Hanke toteutetaan ESR+-rahoituksella 1.9.2024–31.12.2026. Päähankkeen toteuttajana toimii Turun ammattikorkeakoulu Oy, ja osahankkeita toteuttavat Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy ja Vaasan ammattikorkeakoulu Oy. (Paija ja muut, 2025) (Kuvat 1. ja 2.) Koulutusmallin sisältöä tuotetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla toimivien hoidon tarpeen arviointia tekevien työntekijöiden kanssa.
Puhelimitse hoidon tarpeen arviointia tekevän henkilöstön määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana (Bjorkman ja muut, 2017) ja heidän uusi työnkuvansa on ammatillisesti vaativa ja kuormittava: he arvioivat hoidon tarpeen ja ohjaavat potilaita puhelimitse ilman fyysistä kohtaamista. Päätökset perustuvat tarkkaan potilaan kuuntelemiseen, potilastietojen läpikäyntiin ja hoitosuositusten hyödyntämiseen (Paija ja muut, 2024).
EtänäHyvin-hanke etenee palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen ymmärrysvaiheesta alkaen
EtänäHyvin-koulutusmallin kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä, jotta ratkaisut vastaavat aidosti käyttäjien tarpeisiin. Palvelumuotoilua käytettäessä kehittämisprosessi voidaan nähdä kolmiportaisena: ensin syvennytään käyttäjien tarpeisiin ja toiveisiin (ymmärrysvaihe), sitten kehitetään konsepti (konseptointivaihe) ja lopuksi luodaan prototyyppi (prototypointi) (Sirviö & Ruotsalainen, 2020). Palvelumuotoilu tarjoaa vahvan pohjan käyttäjälähtöiselle koulutusmallille, joka vastaa hoidon tarpeen arviointia tekevän henkilöstön työssään kokemiin haasteisiin (Elo ja muut, 2025).
EtänäHyvin-hankkeen ymmärrysvaiheessa kartoitettiin akuuttihenkilöstön työssään kokemia kuormitus- ja voimavaratekijöitä, sekä tuen tarpeita. Syksyllä 2024 haastateltiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden työntekijöitä, ja keväällä 2025 toteutettiin kysely, jonka väittämät pohjautuivat haastatteluihin ja kirjallisuuteen. Lisäksi perehdyttiin alan tutkimuksiin, jotta koulutusmallin kehittäminen perustuisi sekä etänä hoidon tarpeen arviointia tekevän henkilöstön toiveisiin ja tarpeisiin että tutkittuun tietoon. (Saikkonen ja muut, 2025.)
Vertaistuelliset työpajat osana konseptointivaihetta
Konseptointivaiheessa hankkeessa toteutettiin syksyllä 2025 vertaistuelliset työpajat, joihin osallistui yhteensä 64 hoidon tarpeen arviointia työkseen tekevää henkilöä Länsi-Suomen yhteistyöalueelta. Näiden Turun ammattikorkeakoulussa järjestettyjen työpajojen aiheet keskittyivät etäarviointi- ja ohjaustyön voimavaroihin, kuormitustekijöihin sekä tuen tarpeisiin. Lisäksi osallistujat pohtivat, miten EtänäHyvin-koulutusmalli tukisi heidän työhyvinvointiaan.
Työpajapäivien sisällöt suunniteltiin hankepartnereiden yhteistyönä kesäkuussa 2025. Työpajoissa palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen osallistettiin etäarviointia tekevä henkilöstö ideoimaan EtänäHyvin-koulutusmallin rakenteita ja sisältöä. Työpajoissa hyödynnettiin Howspace-oppimisalustaa monipuolisesti – ennakkotehtävistä palautteen antamiseen. Työpajojen jälkeen osallistujat saattoivat jatkaa alustan käyttöä tutustuakseen tarkemmin hankkeeseen, sen materiaaleihin ja työpajojen antiin. (Saikkonen ja muut, 2025.)
Työpajat toteutettiin kolmen päivän aikana 30.9.-2.10 2025 siten, että jokaisessa päivässä oli hoidon tarpeen arviointia puhelimitse toteuttavaa henkilöstöä sekä Varhan että Pohjanmaan hyvinvointialueelta. Lisäksi kahteen päivään osallistui henkilöitä Satakunnan alueelta. Työpajat alkoivat tervetulotoivotuksilla ja lyhyellä perehdytyksellä palvelumuotoilun perusteisiin. Tämän jälkeen osallistujat jaettiin vertaistuellisiin pienryhmiin, joissa työskentely jatkui loppupäivän ajan hanketyöntekijän ohjaamana. Aamupäivällä syvennyttiin voimavara- ja kuormitustekijöihin Coveyn kehämallia hyödyntäen. (kuva 3.) Tässä yhteistoiminnallisessa tehtävässä osallistujat pohtivat vaikutusmahdollisuuksiaan omaan työhönsä. Monipuolisten keskustelujen aiheina olivat mm. työtä kuormittavat tekijät ja se, mistä etänä hoidon tarpeen arviointia tekevät hoitajat saavat tukea ja jaksamista työssään. Ajatuksia ja vinkkejä työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen jaettiin paljon. (kuva 4.)
Iltapäivällä ryhdyttiin rakentamaan työntekijäpersoonia aamupäivän keskustelujen pohjalta samoissa vertaistuellisissa pienryhmissä kuin aiemmin. Ensin osallistujat ideoivat itsenäisesti mahdollisimman monta persoonaa, minkä jälkeen niistä keskusteltiin ja valittiin työpajassa esiteltävät vaihtoehdot. Lopuksi ryhmät esittelivät valitsemansa persoonat muille ryhmille (kuva 5. ja 6.). Päivän päätteeksi oli kiitossanat ja yhteinen palautekeskustelu.
Työpajojen aikana käytiin vertaistuellisia, vilkkaita keskusteluja ja jaettiin tietoa osallistujien kesken. Hanketyöntekijät kirjasivat omia havaintojaan ja pohtivat hoidon tarpeen arviointia tekevän henkilöstön koulutustarpeita, joista keskusteltiin myös osallistujien kanssa. Työpajojen tuloksia hyödynnettiin koulutusmallin suunnittelussa ja laatimisessa.
Digitaalisen EtänäHyvin-koulutusmallin laatiminen konseptointivaiheessa
Työpajapäivien jälkeen hankepartnerit kokoontuivat ideoimaan digitaalista koulutusmallia. Ideoinnissa hyödynnettiin haastattelujen, kyselyn sekä työpajapäivien tuloksia ja käytettiin erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Tuloksena hahmottui kaksi EtänäHyvin-koulutusmallin kokonaisuutta: työhyvinvointi ja osaaminen. Sisältöjen suunnittelua ja kehittämistä jatkettiin loka–tammikuussa hankepartnereiden yhteistyönä. Koulutusmallin laatimisen aikana he pitivät säännöllisiä etätapaamisia, joissa seurattiin työn etenemistä ja jatkettiin mallin jatkuvaa kehittämistä.
EtänäHyvin-koulutusmallin työhyvinvoinnin osuuden sisältö muodostuu neljästä kokonaisuudesta, joissa lisätään osaamista oman työn hallintaan ja palautumiseen, ammatilliseen vuorovaikutukseen, työympäristön ergonomiaan ja terveellisiin elintapoihin. (kuva 7.) Osaamisen osuus rakentuu kuudesta kokonaisuudesta, joita ovat hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi puhelimessa, eettisyys hoidon tarpeen arvioinnissa, kirjaaminen ja tiedonhaku, päätöksenteko puhelun aikana, mielenterveys-, päihde- ja reaktiivisen asiakkaan hoidon tarpeen arviointi puhelimitse sekä soveltavat tehtävät. (kuva 8.)
Hankepartnerit keräsivät työpajojen aikana runsaasti osallistujien ajatuksia ja ideoita, joita hyödynnettiin sekä sisällön kehittämisessä että pedagogisten menetelmien suunnittelussa. Esimerkiksi EtänäHyvin-koulutusmallin kokonaisuuksia alustavat erilaiset työntekijäpersoonat, jotka pohjautuvat työpajapäivien workshoppeihin. Lisäksi työpajapäiviin osallistuneiden Coveyn kehille tuottamat näkemykset ja Coveyn kehä tuotiin koulutusmallin sisältöihin ja tehtävään.
EtänäHyvin-koulutusmallin pilotointi tärkeä osa prototypointivaihetta
Konseptoinnin jälkeen siirrytään prototypointivaiheeseen, jossa koulutusmallia kehitetään ja pilotoidaan. Pilotointi tehdään yhdessä jo aiemmin koulutusmallin kehittämisessä mukana olleen ja/tai etänä hoidon tarpeen arviointia tekevän akuuttihenkilöstön kanssa. Pilotti toteutetaan helmi-toukokuussa 2026, jonka jälkeen toistetaan hankkeen viimeinen määrällinen kysely sekä kerätään palautetta koulutusmallin toimivuudesta ja sisällöistä. Tämän jälkeen EtänäHyvin-koulutusmalli viimeistellään saadun palautteen pohjalta ja julkaistaan hankehenkilöstön toimesta Opin.fi-oppimisalustalla loppuvuodesta 2026. (Saikkonen ja muut, 2025.)
Artikkelin lopuksi Työpajapäivään osallistuneiden kollegiaalinen runo työntekijäpersoonalleen (2025):
”Hei Petriina, Ootko valmiina?
Tästä alkaa sun elämän koitos, missä riittää haasteita. Kohtaat elämässä kuin työssä monta erilaista kanssakulkijaa ja ihmeellistä asiaa, joka hämmästyttää ja kummastuttaa pientä kulkijaa.
Voit kaivaa esiin hoidon perusteet, älä niistä kahleita tee. Muista rohkeasti kaverilta kysyä tai tohtorilta vinkkiä hankkia. Älä yksin murheita mieti.
Välillä pysähdy, pidä tauko, ota kuppi kahvia. Älä itseäsi uuvuta, muista elämästä myös nauttia.
Du bara jobba här.”
Kirjoittajat
Sanna Saikkonen, VAMK
Virpi Välimaa, VAMK
Tuuli Paija, Turun AMK
Nina Korsström, Turun AMK
Anu Elo, SAMK
Maarit Hallia, SAMK
