Polttomoottoriautojen myynti päättyy EU:ssa vuonna 2035
Sähköautot ovat nykyään entistä tutumpi näky teillä ja ihmisiä kannustetaan monin tavoin vaihtamaan polttomoottoriautoja sähköautoihin. Euroopan unionissa on päätetty, että polttomoottoriautojen myynti päättyy vuonna 2035 (Helsingin sanomat, 2023). Sähköautoja pidetään yleisesti elologisina ja ajon aikana sähköautojen päästöjä pidetään pienempinä kuin polttomoottoriautojen päästöjä. Entä jos huomioimme auton koko elinkaaren valmistuksesta sen hävittämiseen? Sähköautojen akkujen valmistus vaatii valtavasti erilaisia raaka-aineita kuten litiumia, nikkeliä ja kobolttia, joiden louhiminen ei ole ongelmatonta. Kaivoksissa louhitaan metalleja vaarallisissa olosuhteissa ja usein lapsityövoimaa käyttäen. Mitä tapahtuu etenkin paljon erilaisia myrkkyjä sisältäville sähköautojen akuille elinkaarensa päässä?
Sähköautojen akkujen valmistus rasittaa ympäristöä
Nikkeliä ja kobolttia saadaan mustaliuskekivestä, jossa näitä aineita on vain pieni murto-osa. Suurin osa mustaliuskekivestä on ns. jätekiveä, joka sisältää ympäristölle haitallista rikkiä. Tyypillinen sähköauton litiumakku sisältää 50 kg nikkeliä, 8 kg litiumia ja 7 kg kobolttia. (Yle, 2021) Monet alan yritykset eivät huolehdi tarpeeksi ympäristöasioista, vaan laskevat tuotannosta tulleita myrkyllisiä jätevesiä ympäristöön. Tämä on jättänyt joillain alueilla sekä veteen että ilmaan radioaktiivisten aineiden jäänteitä ja samalla aiheuttanut pohjavesien muuttumisen juomakelvottomaksi.
Akut toimitetaan lopuksi kierrätykseen
Suomessa sähköauto tulee toimittaa kierrätykseen sen tultua elinkaarensa päähän. Sähköauton akun päädyttyä kierrätykseen, otetaan siitä talteen arvokkaita raaka-aineita, kuten nikkeliä, kobolttia, mangaania ja litiumia, joita voidaan hyödyntää uusien akkujen valmistuksessa. (Motiva, 2024)
Sähköakkujen kierrätys ei kuitenkaan ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa, kuten todettiin akkujen uusiokäyttöliiketoimintaa koskevassa hankkeessa, jota toteuttivat Vaasan ammattikorkeakoulu, Novia, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. (Lehtimäki, 2023). Jos kierrätys ei ole taloudellisesti kannattavaa, kannattaako sitä ylipäänsä toteuttaa?
Sähköautolla ajaminen polttomoottoriautoa ekologisempaa
Saksalaisselvityksen mukaan sähköautot olisivat polttomoottoriautoja ympäristöystävällisempiä 90000 ajokilometrin jälkeen. Sähköautojen ympäristörasitus keskittyy suurelta osin valmistusvaiheeseen, joten tuon 90000 kilometrin kohdalla todetaan ympäristörasituksen tulleen kurotuksi kiinni. Selvityksessä tarkasteltiin eri voimalähteiden ympäristörasitusta 200000 ajokilometrin pohjalta. Selvityksen mukaan sähköauto tuottaisi 200000 ajokilometrin jälkeen 24,2 tonnia hiilidioksidipäästöjä, kun dieselauton kohdalla vastaava luku olisi 33 tonnia. (Tekniikan maailma, 2023) Ekologisempaan ajoon vaikuttaa kuitenkin merkittävästi se, onko sähkö tuotettu fossiilisilla polttoaineilla vai uusiutuvilla energialähteillä.
Volvo vertaili hiilidioksidipäästöjä polttomoottorilla varustetun XC40-katumaasturin ja sen täyssähköisen rinnakkaismallin C40-crossoverin kesken 200000 ajokilometriin saakka. Sen mukaan Volvon sähköauton tuotantoprosessi aiheuttaa selkeästi enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin polttomoottorimallien valmistus. Volvon mukaan täyssähköisen C40-crossoverin tuotanto aiheutti päästöjä 70 prosenttia enemmän kuin polttomoottorilla toimivan XC40-katumaasturin tuotanto. Merkittävin ero aiheutui sähköautojen akkupakettien tuotantoprosessissa. Sähköautojen akkujen valmistus tuotti noin kolmanneksen C40- ja XC40-mallien koko tuotantovaiheen hiilidioksidipäästöistä. Volvon tekemä vertailu huomioi autojen koko elinkaaren aina raaka-aineiden hankinnannasta jalostukseen. Laskelmien mukaan täyssähköisen C40-mallin kokonaispäästöt ovat 198000 ajokilometrin kohdalla 15 prosenttia pienemmät kuin polttomoottoriautojen päästöt. Tuloksiin vaikuttaa kuitenkin merkittävästi se, miten sähköauton käyttämä sähkö on tuotettu. Jos sähköautossa käytetään ainoastaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, ovat päästöt yhtä suuret jo 48000 ajokilometrin kohdalla. (Kauppalehti, 2022)
Sähköautojen akkuteknologia kehittyy jatkuvasti
Täyssähköiset henkilöautot aiheuttavat alle kolmessa vuodessa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat bensiinikäyttöiset henkilöautot, kun vertailussa käytetään keskimääräisiä ajokilometrejä. Akkuteknologia kehittyy koko ajan ja akkujen valmistuksessa käytetyn sähkön päästöt vastaavasti vähenevät. Samalla myös akkujen käyttöikä kasvaa. Akkujen tehostuneen kierrätyksen arvioidaan pienentävän akkujen elinkaaripäästöjä noin 7–17 prosenttia, kun akkuja uusiokäytetään. Sähköauton kokonaiskustannukset muuttuvat polttomoottoriautoa pienemmiksi jo selvästi alle kymmenessä vuodessa. Kotimaan liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen päästöistä puolestaan noin 95 % aiheutuu tieliikenteestä, kun taas tieliikenteen päästöistä yli puolet syntyy henkilöautoilusta. Mikäli Suomi aikoo saavuttaa ilmastotavoitteensa vuoteen 2030 mennessä, edellyttää se henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittumista. (Kuljettaja 2023)
Kokonaisuutena sähköautot aiheuttavat polttomoottoriautoja vähemmän päästöjä, kun otetaan autojen koko elinkaari huomioon. Eri automalleissa on kuitenkin tässä suhteessa yksilöllisiä eroja. Siinä vaiheessa, kun sähköautojen valmistuksessa eniten ympäristöhaittoja aiheuttavat raaka-aineet saadaan korvattua ympäristöystävällisemmillä raaka-aineilla, ovat sähköautot kiistatta ympäristöystävällisempiä. Sähköautojen rinnalla kehitetään myös vetyautoja, joten se saattaa muodostua seuraavaksi kehityssuunnaksi.
