PK-yritysten TKI-polku -hanke
Vaasan ammattikorkeakoulun koordinoima PK-yritysten TKI-polku -hanke (Vaasan ammattikorkeakoulu, 2025) tukee Länsi-Rannikon alueen pk-yrityksiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Hankkeen tavoitteena on madaltaa yritysten kynnystä TKI-toimintaan ja ulkopuolisen rahoituksen hakuun sekä edistää alueellista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja muiden TKI-toimijoiden kanssa. Yhtenä hankkeen tavoitteena on myös tuoda opiskelijoita osaksi aitoja TKI-prosesseja, ei vain seuraajina, vaan ihan aktiivisina kehittäjinä.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Vaasan, Centrian ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa. Käytännössä hanke järjestää yrityksille suunnattuja noin viiden kuukauden pituisia TKI-polkuja, jotka sisältävät hybriditilaisuuksia TKI-toiminnasta, digitalisaatiosta, kiertotaloudesta ja rahoituksesta sekä teematyöpajoja yritysten tarpeiden mukaan. Ensimmäinen TKI-Polku oli viime syksynä, toinen polku käynnistyi toukokuun alussa.
Toukokuussa 2025 käynnistyi jälkimmäiseen polkuun kuuluvana osana tämä pelillistämishanke, jossa viisi toisen vuosikurssin IT-alan kansainvälistä insinööriopiskelijaa aloitti pelillistetyn koulutussovelluksen kehittämisprojektin. Sovelluksen tarkoitus on toimia alustana eri teemojen koulutuksille: aihealueita ovat muun muassa ESG, kestävä kehitys, digitalisaatio, tekoäly, tietoturva, brändäys ja lean-ajattelu. Ensi syksyn pilottivaiheessa sovelluksen käyttäjiä ovat hankkeessa työskentelevät opettajat eri teemoihin liittyvissä yrityssparrauksissa. Tulevaisuudessa sovellusta voisivat hyödyntää myös yritykset omiin koulutustarpeisiinsa.
Pelillistäminen yritysten koulutuksessa
Pelillistäminen tarkoittaa pelisuunnitteluelementtien, kuten pisteiden, tasojen, tunnustusten merkkien ja tulostaulukoiden, käyttöä ei-pelillisissä yhteyksissä, esimerkiksi koulutuksessa. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista oppimisprosessiin. Pelillistämisen avulla pyritään tekemään oppimisesta hauskempaa ja palkitsevampaa, mikä voi johtaa parempiin oppimistuloksiin. (Dicheva ja muut, 2015).
Yritysmaailmassa pelillistämisen mahdollisuudet ovat nousseet viime vuosina keskiöön, sillä niiden nähdään lisäävän työntekijöiden motivaatiota, oppimishalua sekä sitoutumista jatkuvaan kehitykseen. Erityisesti pk-yrityksille, joiden resurssit henkilöstökoulutukseen voivat olla rajalliset, pelillistämisen tarjoamat kustannustehokkaat ja käyttäjälähtöiset ratkaisut voivat tarjota mielenkiintoisen vaihtoehdon.
Tutkimusten mukaan pelillistetyt oppimisympäristöt voivat parantaa oppimistuloksia, tukea osallistujien pitkäjänteisyyttä ja edistää työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Esimerkiksi Sailer ja muut (2017) havaitsivat tutkimuksessaan, että pelillistämisen elementit, kuten tulostaulukot ja suorituskykyluokat, voivat lisätä oppijoiden sisäistä motivaatiota ja sitoutumista oppimisprosessiin. Tutkimus kuitenkin korosti, että pelkkä pelillistäminen ei itsessään ole tehokasta, vaan tietyt pelisuunnitteluelementit vaikuttavat merkittävästi psykologisten tarpeiden tyydyttämiseen, esimerkiksi kompetenssin (kyvykkyyden tunteen) tarpeeseen. Dicheva ja muut (2015) puolestaan korostavat, että pelillistäminen voi tehdä oppimisesta mielekkäämpää ja houkuttelevampaa, mikä on erityisen tärkeää aikuiskoulutuksessa ja yritysvalmennuksessa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ilman huolellista suunnittelua ja toteutusta. Yleisimmät suunnittelun elementit pelillistämisessä ovat näkyvä status, eli pelaajalle annetaan mahdollisuus nähdä oma edistymisensä ja saavutuksensa, sosiaalinen sitoutuminen, esimerkiksi tiimityö ja kilpailu, valinnanvapaus, eli pelaajalle annetaan mahdollisuus tehdä valintoja ja vaikuttaa oppimisprosessiin sekä lisäksi epäonnistumisen vapaus ja nopea palaute. Sailer ja muut (2017) ehdottavat em. pelillistämisen eri elementtien vaikutusten tutkimista työelämälähtöisissä pelillistämistilanteissa.
Sovelluskehityksen tavoitteet ja lähtökohta
Projektin tavoitteena on tutkia käytännössä, millainen merkitys pelillistämisellä ja eri elementeillä voi olla koulutuksen tehostamisessa ja opiskeltavien asioiden sisäistämisessä erityisesti pk-yritysten kontekstissa. Jotta aihetta voidaan tutkia, täytyy kehittää sovellus, jota voidaan koulutuksissa pilotoida. Sovelluskehitys taas tarjoaa opiskelijoille aidon kokemuksen ketterästä ohjelmistokehityksestä asiakaslähtöisessä ympäristössä.
Sovelluksen keskeisimpiä tavoitteita on tarjota eri teemoihin kohdennettuja koulutuspolkuja, jotka sisältävät pelillisiä elementtejä. Toinen tavoite on toteuttaa teknisesti joustava sovellus, joka on helposti laajennettavissa eri koulutussisältöjen tarpeisiin.
Markkinakatsaus
Projekti käynnistyi toukokuun alussa, ja sen ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat toteuttivat markkinakatsauksen pelillistämistyökaluista ja -sovelluksista. Tavoitteena oli selvittää, millaisia ratkaisuja on jo tarjolla, mitä ominaisuuksia niissä korostetaan, ja mitkä niistä voisivat toimia esikuvina tai inspiraationa omaan sovelluskehitykseen.
Yksi tarkastelluista esimerkeistä oli Jotform (2025), joka tarjoaa käyttäjäystävällisen ympäristön oppimissisällön ja kyselyjen rakentamiseen ilman koodia. Lisäksi opiskelijat tutkivat tunnettuja oppimisalustoja kuten Duolingo (2025), joiden pelillistämiselementit ovat tehokkaita erityisesti motivaation ja sitoutumisen näkökulmasta. Näitä elementtejä on esitelty kuvassa 1.
Katsauksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole vain kopioida valmiita ratkaisuja, vaan poimia niiden parhaat piirteet ja kehittää niistä yhdistelmä, joka toimii juuri meidän oppimisympäristömme ja kohderyhmämme tarpeisiin. Tärkeää on myös huomioida, että kehitettävä sovellus mahdollistaa sisällön muokattavuuden, lokalisoinnin ja laajennettavuuden eri oppimisteemoihin.
Projektin alkuvaiheen suunnittelu ja eteneminen
Projektin alkuvaiheessa opiskelijat aloittivat suunnittelutyön Miro-työkalulla, joka mahdollistaa visuaalisen yhteiskehittämisen. Esimerkiksi kuva 2 esittää, mitä ominaisuuksia järjestelmän admin-käyttäjä voi käyttää, kuten esimerkiksi käyttäjien hallintaa, oppimissisältöjen rakentamista, suoritusten seurantaa sekä pisteytyksen ja tunnustusten määrittelyä.
Miroon on suunniteltu myös alustavia wireframeja, eli käyttöliittymäluonnoksia. Koulutussovelluksen yksittäisen koulutusmoduulin luonnos on esitetty kuvassa 3. Näiden avulla projektissa on helppo keskustella sovelluksen toiminnallisuuksista, navigaatiosta ja käyttäjäkokemuksesta. Yleisesti on todettu, että yksi kuva on parempi kuin tuhat sanaa, ja tämä pätee myös sovelluskehityksessä. Kun on jotain konkretiaa, on paljon helpompi ymmärtää mitä on ajateltu ja keskustella aiheesta.
Miroon tehtyjen suunnitelmaehdotusten avulla koko projektitiimi saa yhteisen käsityksen sovelluksen tavoitteista ja toiminnallisuuksista. Opiskelijat ovat koonneet myös alustavan teknologiapuun, joka näkyy kuvassa 4. Siihen on koostettu ohjelmistokehityksessä käytettävien teknologioiden, työkalujen ja kirjastojen roolia ja keskinäisiä suhteita. Tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä välineitä tarvitaan sovelluksen rakentamiseen, testaamiseen, dokumentointiin, julkaisemiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.
Projekti jatkuu kesän ajan siten, että oppilastiimi työskentelee viikolla itsenäisesti pitäen tarvittaessa online-palavereita keskenään ja säännöllisiä aamutapaamisia. Opettajat tapaavat opiskelijatiimin noin kerran viikossa, jolloin käydään läpi menneellä viikolla tehdyt asiat ja mahdolliset ongelmakohdat ja sovitaan seuraavan viikon töistä. Opiskelijat ovat keskenään sopineet työnjaosta tiimin sisällä, ja kukin opiskelija on saanut halutessaan keskittyä siihen osaan sovelluskehitystyötä, jonka on kokenut itselle kiinnostavimmaksi. Olemme havainneet tiimin toimivan hyvin ja työnjako tuntuu onnistuneelta. Tämä lisää myös opiskelijoiden työmotivaatioita, koska mahdollisuus itse määritellä oma ”toimenkuvansa” projektin sisällä tyydyttää yksilön autonomian tarvetta mikä puolestaan lisää itsemääräämisteorian mukaan motivaatiota (Deci & Ryan, 2000).
Lopuksi
Tämän TKI-polku-hankkeen kesäprojektin tavoitteena on siis osoittaa, että pelillistetyt ratkaisut voidaan suunnitella myös pk-yrityksiä ja heidän tarpeitaan ajatellen. Tätäkin tärkeämpää on osoittaa, että integroimalla opiskelijoita hankkeeseen voidaan tarjota merkityksellisiä oppimiskokemuksia kaikille, niin opiskelijoille, opettajille kuin yritysten edustajille. Me opettajat (Anna-Kaisa Saari, Lotta Saarikoski) olemme ainakin jo oppineet huimasti uutta opiskelijoilta!
