Betoni on käytetyin rakennusmateriaali ja sen pääraaka-aineita ovat sementti, vesi ja kiviaines. Betonissa käytetään lisäksi erilaisia seos- ja lisäaineita tuomaan työstettävyyttä, lujuutta ja säilyvyysominaisuuksia. Tässä ympäristöteknologian insinööriopintojen geotekniikan kurssin harjoitustyöhön liittyvässä artikkelissa tarkastellaan betonijätteen käyttöä maarakentamisessa. Kurssiin liittyvät kolme muuta artikkelia käsittelevät uusiomateriaalien käyttöä vesihuoltoverkoston rakenteissa (Haukkala, Karppinen) ja viherrakenteissa (Hyttinen, Malm, Kronqvist) sekä tuhkan ja pohjakuonan käyttöä maarakentamisessa (Vesanen, Leppä).
Betonin ympäristökuormitukset voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, joita ovat betonissa käytettävät raaka-aineet, betonituotteiden valmistaminen sekä kuljettaminen. Betonin kierrätyksessä pyritään ensisijaisesti kiertotalousajattelun mukaiseen toimintaan. Tarkoituksena on edistää luonnonvarojen tehokasta ja kestävää käyttöä muuttaen jätteitä materiaalivirroiksi. Betonijäte on betonimursketta, joka on valmistettu murskaamalla purettuja betonirakenteita esimerkiksi piikattuja betonikappaleita, erilaisia betonilaattoja ja betonipaalun paloja. Betonimurskeella voidaan korvata luonnollista kiviainesta ja suurin osa betonimurskeesta hyödynnetään väylärakentamisessa ja uuden betonin raaka-aineena. (Elg 2020; Suomen betoniyhdistys 2012; Ympäristöministeriö 2019.)
MARA- ja EEJ-asetus
MARA-asetus on valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNa 843/2017). Asetuksen tarkoituksena on lisätä jätteiden hyödyntämistä ja edistää siten kestävää luonnonvarojen käyttöä ja kiertotaloutta. MARA-asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa jätettä on esimerkiksi betonimurske, joka on purkupaikalta hyödynnettäväksi toimitettu tai betonijätettä käsittelevältä laitokselta hyödynnettäväksi toimitettu. Asetuksella halutaan ohjata betonimurskeen käyttöä vaativampiin käyttökohteisiin. MARA-asetuksen mukaisen betonimurskeen käyttö vaatii rekisteröinti-ilmoituksen ELY-keskukselle. Asetuksessa on määritelty vaatimukset, joiden täyttyessä jätteiden hyödyntämiseen ei tarvita ympäristölupaa. Vaatimusten täyttyminen tulee kuitenkin osoittaa hyödyntämistä koskevassa rekisteröinti-ilmoituksessa. (Ympäristöministeriö 2014).
Betonimursketta hyödynnettäessä MARA-asetuksen mukaisesti tulee ympäristökelpoisuutta varten tutkia aina kokonaispitoisuudet, liukoisuudet sekä materiaalijakauma betonin, tiilen, kelluvien ja kellumattomien materiaalien määrä näytteessä. Lisäksi teknistä soveltuvuutta varten tulee tutkia raekoko ja kiintotiheys. (Lotus Demolition Oy 2023.)
EEJ-asetus on valtioneuvoston asetus betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista (466/2022). Betonimurskeen täyttäessä asetuksessa luokitellut vaatimukset, betonijätteen jätteeksi luokittelu päättyy. Uusi EEJ-asetus luo betonimurskeelle uusia käyttökohteita.
CASE – Vaasan siilot Oy
Vaasan myllyn siilot on rakennettu vuosina 1957–1959 ja niiden alkuperäinen käyttökohde oli viljan varastointi. Siilojen purkutyön suoritti Lotus Demolition Oy lajittelevana purkamisena, jossa tarkoituksena on hyödyntää mahdollisimman paljon purkumateriaaleja. Siilojen purkaminen aloitettiin 28.4.2023. Purkutyö aloitettiin haitta-ainepurulla, joka toteutettiin osastointimenetelmällä. Puretut betonipalat pulveroitiin eli paloiteltiin pienempiin palakokoihin. Ennen betonin murskausta murskaimella siitä eroteltiin magneetilla raudat. Raudat kerätään erikseen ja kierrätetään. Murskaimesta tulleen betonimurskeen raekoko on 0-90 mm. Syntynyttä betonimursketta kuljetettiin hyödynnettäväksi kahteen eri kohteeseen. (Lotus Demolition Oy 2023.)
Ympäristövaikutukset
Yleisesti betonimursketta voidaan pitää turvallisena materiaalina ympäristöominaisuuksiltaan. Sen haitta-aineiden liukoisuudet ja pitoisuudet ovat matalia. Betonimurske, joka on peräisin purkutyömailta saattaa sisältää suurempia haitta-aine pitoisuuksia. Pitoisuuksien määriin vaikuttavat rakennuskohteen käytönaikainen pilaantuminen, käytetty pinnoite sekä erottamatta jääneet materiaalit. Betonijäte on emäksistä ja sisältää sulfaatteja siinä käytetyn sementin vuoksi. Tämän seurauksena käyttöä on rajoitettu luokitelluilla pohjavesialueilla. (Elg 2020.)
Vaasan myllyn siilojen sijainti merenrannan läheisyydessä lisäsi kovien tuulen puuskien vuoksi kevyen pölyn ja keveiden purkumateriaalien riskiä levitä lähiympäristöön. Leviämistä pyrittiin estämään työmaa-aidoilla sekä purettujen materiaalien kastelulla. Keskeisen sijainnin seurauksena jätejakeiden ajot keskittyivät tietyille tieosuuksille, jonka takia alueella kulkevien ajoneuvojen määrän lisääntyessä melu, tärinä sekä pakokaasut lisääntyivät. Siilot olivat kosketuksissa viereiseen rakennukseen, Åbo Akademiaan, joten purkutyöstä saattoi aiheutua ajoittaista meluhaittaa ja tärinää. Melua ja tärinää pyrittiin ehkäisemään suojauksilla ja työvaiheiden tarkalla suunnittelulla. (Lotus Demolition Oy 2023.)
