Opintojen alkuun tarvitaan tekoälyn opetusta
Osallistuimme muun muassa työpajaan, jossa ideoitiin ammattikorkeakoulun viestinnän opintojen tehtäviä, joissa tekoälyn hyödyntäminen eri tavoin on mahdollista tai hyödyllistä. Kysymyksiä oli enemmän kuin vastauksia. Työpajassa pohdittiin lisäksi opettajan roolia AMK-opiskelijoiden ohjaamisessa tekoälyn vastuulliseen käyttöön. Tilanteeseen tarvitaan nopeaa reagointia ja runsaasti kannatusta sai ehdotus siitä, että korkeakouluopiskelijoille tarvitaan pakollinen tekoälykurssi opintojen alussa.
Tritonia kouluttaa tiedonhakuun, mutta tekoälyyn perehdyttäminen sopisi ”Opinnot ja tiedonhaku” -opintojaksoon. Aihe sopisi myös korkeakouluopintoihin perehdyttävään verkko-opintojaksoon, jonka opiskelija voisi suorittaa ennen koulun alkamista. Kurssilla perehdyttäisiin muun muassa ammattikorkeakoulujen yhteisiin tekoälysuosituksiin. Tekoälystä puhuttaessa vastuullisuus on asia, jonka merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi. Opiskelija on vastuussa esittämänsä tekstin tai muun sisällön oikeellisuudesta, ja vastuullisuus voisi näkyä kurssin nimessäkin, esimerkiksi ”Vastuullinen tekoälyn käyttö”.
Me opettajat hyötyisimme koulutuksesta, jossa oppisimme hyödyntämään tekoälyä osana opetuksen suunnittelua ja toteutusta sekä ohjaamaan opiskelijoita tekoälyn hyödyntämisessä osana omaa oppimisprosessiaan. Ammattikorkeakoulun opettaja Ulla Kaukola (2023) toteaakin osuvasti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, että ”kyse ei saa olla siitä, kuinka estämme plagioinnin, vaan siitä, kuinka kykenemme opettamaan opiskelijoita hyödyntämään tekoälyn tuomat mahdollisuudet rehellisesti ja arvioimaan heidän suoritustaan.” Osassa ammattikorkeakouluja käytössä ovat digiosaamisen osaamismerkit, kuten ”Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa ja ohjauksessa”.
Kielten ja viestinnän opettajien – kuten kenen tahansa – tehtävänannoissa on pohdittava, onko tarkoitus käyttää tekoälyä sekä miten se ohjeistetaan. Kirjoittamistehtävissä opiskelijan kannattaa ideoida ja viimeisellä tekstiään tekoälyn avulla, ei paniikkikirjoittaa deadline-iltana. Tekoälyllä kirjoitetun tekstin voi tunnistaa kaavamaisuudesta ja sidoksisuuden puutteesta; hypitään asiasta toiseen.
Hyvinä ideoina kirjallisten taitojen opettamisesta jäi mieleen muun muassa pyytää opiskelijaa kirjoittamaan mielipidekirjoitus jostain aiheesta, minkä jälkeen hän pyytäisi samaa Chat GPT -sovellukselta. Seuraavaksi hän vertaisi tekstejä. Opiskelijan voisi myös laittaa analysoimaan kahta tekoälyn avulla laatimaansa tekstiä vaikkapa aiheesta ”Vaasa”; toinen teksteistä voisi olla objektiivinen ja toinen markkinoiva.
Suurin osa päivillä esillä olleista esimerkeistä liittyi kirjalliseen viestintään. Suullisessa viestinnässä tekoälyä oli kokeiltu virtuaalihaastatteluissa. Oulun ammattikorkeakoulussa 360-kameralla kuvattuja videoita ja virtuaalilaseja käytettiin kokous- ja esiintymistaitojen opetuksessa. Kyseessä oli pilotti, josta toivottavasti kuulemme jatkossa lisää.
Tekoälyllä voidaankin nähdä olevan erilaisia rooleja opetuksessa: se voi olla esimerkiksi ideoija, mentori tai sparraaja – niin opettajalle kuin opiskelijallekin. Tulevaisuudessa tekoäly voisi olla myös tukiäly, joka auttaa kehittämään oppimis- ja ongelmanratkaisutaitoja, kuten tekoälytutkimuksen parissa työskentelevä Oulun yliopiston apulaisprofessori Jonna Malmberg toteaa (Puolakanaho, 2023)
