Väittelyillä on korkeakouluissa monessa muussa maassa pitkät perinteet, mutta Suomessa tätä ei juuri ole totuttu hyödyntämään. Väittely on ”rakenteeltaan ja edellyttämiltä taidoiltaan” dialektiikan ja retoriikan yhdistelmä. Dialektiikka vaatii ajattelun ja argumentoinnin taitoja, retoriikka taas vaikuttavan puheen taitoa. (Kurja ja Tomperi 2011.) Nämä taidot ovat välttämättömiä työelämäntaitoja. Näitä harjoitellaan toki esimerkiksi ryhmätöiden ja työelämäprojektien aikana, mutta väittelytilanne tarjoaa opiskelijoille uudenlaisen kokemuksen ja konkretisoi taitojen merkitystä, sillä esiintymistilanteet ovat usein lopulta hyvin yksisuuntaisia, kun taas väittelyssä joutuu improvisoimaan hyvin lyhyessä ajassa. Vastakkaisen puolen argumentteihin pystyy valmistautumaan, mutta järjestys ja lähestymistavat selviävät vasta itse väittelyssä ja niihin pitää pystyä reagoimaan.
Väittelyn toteutus opetuksessa
Kokeilimme väittelyä opetusmenetelmänä Organizational behavior -opintojaksolla. Jaoimme ryhmän kahtia; ryhmä A selvitti etukäteen perusteluja organisaatiokäyttäytymisen eri näkökulmista sille, miksi työntekijöiden olisi saatava itse vapaasti valita milloin, jos ollenkaan, tehdään lähityötä. Ryhmä B taas haki perusteet, miksi organisaation on syytä määrätä yhteisiä pakollisia ajanjaksoja toimistolle tulemisen suhteen. Eli kärjistetysti etä- vs. lähityö, ja niiden vaikutukset esimerkiksi ihmisten hyvinvointiin, motivaatioon, suoriutumiseen, innovatiivisuuteen ja johtamiseen. Ryhmillä oli aikaa tiedonhakuun noin viikko.
Ensi reaktio tehtävänantoon oli hieman kauhistunut, koska asia oli uusi. Itse väittelyaamupäivä sujui erinomaisesti, vaikkakin edelleen jännittävissä tunnelmissa. Ohessa opiskelijoiden palautteita päivästä:
“Preparing for the debate brought some extra stress but the class on the debate day was pretty cool and enjoyable experience and I do not think that I have personally had any debate on any course before.”
“At first, I was a little hesitant about this activity, but it was actually very nice. It was nice that not everybody had to be the person talking in front of the class because that can be nerve-wracking, but maybe it would be nice to do this debate in smaller groups where everybody could take part in the actual debating.”
Ennen väittelyä tiimeille annettiin aikaa valmistautua yhdessä sekä valita väittelijät. Ryhmät jakoivat löytämäänsä tietoa etukäteen sopimallaan kanavalla sekä yhdessä valmistautuessaan. Väittelijöitä oli molemmista tiimeistä mukana neljä. Väittelijät sopivat keskenään kunkin argumentit. Itse väittely oli jäsennelty perinteisesti niin, että väittelijät puhuivat ennalta sovitussa järjestyksessä ilman taukoja. Avauspuheenvuoron jälkeen, jokaisen oli pyrittävä kumoamaan edellä mainitut perustelut omin argumentein sekä tuotava kahdesta kolmeen uutta näkökulmaa mukaan. Loppupuheenvuorojen pitäjät molemmista tiimeistä tiivistivät tärkeimmät nostot ja uusien näkökulmien lisäämistä oli vältettävä. Tilanteen luonteen korostamiseksi väittelijät istuivat vastakkain ympyrässä tilan keskellä. Ainoana sääntönä oli, että keskustelu on pysyttävä kunnioittavana ja asiapitoisena. Muut opiskelijat istuivat väittelijöiden ympärillä, ja heidän tehtävänään oli kuunnella, oppia ja yhdessä perustellen valita oliko ryhmä A vai B, etä- vai lähityö vakuuttavampi. Paljastettakoon, että molemmilla ryhmillä oli erinomaiset argumentit ja taitavat, heittäytyvät väittelijät.
“I think the debate was an interesting task and it was interesting to listen to and it was organized in a good way. Maybe in the future, there could be a hybrid possibility for students who cannot physically attend.”
“It was a great experience. Would rate this lecture as the nicest one this semester.”
Väittelyn rooli työelämätaitojen kehittämisessä
Avoimen palautteen lisäksi opiskelijat arvioivat päivän päätteeksi osaamisensa kehittymistä tehtävän myötä. Anonyymin palautteen perusteella opiskelijat pääsivät harjoittelemaan eniten argumentointi- ja vaikuttamisosaamistaan. Tämä vastaa erinomaisesti Arenen laatimiin yhteisiin AMK-kompetenssisuosituksiin, joissa yksi suosituksista on työelämässä ja erityisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toiminen (Auvinen ym., 2022).
Väittely simuloi erinomaisesti työelämäntilanteita, joissa myymme näkemystämme ja argumentoimme sen puolesta, mutta tulemme samalla myös haastetuksi erinomaisin huomioin. Tilanteeseen ei voi täysin valmistautua vaan lähestymis- ja sanavalintoja joutuu tehdä lennossa. Väittelyyn valmistautuminen ja itse väittelytilanne poikkeaa huomattavasti monista muista opintojen aikana tehtävistä tiimitöistä ja esittämistilanteista, sillä tiedonhankinnan lisäksi metodi vaati esimerkiksi ennakointia ja taktikointia eli myös ajattelutaidot kehittyvät. Opiskelijat kertoivat kokemuksestaan seuraavasti:
“Very good practice for the future, as situations like this happen on regular basis. It is important to learn how to argument, listen, and to communicate.”
“The debate was a very helpful experience and definitely gave the students a chance to practice problem-solving, arguments, teamwork and also presenting in a convincing way. I think tasks like this could be used more since the skills that it improves are very important in life, generally.”
Väittelyn tulevaisuus korkeakouluopinnoissa?
Kirjallisen ja suullisen palautteen, numeerisen arvioinnin ja innostuneen ilmapiirin perusteella väittely oli erittäin osallistava ja positiivinen kokemus. Kuten Kurki ja Tomperi (2011, 7) kirjassaan tiivistivät; ”Väittely on teoreettisesti hyvin perusteltu, toiminnallinen ja helppokäyttöinen opetusmenetelmä. Väittelyyn osallistutaan kokonaisvaltaisesti ja näin opetuksesta tulee elävällä tavalla draamallista.” Kouluttajina voisimme tarkastella, soveltuuko väittely useammalle opintojaksolle koulutuksessa. Jos väittely opetusmenetelmänä tulee tutuksi, se madaltaa yhä useampien kynnystä osallistua myös itse väittelyyn ja opiskelijat voivat keskittyä olennaiseen, eli osaamisensa kehittämiseen.
