Keskustelu osaamisesta ja sen jatkuvasta kehittämisestä on laajasti tiedostettu ja monissa keskusteluissa mukana. 44 %:lla työntekijöiden nykyisistä työssä tarvittavista keskeisistä taidoista muuttuu seuraavien vuosien aikana. (Future of Jobs report 2023). Globaalisti 1,4 miljardia ihmistä tarvitsee uudelleenkoulutusta tekoälyn ja digitaalisten innovaatioiden nopean kehityksen vuoksi. Tulokset viittaavat siihen, että suuri osa työvoimasta joutuu omaksumaan uusia taitoja pysyäkseen kilpailukykyisenä työmarkkinoilla. Tämän vuoksi työntekijöiden tulisi päivittää osaamistaan aktiivisesti ja jopa uudelleen kouluttautua. Johtajilla on merkittävä rooli kannustamassa ja tukemassa työntekijöitä uuden oppimiseen sekä luomassa oppimismyönteistä työkulttuuria. (2023 Global State of Upskilling and Reskilling Report).
Jatkuva oppiminen tärkeä työelämätaito
Jatkuva oppiminen on tunnustettu yhdeksi tärkeimmistä työelämätaidoista, joita ihmisten olisi hallittava. Jatkuvan oppimisen edistäminen edellyttää, että oppiminen on jatkuvaa, yhteistyölähtöistä ja itseohjautuvaa. Oppimisen tulisi olla palkitsevaa ja laaja-alaista sekä sovellettavissa niin ammatilliseen kuin henkilökohtaiseen elämään. Jatkuvan oppimisen edistäminen edellyttää muutoksia siinä, miten opettajat opettavat ja oppijat oppivat. Opettajat ovat siirtyneet enempi ohjaavaan rooliin ja oppijat ottaneet enemmän vastuuta omien tavoitteiden asettamisesta ja oppimisresurssiensa tunnistamisesta. (Collins, 2009, s. 613)
Jatkuvan oppimisen haasteita ja ratkaisuja
Jatkuvan oppimisen haasteita ovat muun muassa ajan puute, motivaatio-ongelmat, oppimismahdollisuuksien saatavuus, vähäiset taloudelliset resurssit sekä nopeasti vanhentuva tieto. (Conesa ja muut, 2023).
Ratkaisuina voidaan nähdä työelämän ja oppilaitosten tiivis yhteistyö, joustavat oppimisformaatit esimerkiksi verkkokurssit, sekä tukitoimet, kuten mentorointi ja työnantajien kannustukset oppimiseen. Lisäksi digitaalisten työkalujen ja alustojen käyttö voi helpottaa oppimisprosessia ja mahdollistaa jatkuvan osaamisen kehittämisen ajasta ja paikasta riippumatta. (Conesa ja muut, 2023).
Ammatillisesta näkökulmasta katsottuna jokaisen ammattilaisen tulisi olla elinikäisiä oppijoita, jotka käyttävät erilaisia oppimisympäristöjä kuten formaaleja, informaaleja ja nonformaaleja oppimisympäristöjä. (Conesa ja muut, 2023).
Jatkuva oppiminen haastaa myös korkeakouluja
Jatkuva oppiminen vaatii opiskelijalta muun muassa joustavuutta. Koulutusorganisaatioilta vaaditaan kykyä mukautua opiskelijoiden muuttuviin tarpeisiin ja pystyä tarjoamaan monipuolisia oppiaineita ja tapoja. Korkeakouluilla on ainutlaatuinen asema jatkuvan oppimisen mahdollistajina laajan asiantuntijuuden ja oppimateriaalien vuoksi, mikä antaa hyvät edellytykset toimia jatkuvan oppimisen tarjoajana ja edelläkävijänä.
Haasteeksi korkeakoulujen tarjonnalle elinikäisille oppijoille saattaa muodostua perinteiset koulutusmallit, jotka luovat haasteita elinikäisille oppijoille esimerkiksi liian tiukkojen määräaikojen asettamisella. Sen sijaan elinikäisen oppijan tulisi voida valita mitä he haluavat opiskella, miten ja milloin ja missä järjestyksessä.
Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa
Elinikäistä oppimista tukevien ja motivoivien mallien tulisi perustua kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Tämä tarkoittaa opetuksen lisäksi käyttäjälähtöisyyden huomioimista, kohtuullisia kustannuksia sekä tehokkaita tapoja motivoida opiskelijoita. Mallien tulisi yhdistyä helposti käytettävään järjestelmään, joka tarjoaa personoituja oppimiskokemuksia ja hyödyntää analytiikkaa oppimisen kehittämiseksi. (Conesa ja muut, 2023).
Aikuisopiskelu – opiskelua arjen keskellä
Jatkuvan oppimisen haasteet ja ratkaisut liittyvät läheisesti yksilön, organisaatioiden ja yhteiskunnan resursseihin, motivaatioon sekä ajankäyttöön. Yksi keskeisimmistä esteistä onkin ajan puute, erityisesti työssäkäyvillä aikuisilla, jotka joutuvat tasapainottelemaan työn, perheen ja oppimisen välillä.
Usein aikuisopiskelijat kokevat myös taloudellisia rajoitteita, sillä koulutuksen kustannukset voivat olla korkeat, eikä oppimiseen aina ole saatavilla riittävästi rahoitusta tai tukea. Lisäksi tiedon nopea vanheneminen ja uudet teknologiat tuovat mukanaan haasteita, kun jatkuvasti pitäisi omaksua uusia taitoja ja tietoa, jotta pysyy ajan tasalla työelämässä.
Motivaation puute on myös keskeinen ongelma. Aikuisopiskelijat saattavat kokea epävarmuutta omista oppimiskyvyistään tai siitä, onko lisäkouluttautuminen todella tarpeellista heidän urallaan. Organisaatioilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli tässä – ne voivat toimia kannustimina luomalla motivoivia oppimismalleja, tarjoamalla merkityksellistä ja käytännönläheistä opetusta sekä tukemalla oppijoiden henkilökohtaisia tavoitteita.
Joustavat oppimisratkaisut jatkuvan oppimisen tukena
Yksi ratkaisu jatkuvan oppimisen haasteisiin on joustavien oppimisratkaisujen kehittäminen. Digitaaliset oppimisalustat, kuten verkkokurssit ja hybridioppiminen, tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden opiskella omassa tahdissaan ja paikasta riippumatta. Tämä vähentää ajallisia ja paikallisia rajoitteita, jotka voivat estää oppimista. Tärkeää on myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyömallit, jotta työpaikat tukisivat oppimista esimerkiksi tarjoamalla koulutusohjelmia, mentorointia ja taloudellisia kannustimia. Tässä nousee merkittäväksi yritysten ja koulujen sujuva vuorovaikutus.
Kohti joustavaa ja yksilöllistä oppimista
Oppilaitosten ja organisaatioiden on tärkeää ymmärtää yksilöllisten oppimistarpeiden merkitys. Elinikäisen oppimisen onnistumiseksi oppijoiden tulisi pystyä valitsemaan, mitä, milloin ja miten he opiskelevat. Tämä vaatii mukautuvia ja joustavia opintopolkuja, jotka ottavat huomioon opiskelijoiden taustat ja elämäntilanteet. Oppimismateriaalien tulisi olla monipuolisia ja opiskelijakeskeisiä, ja niiden tulisi tukea erilaisten oppimisympäristöjen – niin formaalien kuin informaalien – käyttöä. Näiden muutosten avulla oppilaitokset voivat helpottaa opiskelijoiden polkua kohti jatkuvaa oppimista ja auttaa heitä ylläpitämään ja kehittämään taitojaan koko elämänsä ajan.
