EU tahtoo energian varastointia

EU:n komissio on kehittänyt ohjeistuksen jäsenmaiden energiavarastoinnin edistämiseen. Näiden suositusten tavoitteena on tukea energiavarastoinnin kehitystä Euroopassa ja edistää sen laajempaa käyttöönottoa energiamarkkinoilla. Mikäli jäsenvaltiot sitoutuisivat ja toteuttaisivat nämä suositukset energiavarastoinnin kehitys ja käyttöönotto yleistyisi varmasti. Tämä tekisi myös Euroopasta edelläkävijän uusiutuvan energian ja energiavarastoinnin alalla. Tärkeä on kumminkin muistaa, että kilpailu on kovaa ja Kiinassa tahti on hurja.

TEKSTI | Juho Heiska
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023040435014

Johdanto

Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä on Euroopan unionin keskeinen tavoite, ja energian varastointi on olennainen osa-alue tämän päämäärän saavuttamiseksi. Uusiutuvien energialähteiden tehokas käyttö ja fossiilisista polttoaineista riippuvuuden vähentäminen on mahdollista energiavarastoinnin avulla.1 EU:n komissio onkin kehittänyt ohjeistuksen2 jäsenmaiden energiavarastoinnin edistämiseen, joka pohjautuu voimakkaasti Fit for 55 paketin3 ja RePowerEU-kommunikaation sisältöihin. Sähköjärjestelmän energian varastointi määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 2(59) artiklassa, joka kattaa erilaisia teknologioita. Direktiivi käsittelee energian varastoinnin roolia sähkö- ja reservimarkkinoille, tuoden sen samalla viivalla muiden energialähteiden kanssa.

Energiavarastoinnin merkitys on korostunut EU:ssa uusiutuvan energian osuuden kasvaessa kokonaisenergiantuotannossa. Sitten se tylsä lause minkä kaikki ovat kuulleet sata kertaa: Tuuli- ja aurinkoenergia ovat kuitenkin luonteeltaan epävakaita ja sääolosuhteista riippuvaisia, minkä vuoksi energiavarastointi on tärkeässä asemassa energiantuotannon ja -kulutuksen tasapainottamisessa.

Energiavarastointiteknologiat luokitellaan yleisesti kolmeen ryhmään: lyhytaikaiseen, keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin varastointiin. Akkujärjestelmät tarjoavat lyhytaikaista varastointia minuuteista tunteihin, pumppuvoimalaitokset tasapainottavat päivittäisiä ja viikoittaisia vaihteluita, kun taas vetyyn, lämpöön tai synteettisiin polttoaineisiin varastoitu energia tarjoaa pitkäaikaista säätöä kausivaihteluiden tasaamiseksi.4

Energiavarastoinnin hyötyjä ovat muun muassa energian toimitusvarmuuden parantaminen, verkkojen kuormituksen vähentäminen ja uusiutuvan energian integroinnin tukeminen. Lisäksi se voi lisätä energiatehokkuutta ja alentaa energiakustannuksia niin kotitalouksille kuin teollisuudellekin.

EU:n tahtotila

Euroopan komissio on antanut jäsenvaltioille ehdotuksia energiavarastoinnin edistämiseksi osana vihreää siirtymää. Energiavarastointi on avainasemassa Euroopan vihreän siirtymän ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja parantamaan energian toimitusvarmuutta. Näiden suositusten tavoitteena on tukea energiavarastoinnin kehitystä Euroopassa ja edistää sen laajempaa käyttöönottoa energiamarkkinoilla. Mikäli jäsenvaltiot sitoutuisivat ja toteuttaisivat nämä suositukset energiavarastoinnin kehitys ja käyttöönotto yleistyisi varmasti. Tämä tekisi myös Euroopasta edelläkävijän uusiutuvan energian ja energiavarastoinnin alalla. Tärkeä on kumminkin muistaa, että kilpailu on kovaa ja Kiinassa tahti on hurja.

  1. Sääntely- ja säännöspuitteiden sopeuttaminen: Jäsenvaltioiden tulisi huomioida energiavarastojen kaksoisrooli (tuottaja–kuluttaja) määritellessään sopivaa sääntelykehystä ja menettelyjä, erityisesti sähkömarkkinoita koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa. Tämä sisältää olemassa olevien esteiden poistamisen, kuten aiemmat kaksinkertaiset kulut siirrossa tai veroissa.
  2. Jäsenvaltioiden tulisi tunnistaa joustavuustarpeet ja kehittää strategioita niiden tyydyttämiseksi. Tämä voi sisältää energiavarastoinnin lisäksi myös muiden joustavuusratkaisujen, kuten kysyntäjouston, integrointia.
  3. EU:n rakennerahastoista ja muista julkisen rahoituksen lähteistä tulisi kanavoida investointeja energiavarastointiin. Tämä voisi sisältää tutkimus- ja kehitystoiminnan, innovatiivisten hankkeiden ja infrastruktuurin parantamisen tukemista. Jäsenvaltioiden tulisi tehdä myös yhteistyötä energiavarastoinnin kehittämisessä, jakaa parhaita käytäntöjä ja kokemuksia sekä yhteistyötä tutkimuksen ja teknologian siirron alalla. Rajat ylittävä yhteistyö on tässä kaiken A ja O, koska se tuo esiin synergioita ja vähentää kustannuksia.
  4. On myös syytä varmistaa, että energiavarastoinnin kehitys tapahtuu markkinaehtoisesti ja kilpailukykyisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisten energiavarastointiteknologioiden tasapuolista kohtelua ja markkinoille pääsyä sekä hajautetun energiavarastoinnin integrointia energiamarkkinoille.
  5. Monimuotoisuus tulee olemaan ensiarvoisen tärkeää energiavarastoinnin teknologioiden ja sovellusten kehittämisessä. Tämä tarkoittaa erilaisten teknologioiden, kuten akkujen, pumppuvoimalaitosten, vety- ja lämpövarastojen ja muiden uusien ratkaisujen tukemista. Monimuotoisuuden tukeminen voi auttaa löytämään parhaiten soveltuvat ratkaisut eri tarpeisiin ja ympäristöihin. Tässä on hyvin tärkeä pointti. Kaikkia energiavarastojen muotoja tarvitaan, koska käyttökohteita on niin paljon. Pilotti on paljon halvempi vaihe olla väärässä.
  6. Yhteiset mittarit ja indikaattorit energiavarastoinnin edistymisen seurantaan ja arviointiin. Nämä voivat sisältää esimerkiksi energiavarastoinnin kapasiteetin, kustannustehokkuuden, teknologian kehityksen ja ympäristövaikutusten mittaamisen. Erityisesti hiilijalanjäljen laskeminen ja sen sisällyttäminen esimerkiksi tuulivoiman tuottaman päästöjen laskemiseen, riippuen tarvittavasta säätövoiman määrästä.
  7. Energiavarastoinnin kehittämisessä ja käyttöönotossa tulisi ottaa huomioon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ympäristöystävällisten teknologioiden ja materiaalien käyttöä sekä sosiaalisen hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden tavoittelua energiavarastointihankkeiden toteuttamisessa. Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä tulee olemaan hyvin mielenkiintoista seurattavaa.
  8. Energiavarastoinnin kehittämistä tulee edetä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tarkoittaen esimerkiksi resurssitehokkuutta, materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä sekä jätteen ja päästöjen vähentämistä energiavarastoinnin teknologioiden ja prosessien kehittämisessä. Tässä sitä sitten riittää töitä, koska esim. kierrätysratkaisut ovat harvoin kannattavia, ennen kuin tuotteen skaala on iso.
  9. Euroopan unionin tulisi vahvistaa yhteistyötä muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa energiavarastoinnin kehittämisessä. Tämä voi sisältää yhteistyötä tutkimuksen, teknologian siirron, politiikan ja rahoituksen alalla sekä osallistumisen monenkeskisiin aloitteisiin ja sopimuksiin, jotka edistävät energiavarastoinnin kehitystä ja käyttöönottoa maailmanlaajuisesti.
  10. Koulutustakaan ei tietenkään sovi unohtaa! Tämä voisi käytännössä tarkoittaa koulutusohjelmien ja -resurssien tarjoamista oppilaille ja jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaan, yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa sekä ammattitaitoisen työvoiman houkuttelemista ja kouluttamista energiavarastoinnin teollisuudelle.5,6 Tässä voin ylpeänä sanoa, että VAMK on jo todella pitkällä, vaikka silti vasta lähtökuopissa.
  11. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä energiavarastoinnin tutkimuksen, kehityksen ja käyttöönoton edistämiseksi pitää tiivistää. Tämä voi sisältää yhteistyösopimusten solmimisen, yhteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoittamisen sekä politiikan ja säädösten kehittämisen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.
  12. Me tarvitsemme myös lisää investointeja sähköverkkoon, jotta energiavarastot voidaan integroida osaksi energiajärjestelmää. Sähköverkon ja energiavarastointilaitosten välisten yhteyksien parantaminen, energiavarastoinnin kapasiteetin lisääminen ja energiavarastoinnin mahdollistavien digitaalisten teknologioiden kehittäminen, ovat hyviä esimerkkejä tästä.
  13. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä tulee raha. Jäsenvaltioiden tulisi helpottaa rahoituksen saatavuutta energiavarastoinnin hankkeille ja teknologioille. Tämä voi sisältää esimerkiksi julkisen rahoituksen tarjoamista, riskienjakomekanismien kehittämistä, yksityisen sektorin investointien houkuttelemista sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja kehityspankkien kanssa tehtävän yhteistyötä. Me tarvitaan myös rohkeita pilotteja, jotta voidaan todeta, jos jokin teknologia ei vaan toimi odotetusti, jotta siihen voidaan alkaa kehittää korvaavaa teknologiaa.

Näiden suositusten ansiosta Euroopan energiajärjestelmä voisi muuttua entistä joustavammaksi, vähäpäästöisemmäksi ja kestävämmäksi, mikä on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi. Energian varastoinnissa on kuitenkin erittäin tärkeä muistaa, että käytännössä kaikki teknologia on jo olemassa, se tulee toki kypsymään käytössä, mutta se pitää vain soveltaa käytäntöön.4,7,8 Tässä on minun mielestäni se THE paikka AMKeille.

Lähteet
  • 1. [IRENA] - International Renewable Energy Agency. World Energy Transitions Outlook 2022: 1.5°C Pathway. International Renewable Energy Agency (2022).

  • 2. European Commission. COMMISSION RECOMMENDATION of 14.3.2023 on Energy Storage – Underpinning a decarbonised and secure EU energy system EN. COMMISSION RECOMMENDATION (2023).

  • 3. Council, E. Fit for 55. https://www.consilium.europa.eu/en/policies/green-deal/fit-for-55-the-eu-plan-for-a-green-transition/ (2021).

  • 4. MIT. The Future of Energy Storage: An Interdisciplinary MIT Study. Energy Storage - Technologies and Applications (2022).

  • 5. Työ- ja elinkeinoministeriö. Selvitys akkuklusterin osaamisen kysynnästä ja alan koulutuksen houkuttelevuudesta Selvitys akkuklusterin osaamisen kysynnästä ja alan koulutuksen houkuttelevuudesta. (2022).

  • 6. EIT RawMaterials. Future Expert Needs in the Battery Sector. (2021).

  • 7. Goodenough, J. B. & Manthiram, A. A perspective on electrical energy storage. MRS Commun. 4, 135–142 (2014).

  • 8. Bradbury, K. Energy Storage Technology Review. 12–38 (2010).

Aiheeseen liittyvää