Ehkäisevä päihdetyö (EPT) kattaa alkoholiin, huumausaineisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin sekä rahapelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisyn. Sen tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa varmistamalla ehkäisevän työn toimintaedellytykset koko maassa (EHYT, 2024a).
EPT-termi on ollut käytössä 1990-luvulta lähtien. Aiemmin ehkäisevä päihdetyö kuului osaksi raittiustyötä. Valtakunnallisesti EPT-työtä tekevät muun muassa ministeriöt, Valvira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Liikenneturva (Maeda, 2018). Työ perustuu lakiin ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, ja sen toteutuksesta vastaavat kunnat ja hyvinvointialueet (Markkula, Karlsson, Ollila & Strand 2022).
Yhdessä vahvempaa – työikäisten ehkäisevää päihdetyötä Pohjanmaalle / Starkare tillsammans – förebyggande rusmedelsarbete för personer i arbetsför ålder i Österbotten on Pohjanmaan hyvinvointialueen vetämä hanke, jonka osatoteuttajina toimii Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Tavoitteena on kehittää työikäisten ehkäisevää päihdetyötä, ottaa käyttöön varhaisen tuen menetelmiä sekä vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden johtamista Pohjanmaan alueella. Hanke tukee myös kuntien, hyvinvointialueen ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Painopiste on työmenetelmien kehittämisessä, henkilöstön kouluttamisessa sekä ammattilaisten johtamisen vahvistamisessa. Hankkeen rahoittaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Terveyden edistämisen määrärahalla (1.1.2024-31.10.2026).
Päihteiden käytön vaikutukset suomalaisessa yhteiskunnassa ovat laajat
Hankkeen taustalla on selkeä kehittämistarve. Yleisimmät käytetyt päihteet Suomessa ovat alkoholi ja kannabis. THL:n mukaan yhdeksän kymmenestä aikuisesta käyttää alkoholia, ja noin 15 % työikäisistä käyttää sitä terveydelle haitallisesti. Arviolta 1–5 %:lla on alkoholiriippuvuus (Härkönen, Warpenius & Mäkelä, 2023).
Työsuojelukeskuksen mukaan alkoholin aiheuttamien haittojen kustannukset olivat Suomessa vuonna 2022 jopa 1,6 miljardia euroa. Työnantajien menetys heikentyneestä työpanoksesta oli vähintään 500 miljoonaa euroa (Luotonen, 2023).
Alkoholin ja päihteiden käyttö raskauden aikana aiheuttaa joka vuosi sadoille lapsille elinikäisiä vaurioita. Suomessa syntyy vuosittain 600–3000 lasta, joilla on jonkinlainen alkoholivaurio. Näitä vaurioita on usein vaikea diagnosoida ajoissa, ja todellinen määrä saattaa olla suurempi (Kehitysvammaliitto, 2013).
Huumeiden käyttö on ollut nousussa 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2022 jopa 29 % 15–69- vuotiaista oli kokeillut jotakin huumausainetta – eli noin miljoona suomalaista (Päihdelinkki, 2024). Kannabis on yleisin, ja asenteet sen käyttöä kohtaan ovat lieventyneet. Yhä useampi kannattaa kannabiksen laillistamista (THL, 2024a).
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 huumekuolemia oli 310, ja ne olivat yksi yleisimmistä kuolemansyistä alle 25-vuotiailla. Samana vuonna yli 1700 ihmistä kuoli alkoholiperäisiin tauteihin tai myrkytyksiin. Ikääntyneiden alkoholiin liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet, ja he muodostavat tällä hetkellä suurimman kuolemanuhkaryhmän. Päihteet ovat myös mukana suurimmassa osassa hukkumisia, tulipaloja ja myrkytyksiä (Tilastokeskus, 2024).
Rahapelaaminen on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, erityisesti 45–74-vuotiaiden keskuudessa. Arviolta noin 150 000 suomalaista on ongelmapelaajia. Rahapeliongelmat koskettavat kuitenkin jopa 770 000 suomalaista, kun mukaan lasketaan lähipiiri (THL, 2024b).
Kohti vaikuttavampaa ennaltaehkäisyä
Pohjanmaan alueen hankkeessa kehitetään myös hyvinvointijohtamista ja koordinointia kuntien, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin välillä. Yhdessä vahvempaa hankkeella rakennetaan pohjaa vaikuttavalle asiakas- ja palveluohjaukselle luomalla alueellinen EPT- suunnitelma sekä -palvelupolku. Kun johto sitoutuu ehkäisevään työhön, voidaan vaikuttaa aidosti myös arjen toimintaan.
Syksyllä 2024 hankkeessa toteutetulla kyselyllä selvitettiin Pohjanmaan alueen esihenkilöiden osaamista, kokemuksia ja kehittämistarpeita liittyen päihteiden ja rahapelaamisen puheeksi ottamiseen sekä riskikäyttöön puuttumiseen. Tutkimus toteutettiin myös Pohjanmaan alueen lastenneuvoloiden ja työtervehuollon hoitotyön henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 212 henkilöä, joista 189 oli esihenkilöitä. Tulokset osoittivat, että esihenkilöillä on puutteita erityisesti rahapelaamiseen liittyvässä osaamisessa, ja moni kokee puheeksi ottamisen haastavaksi. Esihenkilöt tarvitsevat selkeitä toimintamalleja, koulutusta ja tukea hoitoonohjaukseen sekä yhteistyön vahvistamista työterveyshuollon kanssa. Lisäksi lastenneuvolan ja työterveyshuollon henkilökunta toivoivat lisäkoulutusta liittyen puheeksi ottamiseen ja näyttöön perustuviin toimintamalleihin. Tulokset tukevat tarvetta systemaattiselle, rakenteisiin pohjautuvalle ehkäisevälle päihdetyölle työelämässä.
Kyselyn tulosten pohjalta hankkeessa on kehitetty verkkokoulutuspaketti vastaamaan esihenkilöiden tarpeita. Lisäksi hankkeen toimesta järjestetään alueellinen koulutusluentosarja ammattilaisille ja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun opiskelijoille sekä vahvistetaan kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä ehkäisevän päihdetyön edistämiseksi ja palveluiden näkyvyyden lisäämiseksi. Hankkeen yhteinen työpaja paikallisten järjestöjen ja seurakunnan kanssa on tästä erinomainen esimerkki (Kuva 1.) Kolmannen sektorin rooli on merkittävä, jota ei tulisi unohtaa EPT-rakenteita vahvistettaessa.
Yhdessä toimimalla olemme vahvempia
Terveyden edistäminen vaikuttaa myönteisesti koko väestön hyvinvointiin. Siihen satsaaminen tuottaa positiivisia vaikutuksia koko väestön tasolla niin kansalliseen tulotasoon, lasten koulutukseen, työntekijöiden tuottavuuteen kuin terveyden- ja sosiaalihuoltojärjestelmien kantokykyyn (EHYT ry, 2024b).
Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä ei ole vain yksittäisten toimijoiden vastuulla, vaan se on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Ennaltaehkäisy ei ainoastaan vähennä inhimillistä kärsimystä, vaan se myös säästää merkittävästi resursseja pitkällä aikavälillä. Jokainen panostus ennaltaehkäisyyn vahvistaa hyvinvointia ja tukee terveyden tasa-arvoa.
Pohjanmaan kehittämistyö on askel kohti vaikuttavampaa ehkäisevää päihdetyötä. Sitoutumalla yhteiseen päämäärään voimme estää haittoja ennen kuin ne syntyvät.
Onko meillä varaa olla panostamatta ennaltaehkäisyyn? Vai voisiko juuri se olla tulevaisuuden suurin voimavaramme?
