyjen Rai-arviointien pohjalta. Tutkimuksessa käytettävät Rai-arvioinnin sisältämät mittarit on valittu, niin että niiden pohjalta saadaan vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimustuloksista tulee esiin, että usein kommunikointikyvyn heiketessä asiakkaan on vaikeampi osallistua itseään koskeviin päätöksiin. Rai-arvioinnissa tällöin korostuu myös hoitajan havainnointitaidot ja ei-verbaalinen tiedon tuottaminen. Tutkimus antaa osviittaa, miten itsemääräämisoikeus toteutuu ikäihmisten ja muistisairaiden kohdalla ja näiden pohjalta itsemääräämisoikeuden toteutumisen kehittäviä toimenpiteitä tulee tehdä. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin yli 9000 asiakkaan Rai-arviointeja aikaväliltä 1.10.2021–31.3.2022. (Heikkilä, Edgren & Aaltonen, 2023.) Rai-arviointien pohjalta saadaan kerätty tilastoja, kuinka palvelut toteutuvat ja mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Rai-arviointien pohjalta kerätyssä informaatiossa tietolähde on aina asiakas itse. Jatkossa Rai-arvioinnit antavat laajoja mahdollisuuksia tutkimustyölle ja sen kautta toiminnan kehittämiselle.
Rai-arvioinnit antavat mahdollisuuksia toiminnan ja johtamisen kehittämiseen kansallisella, valtakunnallisessa ja organisaation tasolla. Rai-arvioinnin pohjalta saadaan muodostettu käsitys organisaation toimintamalleista ja voidaan tarttua kehittämiskohteisiin ja näin kehittää palvelun laatua. Tämä kuitenkin vaatii sen, että arviointia tehdään järjestelmällisesti ja jokaiselle asiakkaalle, että muodostuva kokonaiskuva ja mittareiden kautta syntyvät tulokset ovat vertailukelpoisia ja oikea-aikaista tietoa tuottavia. Tällä tavoin voidaan tuottaa tietoa esimerkiksi avunmäärästä kotihoidossa olevalla muistisairaalla viikossa. (Mäkelä, 2021; THL, 2023.)
Rai-arviointi antaa meille laajat mahdollisuudet asiakkaan yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekemiseen, mutta myös mielettömästi mahdollisuuksia seurata ja kehittää palveluita. Kaikki on kiinni siitä, kuinka paljon arviointeja ja niiden tuottamaa tietoa hyödynnetään.
