Kuznetsin malli tarjosi yksinkertaisen mutta vallankumouksellisen näkymän: mittari, joka laski kaikki lopulliset tavarat ja palvelut, jotka tuotettiin tietyn ajan sisällä. BKT:stä tuli nopeasti valtavirran työkalu talouspolitiikan ohjaamiseen. Samalla Kuznets varoitti mittarin liiallisesta yleistämisestä: taloudellinen hyvinvointi ei ole sama kuin tuotannon määrä. (Kuznets, 1934.)
Nyt, lähes vuosisata myöhemmin, talous on muuttunut. Digitaaliset maksut, rahoitusmarkkinat ja alustatalous ovat tehneet rahavirroista huomattavasti monimutkaisempia. Samaan aikaan BKT mittaa yhä vain tuotantoa. Tätä puutetta paikkaamaan on kehitetty uusi mittari: Bruttotransaktiotuote (BTT) eli Gross Transaction Product (GTP).
Tuotannosta maksuliikenteeseen
Siinä missä BKT laskee vain lopputuotteet ja -palvelut (jotta vältetään päällekkäislaskenta), BTT pyrkii kattamaan kaikki talouden rahavirrat – mukaan lukien yritysten väliset maksut, rahoitustransaktiot, kiinteistökaupat, sosiaalietuudet ja jopa harmaan talouden rahavirrat.
Konseptin on Suomessa kehittänyt Klaus Salonen, joka määrittelee BTT:n kahdella tavalla: joko
- komponenttipohjaisesti, keräämällä tilastoja eri rahavirroista (esim. BKT + rahoitus + kiinteistöt + siirrot), tai
- suoraan maksujärjestelmien kautta, kuten pankkisiirtojen kokonaisvolyymina (Salonen, 2025).
BTT:n vahvuus on sen kyky paljastaa, kuinka suuri osa taloudesta jää piiloon perinteisen BKT:n katveeseen.
BKT ja BTT: kaksi näkökulmaa talouteen
| Bruttokansantuote (BKT) | Bruttotransaktiotuote (BTT) | |
| Alkuperä | 1930-luku, Simon Kuznets | 2020, Klaus Salonen |
| Fokus | Lopulliset tuotteet ja palvelut | Kaikki maksut eri osapuolten välillä |
| Tarkoitus | Tuotannon mittaaminen | Talouden rahavirtojen kokonaiskuva |
| Sisältää | Kulutus, investoinnit, julkinen kulutus, nettovienti | BKT + rahoitussiirrot, kiinteistöt, siirrot, harmaa talous |
| Poissulkee | Rahoitustransaktiot, omaisuuskaupat, välituotteet | Vain yrityksen sisäiset siirrot |
| Edut | Selkeä, vakiintunut, vertaileva | Näkyvyys rahoitukseen, digitalisaatioon, järjestelmäriskeihin |
| Heikkoudet | Jättää isonosan taloutta huomioimatta | Riskinä kaksoislaskenta, vaatii dataa |
Suomen tapaus: BTT avaa näkymän piilotettuun talouteen
Vuonna 2023 Suomen nimellinen BKT oli 273,3 miljardia euroa. BTT:n arviot taas asettuivat haarukkaan 3 546–3 837 miljardia euroa – eli jopa yli 13-kertainen lukema. Erotus syntyy muun muassa rahoitussektorin volyymeista ja yritysten välisestä liiketoiminnasta, joita BKT ei kirjaa lainkaan (Salonen, 2025).
Euroopan keskuspankin maksutilastojen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2023 kaikkiaan 3 835,2 miljardin euron arvosta maksutapahtumia – lukema, joka vastaa hyvin komponenttipohjaisia BTT-laskelmia.
Miksi BTT on ajankohtainen?
Modernissa, finanssipainotteisessa taloudessa suuri osa aktiviteetista tapahtuu BKT:n ulkopuolella. Esimerkiksi vertaiskauppa, sosiaalietuuksien jakelu, digitaaliset maksut ja kiinteistömarkkinoiden liikehdintä eivät näy täysimääräisesti BKT:ssä, mutta ne heijastuvat rahavirtoina, joita BTT pystyy mittaamaan (Salonen, 2025).
BTT voi toimia varhaisen varoituksen järjestelmänä – se kertoo, milloin rahavirrat kiihtyvät vaarallisesti, vaikka BKT kasvaisi maltillisesti. Se antaa välineitä arvioida esimerkiksi järjestelmäriskiä, likviditeettiä ja talouden todellista kokoa sekä mahdollistaa täysin uuden veropohjan.
Täydennys, ei korvaaja
BTT ei ole BKT:n kilpailija, vaan täydentäjä. Siinä missä BKT on edelleen käyttökelpoinen työkalu talouspolitiikan, verotuksen ja budjetoinnin kannalta, BTT tarjoaa toisenlaisen näkymän: se paljastaa rahan liikkeen volyymin ja intensiteetin.
Yksi kertoo lopputuloksen – toinen kertoo kaiken sen, mitä tapahtui matkalla.
Kuznetsin aikakauden tehdastaloudessa BKT riitti. Mutta nykyisessä digitaalisessa ja finanssikeskeisessä maailmassa tarvitaan uusia välineitä. BTT voi olla juuri se työkalu, joka tuo piilossa olevat rahavirrat päivänvaloon – ja auttaa ymmärtämään, missä taloudessa todella mennään.
