Vetyratkaisut käyttöön
Suomen valtio on varautunut ottamaan käyttöön vetyratkaisuja, kun ne saavuttavat kaupallisen kannattavuuden. Tavoitteena on ohjata vedyn ja sähköpolttoaineiden käyttöä erityisesti Suomessa toimivan teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmän tarpeisiin. (Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), 2022, s. 32–34) Samanaikaisesti Suomessa kehitetään puhtaan sähkön tuotantokapasiteettia, investoidaan sähkön siirtoverkkoon (TEM, 2022, s. 32–34) ja panostetaan vedyn siirtoon tarkoitettuun kaasuputkeen (TEM, 2024, s 27–29). Suomi voi kehittyä tulevaisuudessa vedyn vientimaaksi. (TEM, 2022, s. 32–34)
Vedyn ja sen johdannaisten laajamittaisen tuotannon ja varastoinnin yleistyessä tarvitaan erityisosaamista vetyyn liittyen. Osaavan työvoiman saatavuus voi olla ratkaisevassa asemassa, kun tehdään vetyyn liittyviä investointipäätöksiä. Jos saatavilla ei ole osaavaa työvoimaa, se voi lisätä projektin riskejä ja siten kustannuksia. (Hufnagel-Smith, Pat, 2022, s. 15) Onkin tärkeää ennakoida vetyteollisuuteen liittyvää osaamistarvetta ja kehittää koulutusjärjestelmää vastaamaan entisestään tulevaisuuden tarpeeseen. Kysyntää koulutukselle on. Arvioiden mukaan vetyteollisuus voi kokonaisuudessaan työllistää pelkästään Euroopassa satojatuhansia ihmisiä. (Green Skills for Hydrogen, 2023; Fuel Cells and Hydrogen 2 Joint Undertaking, 2016)
Osaavan työvoiman saatavuus varmistettava
Tässä kirjallisuusselvityksessä koottiin osaamistarpeita liittyen vedyn tuotantoon elektrolyysillä ja varastoitiin. Lisäksi tarkasteltiin kirjallisuuteen perustuen, kuinka paljon tarvitaan työntekijöitä vetylaitokselle, joka perustuu PEM-elektrolyysiin, ja mikä on heidän koulutusprofiilinsa. Selvitys on tehty osana hanketta, jonka tavoitteena on osaltaan varmistaa osaavan henkilökunnan saaminen vetytalouden toteuttamiseksi Kristiinankaupungin seudulle. (Vaasan ammattikorkeakoulu, 2024) Hanke kohdistuu Kristiinankaupunkiin, koska alueelle on suunniteltu vetyyn liittyviä investointeja (AHK, 2025; Rinnekangas & Kyheröinen, 2025 ja Siirilä, 2025).
Kristiinankaupungin alue kiinnostaa vihreän siirtymän toimijoita monesta eri syystä. Alueella tuotetaan runsaasti uusiutuvaa energiaa. Kaupunki on lisäksi kaavoittanut alueelle T/Kem-tontteja, jotka mahdollistavat vedyn laajamittaisen valmistamisen sekä varastoinnin ja tonttien läheisyydessä on syväsatama, joka mahdollistaa vedyn ja sen johdannaisten viennin. (Varjonen, 2025). Alueella on myös sähkökeskuksia ja olemassa olevaa infrastruktuuria nestemäisten polttoaineiden siirtämiseen.
Toisaalta Kristiinankaupunki on pieni kunta, jonka väestömäärä on käytännössä pienentynyt viime vuosina. Kunnan väkiluku oli 6 121 henkilöä vuonna 2024. (Tilastokeskus, 2025) Kunnassa on toisen asteen koulutusta, mutta ei korkeakouluja. Tämän takia alueella pitää aktiivisin toimin varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ja osaaminen, jos vihreän siirtymän investoinnit realisoituvat lähivuosina.
Tunnistetut osaamistarpeet
Vedyn laajamittaiseen tuotantoon ja varastointiin liittyy erityisosaamista, joka yhdistää tietoja ja taitoja liittyen muun muassa kaasuihin, nesteisiin, materiaaleihin ja sähköön. (Green Skills for Hydrogen, 2023) Tiedolla viitataan yleisesti ottaen faktoihin, teorioihin ja periaatteisiin. (EUVL, 2017) Vedyn valmistukseen ja varastointiin liittyvä tieto on esimerkiksi tietoa sen fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista tai voimassa olevasta lainsäädännöstä. Taidoilla viitataan puolestaan tietojen soveltamiseen, tehtävien suorittamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. (EUVL, 2017) Taidolla tarkoitetaan esimerkiksi vetyputkiston suunnittelemista siten, että se toimii sovelluksessaan ja läpäisee käyttöönottotarkastukset.
Osaamisella tarkoitetaan tässä selvityksessä sekä tietoja että taitoja eikä niitä ole eritelty toisistaan. Taulukoon 1 on koottu esimerkkejä osaamisesta liittyen vedyn tuotantoon elektrolyysillä ja varastointiin. Osaamisen kartoituksessa on hyödynnetty lähteitä CSIR (2024), Green Skills for Hydrogen (2023), Hufnagel-Smith, Pat (2022), H2 Tools (2020) ja Skiba (2020).
| Osaamisalue | Osaaminen |
| Käytänteet, lait ja asetukset | Hyvien käytänteiden tunteminen ja sovellus. Lakien ja asetuksien ymmärrys ja huomioiminen. |
| Vedyn ominaisuudet | Kaasun paineen, tilavuuden ja lämpötilan yhteys. Termodynamiikka. Vedyn olomuotojen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Vetyhaurastuminen. |
| Elektrolyysi | Sähkökemian tuntemus. Elektrolyysilaitteisto. Elektrolysaattorin asennus, käyttö, huolto ja vikatilanteiden hallinta. |
| Laitteet | Instrumentit, putkistot, laitteistot. Painelaitteet. Automaatiojärjestelmät. Käyttö, huolto ja poikkeustilanteet. Materiaalit. |
| Turvallisuus | Ilmanvaihto ja ilmastointi. Purkualueet ja leviämismallit. Hälytysjärjestelmät. Riskiarviot. Vetypalo. Turvallinen työskentely. Ensiapu. |
Vetyosaamisesta on hyötyä henkilöille, joilla on tutkinto esimerkiksi sähkö- ja automaatiotekniikasta, konetekniikasta, energiatekniikasta, rakennustekniikasta, kemiantekniikasta, prosessi- ja materiaalitekniikasta ja ympäristötekniikasta. Ammatteja, joissa vetyosaamisesta voi olla hyötyä ovat esimerkiksi koneasentajat, hitsaajat, LVI-asentajat, sähköasentajat, prosessinhoitajat ja HSE-valvojat. Lista on muokattu lähteistä CSIR (2024) ja Green Skills for Hydrogen (2023), mutta tutkinto- ja ammattinimikkeet ovat suomalaisen koulutus- ja työjärjestelmän mukaisia. On huomioitava, että vedyn valmistukseen ja varastointiin liittyy laajempi arvoketju, johon luetaan tyypillisesti kuuluvaksi valmistuksen ja varastoinnin lisäksi jakelu sekä loppukäyttö. Jos huomioidaan koko arvoketju, vetyosaamisesta on hyötyä muissakin työtehtävissä ja ammateissa. (CSIR, 2024)
Työvoiman tarve
Kirjallisuudesta löytyy toistaiseksi vähän arvioita, kuinka paljon työvoimaa tarvitaan elektrolyysilaitoksen perustamiseen ja ylläpitoon. Rhodium Group (Bower ja muut, 2023) arvioi, että PEM-teknologiaan perustuvan 100 MW:n suuruisen elektrolyysilaitoksen perustaminen luo yhteensä noin 330 työpaikkaa ja laitoksen ylläpitäminen vaatii noin 45 ihmisen työpanoksen. Rakennusvaiheen työpaikoista vajaa puolet liittyy suoraan laitoksen rakentamiseen pitäen sisällä muun muassa suunnittelun, rakentamisen ja laitteiden asennuksen, ja hieman yli puolet työpaikoista on alihankkijoita. Rakennusvaiheessa tarvitaan esimerkiksi hitsaajia ja koneistajia, sähkö- ja automaatio- sekä mekaniikkainsinöörejä, juristeja ja tarkastajia. Laitoksen ollessa toiminnassa työntekijöiden ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi asentajat, huoltajat, insinöörit, prosessityöntekijät ja johtajat.
Toisessa tutkimuksessa arvioitiin työpaikkojen määrää kokonaisuudelle, jossa oli 32 MW PEM-elektrolyysilaitos, 7,5 MW polttokennojärjestelmä ja 15 MW aurinkosähkölaitos. Jos tämän kokoluokan elektrolyysilaitos toimii ympärivuorokautisesti, laitoksella työskentelee noin 10 kokoaikaista työntekijää. Rakennusvaiheessa työntekijöitä tarvitaan 410 pitäen sisällään suorat työntekijät ja alihankinnan. Tutkimuksessa tuotiin esiin, että laitoksen perustamisvaiheen alueellinen työllistämisvaikutus riippuu voimakkaasti siitä, käytetäänkö paikallista työvoimaa vai tuodaanko työvoima alueen ulkopuolelta. (Franco-Solis ja muut, 2024)
Johtopäätökset
Selvityksen perusteella läpileikkaava osaaminen vedyn tuotantoon ja varastointiin liittyen on riskien minimoiminen ja turvallinen työskentely vetylaitteistojen kanssa. Vedyn käyttöön liittyy riskejä, jotka pitää ymmärtää, ja jotka eivät saa realisoitua. Jotta työskentely olisi turvallista, toinen läpileikkaava osaaminen ovat lait, asetukset ja käytänteet. Tämä on kriittistä osaamista vetyyn liittyen. Kolmantena keskeisenä osaamisalueena on vetyjärjestelmien laitteet ja instrumentit. Vetyyn liittyvää osaamista tarvitaan tulevaisuudessa enenevissä määrin, mutta jo nyt on tärkeää kouluttaa ja kouluttautua vetyyn liittyen. Osaavan työvoiman saaminen voi osaltaan vaikuttaa vetyprojekteihin.
Elektrolyysilaitoksen työvoiman tarve on suurin rakennusvaiheessa. Tällöin työllistävä vaikutus voi olla paikkakunnan kannalta merkittävä erityisesti, jos käytetään paikallista osaavaa työvoimaa. Laitoksen olemassaolon ajan työllistävä vaikutus on pienempi. Työllistymisvaikutus paikkakunnalle riippuu kuitenkin paikkakunnan koosta: suuremmalla paikkakunnalla yksittäisen laitoksen työllistävävaikutus on prosentuaalisesti pienempi kuin pienemmällä paikkakunnalla.
