Kaupunki oppimisympäristönä yrittäjyyden opetuksessa

TEKSTI | Margit Mannila
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032425015

Oppimisympäristöt

Kaupungin keskusta-alueen käyttäminen yrittäjyyden oppimisympäristönä opetuksessa on herättänyt mielenkiintoni. Kykeneekö opiskelija ymmärtämään yrityksen sijaintipäätöksen merkityksen paremmin, kun hän tarkastelee asiaa jalkautumalla sijaintipaikalle ja tutkimalla yrityksen asiakasvirtoja? Oppimistavoitteena on, että opiskelija käsittää perusasiat yrityksen sijainnin valintaperusteista ja merkitysestä liiketoiminnan näkökulmasta. Uudet tulokulmat varsin teoreettiseen liiketalouden opettamiseen ovat tervetulleita, kuten Nisula ja Pekkola (2019, 2547) huomauttavat. Liiketalouden opiskelijat tarvitsevat kokonaisvaltaista ymmärrystä liiketoiminnasta ja parhaiten laaja-alainen ymmärrys kehittyy, kun uskaltaudutaan pois kaavamaisista toteutustavoista.

Kiinnostus oppimisympäristöihin on ollut kasvusuunnassa viime vuosina, eikä vähiten siksi, että tätä käsitettä ja sen merkitystä haastetaan jatkuvasti samalla kun uusia digitaalisia oppimisympäristöjä syntyy kiihtyvällä vauhdilla. Tyypillisesti oppimisympäristö -käsitteellä kuvataan erilaisia suunniteltuja paikkoja, tiloja, yhteisöjä tai toimintatapoja, joiden ajatellaan tukevan tai edistävän oppimista. Perinteinen luokkatila on helposti hahmotettava ja ymmärrettävä oppimisympäristö. Digitaalinen tai verkko-oppimisympäristö jo vähän haastavampi. Käytännössä kehitys on yleensä pääsääntöisesti huomattavan hidasta. (Mannila 2021). Esimerkiksi Quinsee & Bullimore (2011, 275) ovat tutkineet virtuaalisten tekniikoiden hyödyntämistä oppimisympäristönä. Kiinnostusta on aihepiiriin liittyen ollut nykyhetkestä tarkasteltuna jo noin 20 vuoden ajan. Käytännössä muutoksia tapahtuu yleensä vasta siinä tilanteessa, kun on aivan pakko. Juuri näin kävi opetusmenetelmille ja erilaisten digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiselle, kun keväällä 2020 COVID19-pandemia rantautui Kiinasta Suomeen ja maailmalle. Oli pakon edessä ryhdyttävä puheista käytäntöön. Opetustavan nopea muutos kuormitti opetushenkilökuntaa, sillä teknologian haltuunotto ei välttämättä ollut kaikille helppoa. (Kainulainen 2021.) Digiloikka tapahtui myös muilla aloilla, kuten esimerkiksi lääkäripalvelujen tarjonnassa (Ikonen & Reponen 2021).

Virtuaalisuuteen liittyy pelillisyys. Opetuksen pelillistämistä on kehitetty myös pitkään. Esimerkiksi Laakso (2012) on kehittänyt vuodesta 2004 lähtien prosessia, jossa oppilaat luovat itse maailman jossa he sitten pelaavat. Laakso on hyödyntänyt niin korttipelejä, verkkopelejä, lautapelejä, kuin minilarppia. Roolin suojissa on turvallisempaa myös epäonnistua.

Kaupunki oppimisympäristönä on kiinnostanut itsenäni jo jonkin aikaa. Kaupunki oppimisympäristönä on saanut kiinnostusta myös maailmalla. Esimerkiksi Hammad & Ludolow (2016) ovat tutkineet aihetta ja ehdottaneet oppimisympäristöksi älykkään kaupunkihallinnon kontekstia. Vastaavasti Gökçe, Esin, Nurdan, & Ayse (2013, 105) tarkastelevat nuorille suunnattuja kulttuuriperintöohjelmia kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on paremman ymmärryksen lisääminen kulttuurista ja kulttuuriomaisuuden säilyttämisestä sekä entisöinnistä. Lisäksi tavoitteena on tietoisuuden lisääminen kulttuuriperinnön edistämisestä nuorten keskuudessa. Kaupunkia oppimisympäristönä myös käsittelevät Valkendorff & Ruutiainen (2019) toimittamassaan teoksessaan Kouluna koko kaupunki. Opas maahanmuuttajien perusopetuksen toteuttamiseen. Kun kouluna on koko kaupunki, tarvitaan siihen resursseja tavanomaista enemmän, koska oppilaitoksen ulkopuolella toimimisessa on aina omat haasteensa. Haasteita tulee esimerkiksi opiskelijoiden sitoutumisessa. (Ruutiainen & Valkendorff 2019, 82–83). Arviointi on myös haasteellista tällaisissa case-tyyppisissä tilanteissa. Kuten myös Ruutiainen ja Valkendorff (2019, 84) huomauttavat, on opettajalla työssään vapauksia, mutta työtä, etenkin arviointia ohjaavat normit ja sääntely. Tästä syystä tällaisesta tehtävästä lienee perusteltua laatia hyväksyttävän tason kriteerit ja arvioida se sitten asteikolla hyväksytty/hylätty.

Yrityksen sijainti – Kaupunki oppimisympäristönä

Tavoitteeni on hyödyntää kaupunkia oppimisympäristönä yrittäjyyden kurssilla, kun opetan yrityksen sijaintiin liittyvää tematiikka. Von Thünen maankäyttömalli auttaa jäsentämään yritysten sijaintia suhteessa asiakkaisiin, heidän työpaikkoihinsa ja asumisalueisiin.  (Mannila 2008 & 2015.) Pyrkimykseni on elävöittää sijaintiteoriaa käytännön harjoituksen avulla, jossa opiskelijat tarkastelevat valitsemaansa yritystä ja analysoivat sen asiakasvirtaa. Kokemus on osoittanut, että teoria ymmärretään, ja se jää paremmin mieleen, kun sitä on mahdollisuus soveltaa käytäntöön.

Opiskelija todennäköisesti hyötyy toimiessaan avoimessa oppimisympäristössä, sillä se tarjoaa laajentaa oppimisyhteisöä oppilaitoksen ulkopuolelle ja tukee luovuutta. Se myös lisää opiskelijan vastuullisuuttaa, kannustaa itse tekemiseen, ohjaa havaitsemaan mahdollisuuksia ja toisaalta tukee riskin ottamiseen sekä tavoitteelliseen työskentelyyn. (Ahvenharju & Tukkimäki-Hildén 2011, 151.)

Lähteet
  • Ahvenharju, A. & Tukkimäki-Hildén, P. 2011. Vaihtelevat oppimisympäristöt onnistuneen yrittäjyyskasvatuksen tukena. 145–158. Teoksessa Rytkölä, T., Ruskovaara, E. & Järvinen, M.R. (Toim.) 2011. Yrittäjyyskasvatus perus- ja toisella asteella – näkökulmia pedagogiikan kehittämiseen. Viitattu 24.3.2022. https://opinkirjo.fi/wp-content/uploads/2018/12/yrittajyyskasvatus_perus_ja_toisella_asteella.pdf

  • Gökçe, S, Esin, A., Nurdan, A.C. & Ayse, E.K. 2013. Exploring the Role of the City as a Learning Environment for Heritage Education. METU JFA 30(2) 105–135. Viitattu 24.3.2022. https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED611935.pdf

  • Hammad, R. & Ludlow, D. 2016. Toward a smart learning environment for smart city governance. UCC’16: ‘proceedings of the 9th International Conference of Utility and Could Computing. 185—190. Viitattu 24.3.2022. https://doi.org/10.1145/2996890.3007859

  • Ikonen, T. & Reponen, J. 2021. Pakotettu digiloikka. Duodecim 137(12), 1245–1247. Viitattu 21.3.2022. https://www.duodecimlehti.fi/duo16275

  • Kainulainen, J. 2021. Digiloikka kuormitti yliopiston lehtoreita: opetus ja tutkimus kärsivät – nyt Itä-Suomen yliopisto palkkaa opiskelijoita apuopettajiksi. Yle.fi. Viitattu 21.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12034611

  • Laakso, M. 2012. Pelillisyys oppimisympäristönä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Kieliverkosto.fi. Viitattu 24.3.2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201211122933

  • Mannila, M. 2021. Muuttuvat oppimisympäristöt. Energiaa-verkkolehti. Vaasan ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.3.2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101192124

  • Mannila, M. 2008. Von Thünen Model for Use of Land. Viitattu 21.3.2022. http://tutkimu.blogspot.fi/2008/03/von-thnen-model-for-use-of-land.html

  • Mannila, M. 2015. Von Thünen Model for Use of Land II. Perheyrittäjyys. Viitattu 21.3.2022. http://tutkimu.blogspot.fi/2015/03/von-thunen-model-for-use-of-land-ii.html

  • Nisula, K. & Pekkola, S. 2019. ERP based business learning environment as a boundary infrastructure in business learning. Education and Information Technologies 24(2547–2566). Viitattu 24.3.2022. https://doi.org/10.1007/s10639-019-09889-0

  • Quinsee, S. & Bullimore, A. 2011. Creating the strategic learning environment at City University London. Campus-Wide Information Systems, 28(4), 275–288. Viitattu 24.3.2022. https://doi.org/10.1108/10650741111162743

  • Ruutiainen, P. & Valkendorff, T. 2019. Kouluna koko kaupunki – Mitä tulee huomioida? Teoksessa Valkendorff, T. & Ruutiainen, P. (Toim.) 2019. Kouluna koko kaupunki. Opas maahanmuuttajien perusopetuksen toteuttamiseen. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja 93. Viitattu 24.3.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002185774

Aiheeseen liittyvää