Missä viesti lymyää?

1990-luvulla puhuttiin tiedon räjähdyksestä ja infoähkystä. Toisenlainen vallankumous alkoi jo 2010-luvulla, ja tänään kun toiselta kysyy ”saitko viestini?”, on lukuisia kanavia, mistä sitä lähdetään etsimään. Kolmisenkymmentä vuotta sitten se ainoa paikka oli sähköposti, johon sai modeemin käynnistyttyä yhteyden myös kotitietokoneelta! Usein pettymys oli suuri, kun kirjautumisen jälkeen teksti ”you have no new messages” ilmestyi näkyviin.

TEKSTI | Pia Liedes
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110689603

Tiedon tulvaa ja tietoähkyä seurasi kanavien räjähdys. Pystyykö henkilö tai yritys seuraamaan ja päivittämään kaikkia muodissa olevia kanavia, kun pelkkä sähköposti vie useamman tunnin työpäivästä?  

Uskomattoman sinnikkäästi käytössä säilyvät ikivanhat kanavat, kuten ilmoitustaulu. Kun jokin kanava tavoittaa edes jonkin verran, ei siitä herkästi luovuta. Postilaatikko täyttyy suoramainonnasta. On vaikea keksiä kanavaa, joka olisi poistunut käytöstä – teleksi eli kaukokirjoitin toki väistyi faksin tultua konttoreihin. Faksikin kuulostaa jo antiikkiselta, mutta koronan myötä joissakin terveyskeskuksissa faksi kaivettiin esiin, koska sillä sai näppärästi lähetteen eteenpäin. 

Korona sai myös viranomaiset ottamaan vanhat välineet käyttöön: kansalaisille lähetettiin koronakirje ja joissakin kunnissa ikäihmisiltä tiedusteltiin avun tarvetta puhelinsoitolla. Myös vanha kunnon tekstiviesti saavutti jokaisen, kun historiallinen Uudenmaan sulkeminen oli edessä. Kriisiviestinnässä on saatava tieto nopeasti kaikille, ymmärrettävässä muodossa ja epidemiatilanteessa vielä argumentoitua siten, että vastaanottajien toimintaan saadaan vaikutettua. Vaikka koronavalistukseen ei voinut olla törmäämättä, on kriisissä varmistettava, että tieto saavuttaa myös ne, jotka eivät sähköisiä kanavia käytä. (Piehl & Tillilä 2020.) 

Sekä liiketalous- että sosiaali- ja terveysalalla asiakaspalvelua on siirretty luukuilta ja puhelimesta verkkoon, joten tekstitaidot ovat suuressa arvossa. 

Suomalaiset työnantajat ja työntekijät arvioivat eri tavalla tulevaisuuden osaamisalueet vuonna 2016. Työntekijät arvioivat IT- ja digiosaamisen sekä ammattiosaamisen tulevaisuudessa tärkeimmiksi osaamisalueiksi, mutta työnantajien odotukset kohdistuivatkin etenkin hyviin vuorovaikutustaitoihin. Moniosaajuus, muutosvalmius ja joustavuus olivat ominaisuuksia, joista oltiin yhtä mieltä. (Suomalaisen työn liitto 2016.) 

Jo kymmenisen vuotta sitten VAMK sai palautetta työharjoittelijasta, jolle haastavimpia tehtäviä oli ollut pöydän varaaminen ravintolasta työporukalle, koska sitä varten piti soittaa puhelimella ja puhua vieraan ihmisen kanssa. Silloin oli pohdinnan paikka; pitäisikö puhelinviestintää ryhtyä harjoittelemaan opinnoissa.  

Kun uusmedia oli vielä uusi media, syntyi uusia ammatteja, kuten ”sisällöntuottaja” ja ”digimarkkinoija”.  Tekoäly oppi kirjoittamaan; google voi kääntää ja chattibotti vastata asiakkaalle. Robotti ei ole vienyt toimittajan töitä, vaikka jo neljä vuotta sitten vaasalainen lehti ”rekrytoi” Rosalinda-robotin urheilutoimitukseensa. Sekä liiketalous- että sosiaali- ja terveysalalla asiakaspalvelua on siirretty luukuilta ja puhelimesta verkkoon, joten tekstitaidot ovat suuressa arvossa. Kirjoitustaidosta on tulossa entistä tärkeämpi valintakriteeri rekrytoinnissa. ”Huonon kirjoittajan muukin osaaminen tulkitaan helposti keskinkertaiseksi.” (Kupila 2018.) 

Lähteet
  • Kupila, P. 2017. Hyvä kirjoitustaito on myyntivaltti. Talouselämä.

  • Piehl, A. & Tillilä, U. 2020. Viestintä on tärkeä osa kriisinhallintaa. Kielikello 2/2020. Viitattu 23.10.2020. https://www.kielikello.fi/-/viestinta-on-tarkea-osa-kriisinhallintaa

  • Suomalaisen työn liitto 2016. Työnantajilla ja työntekijöillä poikkeavat näkemykset tulevaisuuden työstä, työnantajista sekä työntekijöiden ominaisuuksista ja taidoista. Viitattu 28.10.2020. https://suomalainentyo.fi/2016/07/12/tulevaisuuden-supertyontekijalta-odotetaan-monipuolista-osaamista-tyonantajilta-vastuullisuutta-ja-eettisyytta/

Aiheeseen liittyvää