Rajoitteet ja tarpeet koulutuksessa ja arjessa tulee huomioida

TEKSTI | Katja Ketola
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120168684

Ammattikorkeakoulu on koulu ihmisille, jotka haluavat opiskella laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Koulujen opetustarjonta on laajaa ja sisältää perusopintoja, syventäviä opintoja, työharjoitteluita, vapaasti valittavia opintoja ja opinnäytetyön. Oppiminen tulee nähdä osaamisperusteisena ja ammatilliseen osaamiseen kouluttautumisena, missä kasvetaan asiantuntijuuteen (Pihlaja 2010). Vaasan Ammattikorkeakoulussa (2022) sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja sosionomiopiskelijoille tehty opintosuunnitelma sisältää kolmen opintopisteen laajuisen opintojakson nimetä Working with clients with disabilites. Opintojakson nimi sisältää termin disabilites, joka kääntyy suomenkielessä tarkoittamaan rajoitetta, vammaisuutta, kehitysvammaisuutta, kyvyttömyyttä ja invaliditeettia (Tepa-termipankki 2022).  Kurssi sisältää tietoa vammaisuudesta ja sen historiasta, terminologiaa, tietoa lainsäädännöstä, yleisimpien sairauksien, lajien ja oireyhtymien käsittelyä sekä palveluiden läpikäymistä (VAMK 2022). Moni opiskelija kokee, että kurssin laaja sisältö on hyvä asia ja kurssilta saa uutta tietoa, mitä voi itse syventää esimerkiksi perehtymällä itsenäisesti alan kirjallisuuteen tai vammaisliittojen videoiden tarjontaa. Tämä käy ilmi kurssin jälkeen annetusta opiskelijapalautteesta. Erilaisten haasteiden, rajoitteiden ja oireyhtymien käsittely antaa moninaisen näkökulman suhtautua palvelumuotoiluun ja ohjaukseen. Se, että opimme huomioimaan rajoitteet ja haasteet, auttaa meitä suunnittelemaan palveluita voimavarakeskeisemmiksi.

Vammaislainsäädännön uudistaminen

Vammaispalveluiden lainsäädäntö on mullistuksen alla. Sitä uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Tavoitteena on yhdenvertaistaan palveluita, lisätä osallisuutta ja osallistamista yhteiskunnassa, tukea vammaisen henkilön itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta sekä turvata laadukkaat, riittävät ja yksilölliset palvelut (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022). Tärkeää uudistuksessa on se, että palveluita ja apua ja niiden tarvetta ei arvioida diagnoosin tai vamman kautta, vaan huomioidaan henkilölle sairauden, rajoitteen tai oireyhtymän kautta tuomat ja aiheutuneet toimintakyvyn rajoitteet ja niistä aiheutuvat tarpeet (THL 2022). Aiemmin laki on ottanut huomioon ohjeistuksissa ja palveluiden määrittämisessä pääosin vaikeasti liikunta- ja aistivammaisia henkilöitä, mutta uudistus huomioisi paremmin myös neurologisista ja psyykkisistä sairauksista kärsien henkilöiden rajoitteet ja niiden aiheuttamat tarpeet (STM 2022). Hallitus on antanut syyskuussa 2022 esityksen eduskunnalle ja tavoitteena on, että laki tulisi voimaan 1.1.2023 (THL 2022). Laki on käsittelyssä ja meneillään on asiantuntijakuuleminen (Eduskunta 2022).

Oppimisvaikeus ominaisuutena

Myös koulumaailmassa yksilöllisten tarpeiden ja opiskelijoiden tarpeiden huomioiminen tulee näkyä. Opetustyössä tarvitaan moninaisia tapoja muodostaa soveltuvia pedagogisia ratkaisuja ja opetusmenetelmiä. Oppimisvaikeuksia ja oppimisen haasteita on tunnistettu paremmin ja on todettu, että 10-20 % väestöstä on jonkinasteisia oppimisvaikeuksia (Erilaisten oppijoiden liitto 2022). On hyvä käyttää monikanavaista oppimista kuten monivisuaalisia oppimismenetelmiä ja tuoda tietoa kuvien, taulukoiden ja ajatuskarttojen avulla. Tämä auttaa näköaistin avulla oppivaa parhaiten. Kuuntelemalla oppija oppii luennoista, äänikirjoista ja puhutusta tekstistä. On myös kinesteettisten tapojen avulla oppijoita, joille oman kehon käyttö oppimisessa on tärkeää sekä myös niin sanottuja käsillä oppijoita, jotka oppivat tekemällä. Kurssien suunnittelu monimuotoisemmiksi tuo opettajalle haasteita, mutta myös uusia oppimiskokemuksia. Halu nähdä oppimisvaikeus enemmän ominaisuutena kuin vikana tai rajoitteena, onkin meille kaikille, niin opiskelijoille kuin opettajillekin haaste.

Lopuksi

Rajoitteet ja haasteet tulisi ottaa enemmän esille ja puhua niistä avoimesti. Usein kollegoilta saa hyviä ideoita ja vinkkejä oman opetuksen toteuttamiseen monipuolisesti. Kyseessä ei ole se, että ei osaisi vaan se, että huomaisi ajatella, miten ja ketä opettaa. Oma pedagoginen osaaminen on kasvamassa ja yritän pitää silmät ja korvat auki. Toivotaan, että uusi vammaispalvelulaki saadaan voimaan ja että se auttaisi ihmisiä saamaan paremmin tarvitsemaansa tukea. Toivotaan myös, että olemme menossa tulevaisuuteen, missä voimavaralähtöinen ajattelu näkyisi vielä enemmän. Ehkä omatkin opetusmenetelmät muokkaantuvat ja kehittyvät tässä mielenkiintoisessa organisaatiossa. Toivotaan, että tulevaisuudessa meillä on vain joukko erilaisia ominaisuuksia.

Lähteet
  • Eduskunta, 2022. Asian käsittelytiedot HE 191/2022 vp. Viitattu 30.10.2022. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_191+2022.aspx

  • Erilaisten oppijoiden liitto, 2022. Tietoa oppimisvaikeuksista. Viitattu 30.10.2022. https://www.eoliitto.fi/tietoa-oppimisvaikeuksista/

  • Mira Pihlaja, 2010. Matkalla kohti juonneopetusta. Vaasan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmauudistuksen vaiheita. Opetussuunnitelman kehittämisen pedagogisia lähtökohtia Regina Nurmi. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5784-13-8

  • Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022. Vammaispalvelujen lainsäädännön uudistaminen. Viitattu 30.10.2022. https://stm.fi/vammaispalvelulaki

  • TEPA-termipankki,Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma - Sanastokeskus,2022. Viitattu 30.10.2022 https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/disability

  • Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, 2022. Vammaispalvelulain­säädännön uudistus. Viitattu 30.10.2022. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/vammaispalvelulainsaadannon-uudistus

  • Vaasan ammattikorkeakoulu. Opetussuunnitelmat. Viitattu 30.10.2022 https://ops.vamk.fi/fi/SH/2020/SSHP2002/

Aiheeseen liittyvää