Viime kuukausien aikana on mediassa käyty paljon keskustelua yrittäjän eläkelain muuttamisesta ja etenkin työtulon määrittämisestä. Suomen hallitus on esittänyt yrittäjän eläkelain muuttamista 1.1.2023 alkaen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022). Edellä mainitun muutoksen tavoitteeksi on kirjattu yrittäjien eläketurvan parantaminen sekä yrittäjän eläkelain toimeenpano.
Yrittäjät rahoittavat eläkkeensä itse, käytännössä omalla yritystoiminnalla. YEL-vakuutusmaksun suuruuteen vaikuttaa vahvistettu YEL-työtulo, josta vuonna 2022 YEL-vakuutusmaksu on alle 53-vuotiaalla ja 63–67 vuotiaalla yrittäjällä 24,1 prosenttia ja 53–62-vuotiaalla 25,6 prosenttia. Aloittavat yrittäjät saavat ensimmäisten 48 kuukauden aikana 22 prosentin suuruisen vakuutusmaksualennuksen YEL-vakuutusmaksuista. (Eläketurvakeskus [21.10.2022]a).
Nykyisellään järjestelmä toimii siten, että maksetut YEL-maksut vähennettynä hoitokuluilla, käytetään kyseisen vuoden eläkkeisiin, jotka ovat jo maksussa. Yrittäjien eläkemaksuista ei ole kertynyt rahastoja, vaan puuttuvan osan maksaa Suomen valtio. (Eläketurvakeskus [21.10.2022]). On sanomattakin selvää, että väestön ikääntyessä edellä mainitulla tavalla kerätyt varat eivät riitä, vaan Suomen valtio on viimeisten vuosien aikana joutunut ottamaan osaa suurenevalla osuudella maksussa oleviin YEL-eläkkeisiin.
Lähtökohtaisesti YEL-järjestelmä on rakennettu eri tavalla kuin esimerkiksi TYEL-järjestelmä. TYEL-eläkejärjestelmässä kerätään eläkemaksuja työntekijöiltä ja työnantajilta (Eläketurvakeskus [21.10.2022]b). Näistä varoista osa rahastoidaan ja sijoitetaan vastuullisesti. Maksussa olevat eläkkeet rahoitetaan pääosin työntekijöiltä ja työnantajilta kerätyillä eläkemaksuilla, sijoitustoiminnan tuotoilla, valtion osuuksilla ja Työllisyysrahaston työeläkejärjestelmään maksamilla osuuksilla.
YEL-järjestelmä pitäisi uudistaa
Herääkin kysymys, miksei YEL-järjestelmää haluta muuttaa siten, että osa kerätyistä eläkemaksuista rahastoitaisiin ja sitä kautta sijoitettaisiin? Työtulon tarkempi määrittäminen ja nostaminen voi lyhyellä tähtäimellä parantaa hetkellisesti eläkkeisiin käytettävien varojen riittävyyttä, mutta jatkossa tämä tarkoittaa myös suurempia maksettavia eläkkeitä. Mitä suurempi työtulo, sitä suuremi eläke. Toisin sanoen, lakiuudistus helpottanee valtion tilannetta hetkellisesti, itse ongelma ei käsitykseni mukaan kuitenkaan häviä mihinkään.
Miten työtulo määritetään?
YEL-työtulo tarkoittaa yrittäjän työpanoksen rahallista arvoa. Tähän saakka yrittäjät ovat saaneet melko itsenäisesti määrittää työtulon määrää, jonka eläkeyhtiö on vahvistanut. Uusi lakimuutos tähtää siihen, että jatkossa eläkeyhtiöt ovat suuremmassa roolissa YEL-työtuloa määritettäessä.
Miten yrittäjän rahallinen työpanos määritetään? Tätä olen useasti miettinyt, itsekin ollessa yrittäjä jo vuodesta 2011. Usein kuulee sanottavan, että työpanoksen rahallinen arvo voidaan määrittää sen mukaan, mitä työntekijälle maksettaisiin, jos hän ottaisi hoitaakseen yrittäjän työtehtävät. Tämä kuulostaa vielä melko helpolta. Jos kuitenkin mietitään tarkemmin yrittäjän työtehtäviä, mitä työtehtävillä tarkoitetaan? Onko kyse siitä työstä, mitä myydään ulos, eli palvelusta, tuotemyynnistä tms., jota varten yritys on perustettu? Entä yrityksen hallinnolliset tehtävät ja erilaiset vastuut, joita pienessäkin yrityksessä riittää? Pitäisikö tämäkin laskea mukaan, vai oletetaanko, että ne hoituvat kuin itsekseen?
Eläketurvakeskuksen laatima uusi YEL-työtulolaskuri
Eläketurvakeskus on laatinut ja julkaissut uuden YEL-työtulolaskurin. Laskurissa kysytään mm. yrityksen liikevaihto ja toimiala. Edellä mainittu työtulolaskuri hyödyntää Tilastokeskukselta saatuja tietoja eri toimialojen mediaanipalkoista ja liikevaihdoista. Laskurin tavoitteena on antaa suositus, jonka tehtävänä on toimia työtulokeskustelun pohjana eläkeyhtiön ja yrittäjän välillä. Tämän lisäksi suosituksessa on 30 prosentin liikkumavara, johon yrittäjä voi asettaa työtulonsa. (Suomen Yrittäjät 2022.)
Taloushallintoalan ammattilaisena en ymmärrä, millä tavoin liikevaihto on relevantti tieto. Tuloslaskelmalla on monta kuluerää, jotka tulisi kattaa liikevaihdolla, eli yksittäisenä tunnuslukuna se ei tässä tilanteessa kerro mitään olennaista, eikä varsinkaan yrittäjän työpanosta. Vaikka edellä mainittiin 30 prosentin liikkumavarasta laskurin antamaan suositukseen, onko se kuitenkaan riittävä? Lisäksi mietin jo sitä yhteydenottojen rumbaa, minkä tämä aiheuttaa työeläkeyhtiöihin. Käsitykseni mukaan kuitenkin työeläkeyhtiöiden tarkoituksena on kuulla asiakasta, ennen kuin uusi mahdollinen työtulo vahvistetaan. Mielenkiinnolla odotan, millä tavoin tämä kuuleminen järjestetään.
Miksi yrittäjäksi ryhdytään?
Yrittäjän näkökulmasta joustavuus ja asioista itse päättäminen ovat niitä seikkoja, jotka saavat ryhtymään yrittäjäksi. Kaikki eivät halua työskennellä työsuhteessa. Tulisiko lähtökohtaisesti kuitenkin olla niin, että yrittäjän tulisi itse saada ohjata omaa yritystoimintaansa ja tehdä päätökset omasta ja yrityksensä tulevaisuudestaan? YEL-maksut ovat merkittävä osa yrityksen kulurakennetta, toisaalta niiden avulla pidetään huolta yrittäjän sosiaaliturvasta ja kasvatetaan eläketurvaa.
Varsin monen pienyrittäjän suusta olen kuullut, että maksetut YEL-vakuutusmaksut verrattuna niistä karttuneeseen eläkkeeseen, koetaan liian suuriksi. Moni yrittäjä turvaakin tulevaisuuttaan erilaisilla vapaaehtoisilla vakuutuksilla ja sijoituksilla. Mm. sijoitusten verotettavasta tulosta ja myyntivoitoista maksetaan veroja, joka lienee Suomen valtion kannalta hyvä asia. Moni pienyrittäjä myös hyväksyy sen, että vapauden ansiosta kenties tulotaso on pienempi tai yksinkertaisesti ei ole varaa parempaan. Tällöin yrittäjän yksilölliseen työpanokseen perustuvaa rahallista arvoa ei taida mikään tilastokeskuksen mediaanipalkka ratkaista. Todennäköisesti mediaanipalkka-arvio on suurempi, kuin mitä yrittäjä on itselleen koskaan palkkaa nostanut. Yrittäjän YEL-vakuutus ja työtulo herättävät paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Vilpittömästi toivon, että YEL-järjestelmä saataisiin uskottavaksi ja tasavertaiseksi TYEL-järjestelmän kanssa. Eläke- ja sosiaaliturva on kuitenkin jokaiselle yrittäjälle tärkeä asia.
