Tarve avoneuvolapalvelun kehittämiselle
Terveydenhuoltolaki velvoittaa järjestämään äitiys- ja lastenneuvolapalvelut kuntalaisille. Lisäksi valtionneuvoston asetuksessa 338/2011 säädetään määräaikaisista terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta. Suomen terveydenhoitajaliiton teettämässä kyselyssä (2023) yli puolet lähes 700 vastaajasta kertoi henkilökohtaisen työmäärän olevan liian suuri työaikaan nähden. 40% vastasi, ettei pysty tekemään työtään lain edellyttämällä tavalla.
Terveydenhoitajan työ neuvolassa on ajanvarauksella tehtävää työtä. Kuitenkin Kokkolassa neuvolassa on havaittu, että useat asiakkaat tulevat koputtelemaan terveydenhoitajien oville hoitaakseen asioitaan. Joskus asiana on ajanvaraaminen, mutta myös erilaisissa huolissa hakeudutaan tapaamaan terveydenhoitajaa. Ajanvarauksella tehtävän vastaanoton aikataulu saattaa viivästyä tällaisten asioiden vuoksi ja lisäksi ylimääräiset pienetkin asiat voivat kuormittaa huomattavasti terveydenhoitajan työpäivää. On huomattavaa, että neuvolassa on käytössä myös sähköinen omahoidon viestintämahdollisuus.
Katja-Maaria Kaakisen YAMK-opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksellisessa kehittämistehtävässä hyödynnettiin palvelumuotoilua. Palvelumuotoiluprosessi soveltuu myös sosiaali- ja terveysalalle palveluita kehitettäessä (Ahonen 2017). Palvelumuotoilun ensimmäisessä vaiheessa havaitaan tarve. Neuvolassa havaittiin tarve kehittää neuvolapalvelua saavutettavammaksi, jotta asiakkailla olisi mahdollisuus hoitaa asioitaan helpommin, ja terveydenhoitaja saisi tehdä ajanvarauksella tehtävän työnsä rauhassa. Avoneuvola nähtiin tähän tarkoitukseen hyvänä vaihtoehtona.
Kokemuksellista tietoa avoneuvolassa työskenteleviltä terveydenhoitajilta
Palvelumuotoilun toisessa vaiheessa lisätään ymmärrystä. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä ymmärrystä lisättiin bencmarking-tyyppisesti eli vertailuanalyysiä käyttäen, toisilta oppien. Teemahaastattelulla saatiin kokemuksellista tietoa avoneuvolassa työskenteleviltä terveydenhoitajilta. Haastattelut analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksellisessa osassa pyrittiin saamaan terveydenhoitajilta ymmärrystä siitä, millä tavalla avoneuvolapalvelu on hyvä käynnistää ja millaiset käytänteet ovat toimivimpia avoneuvolapalvelua toteutettaessa.
Tutkimustulosten mukaan avoneuvolan käynnistämisvaiheessa terveydenhoitajien kokemuksista nousi tärkeiksi aloitusvaiheessa huomioitaviksi asioiksi yhdessä kehittäminen, tapa toteuttaa avoneuvolapalvelua, toteutuksen mahdollistajat ja asiakaskunnan tavoittaminen. Kokemusten mukaan toimivimpia käytänteitä avoneuvolapalvelua toteutettaessa ovat avoneuvolasta tiedottaminen, työntekijöiden huomioiminen, yhteisten toimintatapojen mukainen toiminta, avoneuvolan pysyvyys ja asiakkaiden palveleminen tavoittavammalla palvelulla.
Muotoillaan omalle paikkakunnalle soveltuva malli
Kokemuksellisesta tiedosta saatiin ymmärrystä ja näin opittiin avoneuvolassa työskennelleiltä terveydenhoitajilta. Kehittämistyön tutkimuksellisessa osassa saadut tulokset käytiin avoneuvolan suunnittelutiimin kanssa läpi ja niiden perusteella paikkakunnan terveydenhoitajat laativat yhdessä osastonhoitajan kanssa avoneuvolan Kokkolan-mallin. Avoneuvolapalvelulla pyritään lisäämään neuvolan saavutettavuutta sekä osallisuuden kokemusta niillä, joiden on vaikea tavoittaa neuvolaa puhelimitse tai sähköisten palveluiden kautta. Lisäksi pienissä asioissa pyritään tarjoamaan joustavaa saavutettavampaa palvelua.
Avoneuvolatoiminnan käynnistäminen ja jatkuva kehittäminen
Palvelumuotoilun kokeiluvaiheessa toteutetaan ja kokeillaan suunniteltua toimintaa. Kehittämistyön tuloksena Kokkolassa aloitetaan avoneuvolapalveluiden tarjoaminen 2.9.2024. Avoneuvola on auki neljänä päivänä viikossa 1,5 tuntia. Avoneuvola toimii viikonpäivien mukaan eri neuvoloissa. Myös aukioloaika vaihtelee neuvoloittain. Näin Kokkolan alueella asiakkailla on laajempi mahdollisuus käydä avoneuvolassa heille sopivaan aikaan. Asiakkaat voivat asioida missä tahansa neuvolassa asuinalueestaan riippumatta.
Palvelumuotoilun viimeisessä vaiheessa kerätään palautetta toiminnasta. Kokkolassa on tarkoitus kartoittaa avoneuvolatoiminnan tilanne noin puolen vuoden kuluttua. Saadun palautteen perusteella toimintaa voidaan muokata paremmin tarkoitusta vastaavaksi ja toimivammaksi.
Lopuksi
Digitaalisten palvelujen kehittäminen on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehityssuunnista ja hyvinvointialueilla on kunnianhimoisia suunnitelmia sähköisen asioinnin lisäämiseksi. Kuitenkin esimerkiksi alueellisissa selvityksissä koskien lasten ja perheiden digitaalisia palveluita (Nyholm ja muut, 2022) todettiin että digitaaliset palvelut ovat käyttäjien mielestä erityisesti täydentäviä palveluita ja sopivat yksinkertaisten asioiden hoitamiseen. Niin ikään todettiin, että käyttäjien todelliset tarpeet tulisi huomioida kehittämistyössä sekä arvioida palvelun luonteen sopivuus toteutettavaksi digitaalisesti. Avoneuvolatoimintaa jatkokehitettäessä olisikin hyvä miettiä digitaalisten palveluiden tarjoamisen mahdollisuuksia saatavuuden ja saavutettavuuden lisäämisessä.
Neuvolan asiakaskunnassa on paljon maahanmuuttajia, joiden on jo suomen kielen puutteiden vuoksi vaikea hoitaa asioitaan sähköisesti. Usein vastaanotolla varataan heille myös esimerkiksi laboratorioajat valmiiksi, koska he toivovat tätä. Kokkolassa neuvolassa on myös sähköinen omahoidon viestintä käytössä. Sitä kautta asiakkaat saavat hoidettua hyvin asioitaan, mutta tämäkään ei riitä kaikissa asioissa. Osa asiakkaiden tarpeista vaatii käyntiä ja lisäksi osan asiakkaista on helpointa tulla varaamaan aika ihan konkreettisesti neuvolaan, koska esimerkiksi raskauden ensikäynti varataan puhelimitse. Jos suomen tai englannin kielen taito on puutteellinen, viestintä ei onnistu ja puhelimessa asiointikin on haastavaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla (2024) tuodaan esiin, miten esteinä palveluihin pääsyyn voivat olla muun muassa yhteisen kielen puute, tuntematon palvelujärjestelmä ja vaikeudet käyttää digitaalisia palveluita. Kun palveluita suunnitellaan ja järjestetään, tulisi varmistaa, että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus saada palveluita ja tarvitsemaansa hoitoa taustastaan riippumatta. Lisäksi on tärkeää arvioida yleisestikin todellista palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.
