Naisyrittäjyys on merkittävä osa suomalaista talouselämää, ja sen rooli kasvaa jatkuvasti. Menestyksen takana eivät kuitenkaan ole vain yksittäisen yrittäjän ponnistelut, vaan tärkeässä osassa ovat yrittäjyyttä tukevat verkostot, joista erityisesti toiset yrittäjät nousevat esiin keskeisinä tukijoina. Naisyrittäjille vertaisverkostot ja yhteistyö yrittäjäkollegoiden kanssa tarjoavat voimavaroja niin työssäjaksamiseen kuin liiketoiminnan kehittämiseen.
Palmgrenin ja muiden (2013) esittämässä työkykytalossa naisyrittäjän toimintakykyä ympäröivät läheiset, verkostot, toimintaympäristö ja yhteiskunnan asettamat raamit. Perheen ja ystävien lisäksi verkostoihin kuuluvat yrittäjäkollegat, työterveyshuolto, viranomaiset ja rahoittajat. Näillä tahoilla on tärkeä rooli erityisesti yksinyrittäjien arjessa, ja ne voidaan nähdä osana yrittäjän organisaatiota ja työyhteisöä, kuten myös Jortikka (2015) toteaa. Tärkeimmät verkostot auttavat naisyrittäjiä niin liiketoiminnan perustusvaiheessa kuin sen kasvattamisessa, ja harvalla yrittäjällä on kaikkea tarvittavaa osaamista menestyvän liiketoiminnan pyörittämiseen ilman apua.
Yrittäjäkollegoilla on merkittävä rooli naisyrittäjän arjessa. Karppi ja muut (2023) korostavat, että yrittäjien välinen yhteistyö tarjoaa paitsi henkistä tukea myös konkreettista apua liiketoimintaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tiedon jakamista ajankohtaisista asioista, yhteisiä koulutuksia tai jopa markkinointiyhteistyötä. Lisäksi toisten yrittäjien avulla voi tarjota asiakkaille laajempaa palveluvalikoimaa tai täydentää omaa liiketoimintaa toisen yrittäjän tarjoamilla palveluilla.
Opinnäytetyönä toteutettuun tutkimukseen vastasi 91 yrittäjänaista ja tutkimuksella selvitettiin erityisesti Ylä-Savon alueella toimivien naisyrittäjien työhyvinvointia yrittäjäyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksen mukaan verkostoitumisen tarve on huomattava: 75,7 % naisyrittäjistä mainitsee toiset yrittäjät tärkeimpänä verkostona. Tästä kertoo myös se, että suurin osa tutkimukseen vastanneista naisyrittäjistä kokee, että heillä on riittävästi osaamista ja verkostoja yrittäjyyden tueksi, mutta merkittävä osa kaipaa silti lisää verkostoitumismahdollisuuksia.
Vaikka toiset yrittäjät ovat tärkeä tukiverkosto, perhe ja ystävät nousevat myös merkittävään asemaan naisyrittäjän hyvinvoinnin kannalta. Jortikka (2015) korostaa, että perheellä on suuri rooli yrittäjän hyvinvoinnissa, sillä läheiset voivat auttaa jakamaan työtaakkaa ja tukea hallinnollisissa tai taloudellisissa tehtävissä. Tukea tarvitaan erityisesti yrittäjän jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Yrittäjäyhdistysten voidaan nähdä olevan yksi merkittävä tekijä yrittäjyyden ja vertaistuen edistäjänä yrittäjien keskuudessa. Opinnäytetyötutkimukseen osallistuneista naisyrittäjistä 41,8 % ei kuulunut yrittäjäyhdistykseen. Syyksi mainittiin toiminnan tuntemattomuus, siitä nähty hyöty sekä ajanpuute järjestötoimintaan.
Viestinnällä jäsenten hankintaa ja aktivointia
Opinnäytetyön toimeksiantaja Iisalmen Seudun Yrittäjänaiset ry:n tavoitteena on tukea naisyrittäjiä yrittäjyyden haasteissa, ja tutkimusten perusteella yhdistyksen olisi tärkeää kehittää toimintaansa edelleen, jotta yhä useampi naisyrittäjä kokisi yhdistyksen jäsenyyden hyödylliseksi. Tutkimustulokset osoittavat, että monet naisyrittäjät eivät tiedä yhdistyksen tarjoamista mahdollisuuksista tai kokevat, etteivät nykyiset verkostot riitä.
Jäseniä aktivoidakseen yhdistysten tulisi kirkastaa toiminnan tavoitteita ja viestiä jäseneduista ja hyödyistä selkeämmin. Yhdistyksen näkyvyys sosiaalisessa mediassa tulee olla aktiivista, ja avoimet tapahtumat, kuten verkostoitumistilaisuudet ja liikuntatapahtumat, voisivat lisätä naisyrittäjien osallistumista. Liikunnan merkitystä työhyvinvoinnille korostettiin tutkimuksessa, ja yhteiset kävelyretket tai liikuntatapahtumat voisivat tuoda kaivattua vertaistukea ja taukoa yrittäjän arkeen.
Lisäksi yhdistyksen tulisi tarjota avoimia koulutuksia ja luentoja ajankohtaisista yrityspalveluista ja pienten yritysten toimintaan liittyvistä aiheista. Näin se voisi tarjota konkreettisia hyötyjä niin jäsenille kuin mahdollisille uusille jäsenille, jotka pohtivat liittymistä. Yhdistyksen toiminnan selkeä viestintä ja helposti lähestyttävä jäsenyys auttaisivat uusia naisyrittäjiä löytämään tiensä mukaan toimintaan.
Naisyrittäjille verkostot ja erityisesti toisten yrittäjien tuki ovat elintärkeitä sekä liiketoiminnan että henkisen hyvinvoinnin kannalta. Yrittäjyyttä ei tarvitse eikä pidä tehdä yksin – vertaisten tuki antaa naisyrittäjälle mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa ja säilyttää työssäjaksaminen. Iisalmen Seudun Yrittäjänaiset ry kaltaisilla yhdistyksillä on tärkeä rooli tämän tukiverkoston rakentamisessa ja ylläpitämisessä, ja toiminnan kehittäminen auttaa vahvistamaan yrittäjien tukiverkostoja entisestään.
Yleisesti ottaen opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella naisyrittäjien työtyytyväisyys on korkealla tasolla. Työhyvinvointia ylläpitävät tekijät liittyvät työhyvinvoinnin peruspilareihin, kuten lepoon ja terveellisen ravintoon. Tuloksista on havaittavissa, että koronapandemiavuodet eivät ole laskeneet Pohjois-Savon alueella toimivien naisyrittäjien työkykyä. Tämä viittaa siihen, että naisyrittäjät ovat sopeutuneet haastavaan tilanteeseen ja löytäneet keinoja ylläpitää työhyvinvointiaan.
