Kohonneet sähkön hinnat herättivät huolen kannattavuudesta
Sähkön maailmanmarkkinahinta kohosi loppuvuodesta 2022 ja Suomessa sähkön kokonaishinta kohosi tällöin noin 25 % edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Kuluttajat maksoivat tällöin kuluttamastaan sähköstä keskimääräisesti enemmän kuin koskaan aiemmin (Tilastokeskuksen tiedote 2023). Tämä sai monet laskettelukeskukset ympäri Suomen miettimään kannattavuuttaan uudelleen. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa muutaman rinteen laskettelukeskuksessa ei ole seurattu tuoteryhmäkohtaista kannattavuutta, joten uhka sähkön hinnan moninkertaistumisesta herätti tarpeen selvittää se. Kustannusten moninkertaistumisen pelossa keskuksessa päätettiin myös korottaa asiakashintoja. Jotta niiden ja sähkön hinnan vaikutusta kannattavuuteen voidaan arvioida, täytyy ensin selvittää tuotot ja kustannukset.
Tarkasteltaviksi tuoteryhmiksi valittiin hissiliput, lasketteluvälineet ja rinneravintola. Näiden tuotot koostuvat hissilippujen myynnistä, lasketteluvälineiden vuokraamisesta sekä ravintolatuotteiden myynnistä. Tuoteryhmien kustannukset puolestaan koostuvat pääasiassa lipputulosteiden hankinnasta, lasketteluvälineiden hankinnasta ja huollosta, sekä ravintolan raaka-aineiden ja tuotteiden hankinnasta. Näitä kutsutaan sisäisessä laskentatoimessa muuttuviksi kustannuksiksi, mikä tarkoittaa sitä, että niiden määrä muuttuu toiminnan määrän mukaan. (Tomperi 2016, 18–19.) Tämän lisäksi kustannuksia aiheutuu myös henkilöstön palkoista ja esimerkiksi sähköstä, kalustosta, toimitilasta ja hallinnosta. Näitä puolestaan kutsutaan kiinteiksi kustannuksiksi, sillä niitä aiheutuu jo pelkästään yrityksen olemassaolosta ja toimintavalmiuden ylläpidosta. (Alhola, Lauslahti 2000, 55–57.)
Kannattavuus ja sen tunnusluvut
Kun tuoteryhmien tuotot ja kustannukset on saatu selvitettyä ja kohdistettua tuoteryhmille, voidaan laskea niiden kannattavuus esimerkiksi katetuottolaskennalla. Siinä myyntituotoista vähennetään muuttuvat kustannukset, jolloin saadaan katetuotto. Kun tästä vähennetään vielä kiinteät kustannukset, saadaan tuoteryhmän tekemä voitto tai tappio. Kun katetuotto suhteutetaan myyntituottoihin, saadaan kannattavuuden tunnusluku katetuottoprosentti. Sen avulla tuoteryhmien kannattavuuden vertailu on mielekästä, sillä se suhteuttaa absoluuttisen katetuoton myyntituottoihin. Näin tuoteryhmistä saadaan keskenään vertailukelpoisia. Kun tuoteryhmien tulos suhteutetaan myyntituottoihin, saadaan voittoprosentti, joka on myös kannattavuuden tunnusluku. Lisäksi kannattavuutta voidaan arvioida kriittisen pisteen ja varmuusmarginaalin avulla. Kriittinen piste on piste, jossa myynnin määrä on yhtä suuri kuin kiinteät kustannukset, jolloin ei synny voittoa tai tappiota. Varmuusmarginaali kertoo, kuinka paljon myynti voi laskea, ennen kuin se alkaa tekemään tappiota. Vastaavasti, jos tuoteryhmä tekee tappiota, varmuusmarginaali osoittaa, kuinka paljon myynnin tulisi nousta, jotta katettaisiin edes kiinteät kustannukset, eli tehtäisiin nollatulos. Kannattavuutta voidaan testata herkkyysanalyysillä. Se perustuu oletukseen siitä, että muuttamalla yhtä kannattavuuden osatekijää, muut osatekijät pysyvät ennallaan. Herkkyysanalyysillä voidaan siis tutkia sähkön hinnan nousun ja asiakashintojen korotusten vaikutusta tuoteryhmien kannattavuuteen. (Eklund, Kekkonen 2014, 80; Eskola, Mäntysaari 2006, 20–21; Järvenpää, Länsiluoto, Partanen, Pellinen 2017, 102; Tomperi 2021, 26).
Mitä saatiin selville?
Suoritetussa tutkimuksessa havaittiin, että tarkastelun kohteena olevan laskettelukeskuksen tulos muodostuu käytännössä hissilippujen tekemästä tuloksesta, sillä se on suurin tuoteryhmä ja se tekee absoluuttisesti eniten tulosta. Tämän vuoksi eniten koko laskettelukeskuksen kannattavuuteen vaikuttaisi hissilippujen kuluttaman sähkön hinnan nousu. Koko laskettelukeskuksen kannattavuus heikentyisi merkittävästi, jos sähkön hinta nousisi kymmeniä senttejä ja tällöin sen tekemä tulos pienentyisi myös kymmeniä tuhansia euroja. Suhteellisesti sähkön hinnan nousu vaikuttaa eniten lasketteluvälineiden kannattavuuteen, sillä se on pienin tuoteryhmä ja sille kohdistuu suhteellisesti eniten kiinteitä kustannuksia. Tämän vuoksi jo kymmenen sentin nousu sähkön hinnassa laskisi sen kannattavuutta usean sadan prosentin verran ja se alkaisi tekemään merkittävää tappiota. Laskettelukeskuksen rinneravintola teki vuosina 2022–2023 noin 10 000 euroa tappiota, joten sähkön hinnan nousu heikentäisi edelleen sen kannattavuutta merkittävästi. Jos koko laskettelukeskuksen kuluttaman sähkön hinta nousisi merkittävästi, täytyisi hissilippujen myynnin riittää kattamaan myös lasketteluvälineistä ja rinneravintolasta aiheutuvat merkittävät tappiot. Tämä tarkoittaisi koko laskettelukeskuksen tuloksen merkittävää laskua. Koska muutokset sähkön hinnassa vaikuttavat kiinteisiin kustannuksiin, hinnan noustessa myös katetuoton tulee nousta, jotta kasvaneet kustannukset saadaan katettua. Mitä korkeampi sähkön hinta on, sitä enemmän se vaikuttaa heikentävästi tuoteryhmien ja koko keskuksen kannattavuuteen.
Laskettelukeskuksessa päätettiin sähkön hinnan nousun vuoksi korottaa asiakashintoja noin 10 %. Hintojen nosto vaikutti eniten ravintolan kannattavuuteen, sillä se on tehnyt tappiota. Tehdyn herkkyysanalyysin mukaan 10 % korotus kääntäisi sen tuloksen voitolliseksi. Tätä suuremmilla korotuksilla ravintola olisi analyysin mukaan tehnyt noin 10 000 euroa voittoa, eli nykyisen tappionsa verran. Tämä olisi laskettelukeskukselle merkittävää, koska tällöin ylimääräinen rasite ravintolan tekemästä tappiosta poistuisi ja sen tulos parantuisi. Lasketteluvälineillä hintojen nosto vaikuttaisi myös suhteellisesti merkittävästi kannattavuuteen, sillä se on tehnyt käytännössä nollatulosta ja jo pieni korotus hintoihin olisi nostanut sen kannattavuutta moninkertaisesti. Hissilippujen kannattavuuteen hintojen nosto ei suhteellisesti vaikuttanut merkittävästi, mutta absoluuttisesti korotukset olisivat tuoneet reilusti lisätuloja laskettelukeskukselle. Koska hissiliput ovat laskettelukeskuksen päätuote, niiden hintojen nosto voi kuitenkin olla järkevää. Jos ravintolan ja lasketteluvälineiden hintoja nostettaisiin paljon, niiden kysyntä saattaisi laskea merkittävästi ja näin koko keskuksen kannattavuus voisi heikentyä merkittävästi. Kannattavuuden kannalta ravintola ja lasketteluvälineet hyötyisivät hintojen korottamisesta tai kustannusten karsimisesta ja näin myös niiden kannattavuus saataisiin ihanteelliselle tasolle. Mitä enemmän myyntituottoja saadaan, sitä enemmän kannattavuus paranee kuitenkin kaikilla tuoteryhmillä.
Lopuksi
Yhteenvetona voidaan todeta, että laskettelukeskus hyötyi tuoteryhmäkohtaisen kannattavuuden selvittämisestä, sillä tehty tutkimus osoitti käytännössä sen, kuinka paljon enemmän tulosta laskettelukeskus voisi tehdä, jos myös lasketteluvälineiden ja rinneravintolan kannattavuus ja tuloksentekokyky saataisiin kohdilleen. Sähkön hinnalla on suuri merkitys kannattavuuteen tällaisessa yrityksessä, jonka toiminta kuluttaa sähköä valtavat määrät. Jos tuoteryhmäkohtaiseen kannattavuuteen ei kiinnitettäisi huomiota, yrityksen tulos kärsisi huomaamatta sähkön hinnan noustessa.
Aiheesta lisää
Suokas, V. 2023. Sähkön hinnan nousun vaikutus tuoteryhmien kannattavuuteen. Case laskettelukeskus. AMK-opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023081724792
