Valtakunnallisten tutkimusten tulokset tuovat esiin, että ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämistä edistää sairauksien ennalta ehkäisyn, hyvän hoidon ja ravitsemuksen lisäksi myös liikunnallisen ja muun aktiivisuuden tukeminen, toimintakykyongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen sekä elinympäristön muokkaaminen toimintakykyä tukevaksi (THL, 2023; Pajala, 2012). Hyvinvointia voidaan huomioida ja parantaa puuttumalla muistiongelmiin ajoissa tukemalla sosiaalista, psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä (STM, 2020).
Muistelua musiikin ja kuvien avulla
Muistelu on yksi toimintakykyä tukeva muoto, johon jokainen voi osallistua (Pajala, 2012). Se antaa mahdollisuuden tarkastella elettyä elämää, käsitystä itsestä ja identiteetistä. Muistelua voidaan pitää voimavaraisena toimintakyvyn tukimuotona (Mieli ry, 2021). Tuttu musiikki menneiltä vuosilta, kuvat tai esineet voivat herätellä muistoja ja niitä voi tietoisesti käyttää muistelun aktivoimiseen yksilöhetkinä tai ryhmämuotoisena toimintana (Suomen seniorihoiva, 2017). Muistelutyöksi kutsutaan menetelmää, jossa hyödynnetään tavoitteellisesti muistelua viritteleviä toimintamuotoja kuten musiikkia ja ryhmäkeskusteluita ja tätä voivat toteuttaa erilaiset järjestöt ja organisaatiot järjestämissään ryhmissä (Suomen seniorihoiva, 2017; Hohenthal-Antin, 2009).
Ikääntyneen masennus voi olla vaikeasti tunnistettavissa (THL, 2023). Sen merkit voivat sekoittua iän myötä yleistyvien sairauksien, esimerkiksi muistisairauksien kuten Alzheimerin taudin oireisiin (Pajala, 2012). Masennus tai yksinäisyys eivätkä niiden tuomat vaikutukset kuulu normaaliin vanhenemiseen (Vanhuuspalvelulaki 2012). Iäkkään ihmisen mielenterveyttä tukemalla voidaan vähentää muiden palvelujen tarvetta ja tällä on taloudellisia vaikutuksia (Viertiö, Lukkarinen, Tamminen, Heimonen, Luoma & Solin, 2023).
FinTerveys-tutkimuksen mukaan (2022) yksinäiseksi itsensä kokivat yli 75-vuotiaista miehistä 10 prosenttia ja naisista 13 prosenttia sekä psyykkisesti merkittävän kuormittuneeksi itsensä kokivat yli 75-vuotiaista miehistä 9 prosenttia ja naisista 11 prosenttia. Sosiaalisten verkostojen vahvistaminen ja mielekkään toiminnan tukeminen ehkäisevät tutkimusten mukaan sosiaalista eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä ja tästä esimerkkinä on todettu, että ryhmäohjelmat vahvistavat sosiaalisia verkostoja ja sosiaalista tukea (THL, 2023; Vammaispalvelulaki, 2023).
Tavoitteena VAMK:n tapahtumassa oli järjestää ikäihmisille toimintakykyä ylläpitäviä ja parantavia tuokioita sekä asiakas- että opiskelijalähtöisesti. Tavoitteena oli ryhmätoiminnan avulla luoda yhteyksiä ja ystävyyssuhteita keskustelun kautta ja näin olleen saada lisättyä osallisuutta sekä vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen. Yksinäisyyden tunne voi muodostua myös ajatuksesta, ettei pysty tekemään samoja asioita kuin ennen eikä ole ympärillä yhteisiä muistoja jakavia ihmisiä (Mieli ry,2021).
Tarkoituksena oli tuottaa ryhmätoiminnan tuokioita, joissa yhteisten kokemusten ja ajatusten jakaminen muistelun avulla onnistuu. Tuokiot toteuttivat syventävällä ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen- opintojaksolla olevat kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat. Muistelu-teema valikoitui toiseksi toteuttamistavaksi, koska se on tutkimusten mukaan yksi tärkeä työkalu toimintakyvyn ylläpitämisessä (Pajala, 2012; Seniorihoiva, 2017). Muistelu-teeman ajatuksena oli myös yksinäisyyden tunteeseen vaikuttaminen, kun voisi jakaa samanlaisia muistoja ja ajatuksia samoilta aikakausilta ja elämänvaiheilta. Sosionomiopiskelijat valikoivat musiikkia eri vuosikymmeniltä ja eri teemoista sekä ohjasivat ja kannattelivat keskustelua.
Tavoitteena oli lisätä ikäihmisten toimintakykyä ja ennalta ehkäistä sitä liikunnan avulla. Liikunta ja siinä ohjaaminen on yksi toimintakyvyn ylläpitämistä työkaluista (Pajala, 2012). Liikuntaohjeistuksissa huomioitiin apuvälineiden käyttäminen, ikä, ympäristö sekä siihen liittyvät turvallisuustekijät. Näitä ovat esimerkiksi iän tuomat vaikutukset tasapainon hallintaan (Pajala, 2012). Koska liikunta lisää aivojen ja hermoston toimintaa ja näin ollen keskittymiskykyä, valikoitui tuolijumpan pitäminen toiseksi pidettäväksi tuokioksi ja se päätettiin pitää ensin. Tuolijumppa valikoitui myös siksi, että saataisiin toimintakykyä edesauttavaa ryhmätoimintaa, koska useiden tutkimusten mukaan on todettu heikentyneen toimintakyvyn olevan riski kaatumiseen ja kaatumiset ja niiden aiheuttamat vammat ovat suoraan yhteydessä yksinäisyyteen ja eristäytymiseen (Pajala, 2012; UKK-instituutti, 2023).
Ikäihmiset toivoivat lisää tapahtumia
Tapahtumaa mainostettiin paikallislehdissä, Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalisessa mediassa, Vaasan kaupungin toimipisteissä ja sosiaalisessa mediassa sekä yhdistysten toimipisteissä ja heidän kauttaan sähköpostitse. Kuljetuksia paikan päälle hoiti Vaasan kaupungin järjestämät ikäihmisten kuljetuspalvelut ja mainoksissa tuotiin esiin paikallisliikenteen reitit ja aikataulut.
Vierailijoita tuli paikan päälle noin 100 henkilöä. Paikalla oli myös järjestötori ja erilaisia järjestöjen edustajia oli yli 20 paikalla. He jakoivat informaatiota omasta toiminnastaan. Ensimmäiseen sosionomiopiskelijoiden toteuttamaan lähituokioon osallistui 21 osallistujaa ja toiseen 22 osallistujaa. Tuokioiden jälkeen kerättiin palautetta kaikilta osallistujilta suullisesti ja palaute kirjattiin ylös. Palautteessa kysyttiin valmiita kysymyksiä ja myös avoimelle keskustelulle oli varattuna aikaa.
Ikäihmiset toivoivat, että keskustelu-, tuolijumppa- ja muistelutapahtumia olisi enemmän. Kehitysideana toivottiin seuraavaksi kerraksi mahdollisuutta nähdä tanssia musiikin aikana tai mahdollisuutta tanssia itse. Parhain palaute muistelusta oli, kun 98-vuotias rouva lähti paikalta ilman rollaattoria ja sanoi, että ei olisi muistanut tätä, kun tuli niin voimaantunut olo. Hän kertoi, että yhteenkuuluvuuden tunne ja jaetut kokemukset vaikuttivat syvästi. Tuolijumppaliikkeitä arvioitiin myös mahdollisiksi toteuttaa kotona omatoimisesti. Osa epäili, ettei yksin tule liikuttua ja tarvitsisivat jatkossakin ryhmätoimintana toteutettua liikuntaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi, mutta myös yksinäisyyden tunteen vähentämiseksi. Kehittämiskohteena tuotiin esiin, että tapahtuma pitäisi järjestää säännöllisesti. Opiskelijapalautteessa tuotiin esiin, että parasta oli vuorovaikutus ja käytännössä toimiminen sekä työelämän kanssa toteutettava etäohjaus. Vaasassa vietetään Armas-festivaalia 18.–31.3.2024. Kahden viikon aikana järjestetään ikääntyneille suunnattua ohjelmaa, joka keskittyy kulttuuriin ja hyvinvointiin. Armaksen missioina ovat nyt vuonna 2024 ikääntyneiden äänen tuominen esiin, oman näköinen vanhuus ja iloinen ja energinen festivaali.
