Heidi Sjöblom perehtyi opinnäytetyössään työntekijän perehdytykseen ja tarkemmin perehdytyksen tasalaatuisuuteen sekä yksilöllisyyteen, joiden avulla voidaan saavuttaa parempaa sitoutuneisuutta sekä sitä kautta taloudellisia hyötyjä. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona ja menetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta tutkimuslomakkeen muodossa. Tutkimustulokset osoittivat, että kohdeyrityksessä perehdytys oli pääosin tasalaatuista ja myös yksilöityä. Tutkimustuloksista voitiin todeta myös, että hyvä perehdytys vaikuttaa sitoutuneisuuteen, joskin oli myös havaittavissa, että sitoutuneisuutta voitaisiin lisätä myös palkkatason tarkistamisella tai mahdollisuudella vaikuttaa siihen paremmin.
Perehdytyksellä tarkoitetaan käytänteitä, joilla on tarkoitus varmistaa uuden tai uutta työtä omaksuvan työntekijän työn hallitseminen ja työyhteisöön sopeutuminen. Perehdytys on tiedon soveltamista ja uuden oppimista. Perehdytettävän lisäksi myös organisaation tulee vastaanottaa uutta tietoa, sopeutua uuden työntekijän tuomaan muutokseen sekä muokata olemassa olevia toimintatapoja. Perehdytyksellä voidaan vaikuttaa työviihtyvyyteen ja vähentää vaihtuvuutta (Kjelin & Kuusisto 2003, 46). Laajimmillaan perehdytys kehittää koko organisaatiota ja työyhteisöä. (Eklund 2018, 25; Kupias & Peltola 2009, 19.)
Perehdytyksen tarkoitus on antaa uudelle työntekijälle yleiskuva organisaatiosta, sen arvoista ja toiminnan tarkoituksesta. Työyhteisö tehdään tutuksi uudelle työntekijälle, jotta hän saa riittävästi tietoa työsuhteeseen liittyvistä asioista. Uuden työntekijän sitouttaminen on yleensä perehdytyksen yleisimpiä tavoitteita (Eklund 2018, 28). Organisaation kannalta perehdytyksessä on loppujen lopuksi kyse kannattavuuden ja organisaation strategian toteuttamisesta. Tarkoitus on saada uusi työntekijä aikaisemmin tuottavaksi, jotta häneen investoitu pääoma maksaisi itsensä nopeammin takaisin sekä rekrytoinnista odotettavat lisätuotot mahdollistuisivat. (Hämäläinen & Kangas 2010, 2; Kjelin & Kuusisto 2003, 14.)
Laeissa on useita suoria viittauksia ja määräyksiä perehdytyksestä. Erityisesti huomiota on kiinnitetty työnantajan vastuuseen opastaa työntekijä työhönsä. Lainsäätäjän erityisessä suojeluksessa on työnteko ja siihen oppiminen. Lainsäädännön noudattaminen on yrityksille vähimmäisvaatimus. Tätä täydentävät monilla aloilla työehtosopimukset. Huolellinen sopimusehtojen ja säännösten noudattaminen lisää luottamusta ja säästää työntekijöiden energiaa oppimiseen sekä kehittymiseen. (Kupias & Peltola 2009, 20–21.)
Työsopimuslain mukaan työnantajan on pidettävä huolta siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös organisaation työmenetelmiä, toimintaa tai tehtävää työtä kehitettäessä tai muutettaessa. Tämä työsopimuslain yleisvelvoite koskee uusien työntekijöiden lisäksi myös muita työntekijöitä. Tätä täydentää työnantajalle asetettu vaatimus pyrkimyksestä kehittää työntekijöiden mahdollisuuksia heidän kykyjensä mukaisesti, jotta he voivat edistää työuraansa. Velvollisuus voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta se voi herkästi jäädä pelkäksi puheeksi poissaolojen, kiireen ja työpaineen keskellä. (Kupias & Peltola 2009, 21-22.)
Työturvallisuus on tärkeä osa perehdytystä. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava työolosuhteiden turvallisuudesta. Työntekijän työnteon on oltava turvallista, eikä työntekijöiden terveys saa vaarantua. Työturvallisuudessa on kyse myös henkisen turvallisuuden varmistamisesta. (Kupias & Peltola 2009, 23-24.)
Perehdytys luo vahvan perustan työn tekemiselle ja yhteistyölle. Sen kautta uusi työntekijä saa tietoa ja taitoa siitä, mitä hän tarvitsee työtä aloittaessa. Perehdytys mahdollistaa nopean ja asioiden oikein oppimisen. Perehdytyksen avulla luodaan myönteistä asennoitumista työtä ja työyhteisöä kohtaan, mikä sitouttaa työntekijää. Se myös vähentää työtapaturmia ja turvallisuusriskejä. (Hämäläinen & Kangas 2010, 4; Kaijala 2016, luku 3.)
Perehdytys vaikuttaa yrityskuvaan eli mielikuvaan siitä, mikä ihmisillä on yrityksestä. Tähän mielikuvaan vaikuttavat ihmisten omat kokemukset ja muilta kuullut asiat. Esimerkiksi työharjoittelijoiden kertomukset vaikuttavat mielikuvaan siitä, jonka heidän perheensä ja opiskelutoverinsa muodostavat. Tämä mielikuva vaikuttaa muun muassa siihen, miten innokkaasti opiskelijat tulevaisuudessa hakevat työharjoittelu- tai työpaikkaa kyseisestä yrityksestä. Hyvin tai huonosti hoidettu perehdytys voi siis vaikuttaa monenlaisiin asioihin sekä nyt että tulevaisuudessa. (Hämäläinen & Kangas 2010, 5.)
