Osaamisen nykytila aiemman tutkimuksen perusteella ja osatyökykyisyyden määritelmä
Tutkimukset osoittavat, että pitkäaikaistyöttömän asiakkaan palvelutarvetta, työkykyä ja kuntoutustarvetta ei useinkaan selvitetä riittävän yksilöllisesti ja monialaisesti. Tämä johtaa useiden työttömien henkilöiden jäämiseen palveluiden ja etuuksien ulkopuolelle. Työmarkkinat eivät myöskään tue riittävästi osatyökykyisten työelämäosallisuutta. (Kerätär & Oivo 2018, 3.)
Työkykyä tarkasteltaessa on aina huomioitava henkilön yksilölliset edellytykset työn vaatimuksiin nähden. Silloin kun ne eivät ole tasapainossa, voidaan puhua osatyökykyisyydestä. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja työtä räätälöimällä työkyvyn alenema ei välttämättä vaikuta työpanokseen lainkaan. (THL 2019.) TE-toimistossa osatyökykyisellä tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työhön tai koulutukseen pääsemistä ja työssä pysymistä. Mahdolliset palvelut määritellään kuitenkin yksilön palvelutarpeen eikä sairauden tai vamman perusteella. TE-toimistossa osatyökykyisyys ei tarkoita työkyvyttömyyttä, vaan työllistyminen pyritään mahdollistamaan esimerkiksi räätälöidyillä palveluilla sekä taloudellisella tuella työnantajalle. TE-toimiston palvelu on aina työelämään suuntaavaa. (TE-palvelut, sisäinen asiakirja 2021.)
Asiakkaiden palvelutarve on osattava tunnistaa, jotta heitä voidaan palvella tasapuolisesti ja asiakaslähtöisesti. Palvelutarve tunnistamalla voidaan tarjota mahdollisuuksia niille henkilöille, joiden työkyky on alentunut ja jotka ovat niin sanotusti väliinputoajia työmarkkinoiden ja työkykyhaasteiden keskellä, vailla tietoa vaihtoehdoista omassa tilanteessaan.
Tutkimus osatyökykyisten palveluohjauksen osaamisesta Pohjanmaan TE-toimistossa
Milja Ittosen opinnäytetyössä selvitettiin Pohjanmaan TE-toimiston osatyökykyisten asiakkaiden palveluohjauksen nykytilaa ja asiantuntijoiden osaamista henkilöstön kokemana. Tutkimuksessa arvioitiin, miten ja millaisin toimenpitein toimintaa ja osaamista tulisi kehittää, jotta palveluprosessit olisivat sujuvia, yhdenvertaisia ja edistäisivät osatyökykyisten asiakkaiden palveluihin pääsemistä sekä työllistymistä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja kyselyyn vastasi 42 henkilöä.
Enemmistö asiakastyötä tekevistä asiantuntijoista koki osatyökykyisyyteen liittyvät asiat kiinnostavina ja oli sitä mieltä, että TE-toimiston tulee hoitaa osatyökykyisten henkilöiden palveluprosesseja. He kokivat myös, että osatyökykyisten asiakkaiden palveluprosesseja tulisi organisaatiossa kehittää ja henkilöstön osaamista osatyökykyisten asiakasprosessien hoitamiseen liittyen vahvistaa. Vastausten perusteella oltiin sitä mieltä, että osatyökykyisten palveluprosessit tulisi keskittää tietylle tiimille tai sellaisille työntekijöille, joilla on asiantuntemusta ja erikoistumista työkykyasioihin liittyen.
Tutkimukseen osallistuvista henkilöistä enemmistö koki, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia osatyökykyisten asiakkaiden palveluprosessien hoitamiseen eivätkä he koe osatyökykyisten parissa tehtävää työtä itselleen helpoksi. Oma osaaminen koettiin nykyisellä tasollaan riittämättömäksi toteuttamaan osatyökykyisten asiakkaiden palveluohjausta. Puutteellisesta osaamisesta johtuen osatyökykyisten asiakkaiden palveluprosessien hoitamista ei koeta mielekkääksi, mutta tulosten perusteella suuri osa vastaajista hoitaisi näitä, mikäli osaaminen olisi vahvempaa.
Asiakkuuden vahva alku ja henkilöstön riittävä työkykyosaaminen sekä oikein tehty palvelutarvearviointi nousivat esiin tutkimuksen tuloksissa. Tärkeäksi koettiin osatyökykyisyyden tunnistaminen asiakkuuden alkuvaiheessa, jotta voitaisiin mahdollistaa oikeat palvelut oikeaan aikaan ja ehkäistäisiin ns. passiivisen asiakkuuden pitkittyminen. Vastaajien keskuudessa oltiin valmiita lisäämään ja vahvistamaan omaa osaamista osatyökykyisten asiakkaiden palveluprosessien hoitamiseen liittyen. Tietoa oltiin valmiita hankkimaan ennen kaikkea henkilöstökoulutusten sekä käytännön työtehtävien myötä. Myös henkilökohtaista opastusta ja ohjeistusta sekä lyhytkoulutuksia aiheeseen liittyen toivottiin. Erityisesti tukea toivottiin osatyökykyisyyden määrittelyyn ja työkyvyn arviointiin, palveluvalikoimaan sekä eri työkykyetuuksiin liittyen.
Tulosten hyödyntäminen ja kehittämisehdotukset
TE-palvelut ovat säännöllisesti uudistusten alla ja tuleville vuosille on jälleen suunnitteilla isoja muutoksia. Pohjanmaan TE-toimistolla toteutettiin organisaatiomuutos vuoden 2021 syksyllä. Valtakunnallisesti vuoden 2022 keväällä siirrytään pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin ja vuonna 2024 on tarkoitus siirtää TE-palvelut kuntien hoidettavaksi. Lisäksi osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi tavoitteena on luoda Suomeen systemaattinen ja tavoitteellinen välityömarkkinatoimija, Työkanava Oy (TEM 2021). Osatyökykyisten ohjaaminen Työkanava Oy:n palvelukseen tapahtuu jatkossakin TE-palveluiden kautta. Tämä edellyttää osaamisen kehittämistä osatyökykyisten palveluohjauksessa. (HE 198/2021) Isot valtakunnalliset muutokset vaativat osaamisen kehittämistä myös paikallisesti ja tarjoavat toisaalta mahdollisuuden alueellisen toiminnan kehittämiseen. Uudistusten myötä on varmistettava, että TE-palveluista löytyy riittävästi osaamista myös osatyökykyisten asiakkaiden palveluohjauksen hyvään hoitamiseen ja asiakkailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada palvelua ja päästä palveluihin sekä osallisiksi työmarkkinoille.
Ittosen opinnäytetyön tulosten myötä esiin nousi kehittämisehdotuksia, joita voidaan riittävän suunnittelun myötä viedä käytäntöön Pohjanmaan TE-toimistossa. Alkupalveluiden osalta on varmistettava riittävien henkilöstöresurssien ohella riittävä työkykyosaaminen ja sen myötä turvattava asiakaslähtöinen palveluohjaus. On tärkeää, että asiakkuuden alkuvaiheessa on saatavilla riittävää osaamista työkyvyn ja palvelutarpeen arviointiin liittyen, että asiakkaiden tilanteet eivät ehdi vaikeutua ja työttömyys pitkittyä. Koko henkilöstön osalta tulee varmistaa, että osatyökykyisyyden tunnistamiseen ja työkyvyn ja palvelutarpeen arviointiin liittyvä osaaminen on riittävää. Tähän voidaan laatia ohjeistusta sekä järjestää koulutusta. Koulutusta ja perehdytystä voidaan järjestää myös palveluohjaukseen ja -valikoimaan liittyen.
On lisäksi varmistettava, että osaaminen jakautuu tasaisesti eri toimintayksiköiden kesken siten, että asiantuntemusta on tarjolla asiakkuuden kaikissa eri vaiheissa. Myös palveluiden keskittäminen asiantuntevalle ja työkykyasioihin erikoistuneelle tiimille voi turvata tarkoituksenmukaisen palveluohjauksen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että asenteet osatyökykyisten asiakkaiden palvelemiseen liittyen ovat pääosin myönteisiä ja prosessien sujuva sekä mielekäs hoitaminen on lähinnä kiinni henkilöstön osaamisesta.
