Chatbot termi koostuu kahdesta osasta, ”chat” ja ”bot”. ”Chat” tarkoittaa ihmisten välistä internetissä tapahtuvaa verkko- tai päätekeskustelua, joka auttaa käyttäjiä kommunikoimaan toistensa kanssa reaaliajassa. ”Bot” on johdettu termistä ”robot”. Botilla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen rakentamaa tietokoneohjelmaa, joka suorittaa tehtäviä automatisoidusti. (Zumstein & Hundertmark, 2017.)
Chatbotin arkkitehtuuri sisältää kolme komponenttia. Ensimmäinen komponentti on chatin alusta, joka yhdistää käyttäjän käyttäjän syötteeseen. Toinen komponentti on tietomoottori, jossa chatbot säilyttää informaatiota asiaan liittyvien tagien ja kategorien osalta perus AIML-tiedostoina tai topic hash-taulukkona SQL-tietokannassa. Kolmannella ja tärkeimmällä komponentilla hallitaan prosessia ja tiedonkulkua lomakkeen syötteeltä tuotokseen. Tässä on kyse keskustelumoottorista. (Alenezi & Qureshi, 2018, s. 28.)
Jotkut chatboteista ovat vain kysymys- ja vastaus -järjestelmiä, mutta osassa on käytetty myös kehittyneempää tekoälyä, joka mahdollistaa niiden opettamisen, lisäämään tehokkuutta, ja käsittelemään monimutkaisia ja monitahoisia kyselyitä (Alenezi & Qureshi, 2018, s. 27.)
Chatbotien tulevaisuuden näkymät
Gartner sijoitti chatbotit vuonna 2019 tekoälyn hypekäyrällä käyrän huipulle, eli alkuinnostus-osioon. Vuonna 2020 ne olivat laskusuunnassa ja niiden ennustettiin taantuvan sen jälkeisinä vuosina. Gartner ennusti tuolloin chatbottien saavuttavan 2-5 vuoden aikana tuottavuuden tasangon, jolloin niitä käytetään kaikkialla. (Tivi, 2022.)
Vuoden 2022 lopulla Gartner päivitti hypekäyräänsä nostaen kehittyneet tekoälymallit hypen huipulle ja ennusti supersovellusten saapumista länsimarkkinoille. Gartner seuloi tekoälymalleista 25 teknologiaa, jotka jakaantuivat kolmeen pääteemaan. Kehittyvät ja laajenevat immersiiviset kokemukset -ryhmään sisältyy uudenlaisiin käyttötapoihin liittyvää teknologiaa digitaalisista kaksosista hajautettuun identiteettiin, nft-tekniikkaan ja web3-palveluihin. Tähän ryhmään kuuluu esim. kiinalainen WeChat-mobiilisovellus, jossa käyttäjät voivat viestien ja kuvien lisäämisen lisäksi shoppailla, varata lääkäriajan tai maksaa sähkölaskunsa. Käyttäjien ei siis tarvitse vaihtaa sovellusta välillä, vaan voi hoitaa kaiken saman sovelluksen sisällä. Kiihdytetyn tekoälyautomaation teemaan sisältyy sekä käyrän huipulla olevat Dall-e 2:n kaltaiset laajat perusmallit että koneoppimiseen perustuvat ohjelmoijien apuvälineet, esim. GitHub Copilot. Kolmannella teemalla teknologian optimoitu toimitus viitataan pilvialustoihin. Tähän ryhmään on siirretty toimialapilvet, kyberturvallisuuden uudet arkkitehtuurit ja järjestelmän jatkuvaa monitorointia korostava havainnointipohjainen kehittäminen. (Räty, 2022.)
Organisaatiossamme monen muun organisaation tavoin on käytössä 24/7 palveleva chatbot ratkaisu asiakaspalvelun rutiinikysymyksien automatisoimiseksi. OpenAI:n marraskuussa 2022 julkaisema chatGPT on myös otettu pitkin kevättä käyttöön erilaisten työtehtävien ja opiskelutehtävien hoitamisessa. Me kaikki voimme hyödyntää chatGPT:tä. Asiaan liittyen on tietoa saatavana niin paljon kuin sitä pystyy ottamaan vastaan, on järjestetty lukuisia seminaareja ja tietoiskuja, koulutusta löytyy laidasta laitaan, sekä tutkintoihin liittyvää ja tutkintojen ulkopuolella.
Tekoälyratkaisujen käytön riskit
Tiedon hankkiminen ennen käyttöönottoa on tärkeää, sillä tekoälyratkaisujen, joihin chatGPTkin kuuluu, käyttöön liittyy myös riskejä. Näitä ovat mm. vastuukysymykset, datan avulla voi muodostua tarkoituksellisia tai tahattomia vääristymiä, jotka voivat johtaa vääriin päätöksiin, yksityisyyden- ja tietosuojaan liittyvät asiat, esim. yksityishenkilöitä profiloidaan verkossa, näytetään käyttäjälle vain häntä miellyttävää sisältöä, luodaan realistisia feikkivideoita (=deepfake), joilla haitataan ihmisten mainetta ja vaikeutetaan päätöksentekoa. (Euroopan parlamentti, 2023a.)
Kesäkuussa 2023 Euroopan parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa tekoälysäädökseen, josta odotetaan tulevan maailman ensimmäinen laki tekoälyriskien sääntelemiseksi. Uusissa säännöissä asetetaan velvoitteita tekoälyjärjestelmien valmistajille ja käyttäjille riippuen niiden aiheuttaman riskin suuruudesta. Ei hyväksyttävinä riskeinä pidetään riskejä, jotka aiheuttavat uhkaa ihmisille, esim. sosiaalinen pisteytys, jonka avulla ihmiset jaettaisiin ryhmiin käytöksen, sosioekonomisen aseman tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella, tai kasvojentunnistus. Suuri riskiset jaettaisiin kahteen kategoriaan. Ensimmäinen kategoria olisi tekoälyjärjestelmät, joita käytetään EU:n tuoteturvallisuusdirektiivin alle kuuluvissa tuotteissa, esim. ilmailu, autot jne. Toinen kategoria olisi kahdeksalle alalle kuuluvat tekoälyjärjestelmät, jotka tulisi rekisteröidä EU-tietokantaan, esim. yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ja olennaisten yksityisten palvelujen ja julkisten palvelujen ja etujen saatavuus ja käyttö. (Euroopan parlamentti, 2023b.) Generatiivisen tai sisältöä tuottavan tekoälyn, kuten chatGPT:n tulisi noudattaa tiettyjä avoimuusvaatimuksia: kertoa, että sisällön on tuottanut tekoäly, kehittää järjestelmää siten, että laittoman sisällön tuottaminen estettäisiin ja julkaista yhteenvetoja tekijänoikeuksin suojatusta datasta, jota käytetään kouluttamiseen. Rajallisen riskin aiheuttavien tekoälyjärjestelmien tulisi noudattaa läpinäkyvyysvelvoitteita, joiden ansiosta käyttäjät voivat tehdä päätöksensä tietoon perustuen. Käyttäjällä olisi tällöin mahdollisuus vuorovaikutustilanteessa sovelluksen kanssa päättää, haluaako hän jatkaa käyttöä vai ei. Tähän kategoriaan kuuluisivat tekoälyjärjestelmät, jotka tuottavat tai käsittelevät kuvia, ääntä tai videoita (esim. deepfake-videoita). (Euroopan parlamentti, 2023b.)
